Kaukolämpöjärjestelmät rakentamassa yhteisöllisyyttä

01.12.2023, kello 10:16

Teksti Juha Räsänen | Kuva Scanstockphoto

Energiateollisuus ry julkaisi lokakuussa suomalaisten energia-asenteita koskevan tutkimusraportin. Tutkimuksen hämmästyttävän pitkä 40 vuoden historia antaa hyvän näkymän asenteiden muutoksille ja on myös hyvä pohdinnan pohja tulevalle kehitykselle.

Tuloksia tulkittaessa kaukolämpötoimijan silmin herää kuitenkin pieni hämmennys. Odotetusti energia-alalta toivotaan energiaomavaraisuutta, kohtuullista hintaa ja ympäristöystävällisyyttä. Hukkalämmöt ja aurinko ovat mieluisimmat kehityssuunnat, mutta niiden molempien kannatus on viime vuoteen nähden laskenut merkittävästi. Biomassan ja turpeen osuuden vähentämistä toivoi myös entistä useampi. Ja kun vielä maalämmönkin kannatus oli jatkanut jo toista vuotta laskuaan, syntyi tutkimuksesta tuntuma, ettei mikään esitetyistä vaihtoehdoista oikein kunnolla suurta yleisöä sytyttänyt. 

Mistä sitten löydettäisiin seuraava energiahuollon tulevaisuuden toivo ja tutkimusten läpimurtoratkaisu? Perinteisesti energia-alalla on nojattu vahvasti tuotantokeskeiseen ajatteluun. Keskustellaan ja kysellään asiakkailta millä tuotantomuodolla energiaa pitäisi tuottaa. Raportoidaan energiantuotannon päästöt ja uusiutuvat osuudet. Viestitään energiantuotannon investoinneista. En tietenkään tällä halua vähätellä energiantuotannon merkitystä – ei ole luonnollisesti markkinoitakaan ilman tuotantoa. Mutta haluan herättää ajatusta, voisiko kaukolämpöala korostaa tuotannon sijaan enemmän yhdessä tekemistä asiakkaiden kanssa?  Kaukolämpöinfran merkitys tulevaisuuden energiaratkaisuille, mistä ne ikinä koostuvatkin, on aivan keskeinen. Kulutuksen ja tarjonnan epätasapaino on jatkuvasti enemmän ja enemmän läsnä, kun lämmönlähteenä on muuta kuin polttoon perustuvaa tuotantoa. Varastointi on välttämätöntä, mutta selvästi järkevin toteuttaa keskitetysti. Varastoinnistakin voisi jatkossa tulla liiketoimintaa.

Pienissä kaukolämpöverkoissa tämä yllä oleva yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys voisi konkretisoitua nopeastikin ja kohtuullisin kustannuksin. Savon Voiman Tahkovuoren kaukolämpöverkko Nilsiässä on minusta hyvä esimerkki tästä mahdollisuudesta. Kaukolämpöverkko on pieni ja palvelee lähes yksinomaan alueen matkailua. Alueella on siis jo luonnostaan voimakas yhteen hiileen puhaltamisen kulttuuri. Paikallisen hotellin uudistus nosti esiin energiaratkaisutarpeen sekä lämmityksen että jäähdytyksen osalta. Vaihtoehtona asiakkaalla oli oma kiinteistökohtainen pelkästään hotellia palveleva järjestelmä, tai keskitettyyn järjestelmään liittyminen. Perinteisen kaukolämpöjärjestelmän tuttu haaste on jäähdytysvaihtoehdon puute, joka tässäkin tunnistettiin alkumetreillä. Useiden vaiheiden kautta ratkaisu löytyi syvästä yhteistyöstä. Savon Voima investoi asiakkaan tiloihin lämpöpumppuratkaisun, jolla kiinteistön kylmän tarve katetaan. Järjestelmä mitoitettiin niin, että kiinteistön kylmän tuotannon lisäksi samalla lämpöpumpulla tuotetaan koko kaukolämpöverkoston tarvitsema lämpö kesäkaudella. Näin alueen biomassakattilasta voidaan sammuttaa tulet kesäisin ja säästää biomassa talvikauden tarpeisiin.

Yllä oleva hanke on minusta hyvä ja konkreettinen esimerkki siitä, että suunnittelussa ja päätöksenteossa vahvasti mukana ollut alueellinen etu ja rajoja rikkova yhteistyö synnyttää uusia innovatiivisia ratkaisuja, joista loppujen lopuksi hyötyvät kaikki alueen keskitettyyn järjestelmään liittyneet osapuolet. Yhteisöllisyyttä tunnutaan tänä päivänä kaipaavan yhä enemmän, energia-ala voi mielestäni tähän kaipuuseen osaltaan hyvin vastata.

#kaukolämpö