Mielikuvat muuttuvat hitaasti

Kaukolämpömielikuva — mitä se on?

18.09.2023, kello 13:31

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kaukolämmitys on puhdistunut nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Tästä huolimatta kaukolämpöalan mielikuviin liitetään vahvasti likaisten fossiilisten polttoaineiden käyttö.

Mielikuvat syntyvät kokemuksista. Mielikuvat saavat rakennusaineensa esimerkiksi tiedotusvälineistä tai ihmisten välisistä keskusteluista. Mielikuvat ovat yksilöllisiä — niiden muodostumiseen vaikuttavat myös ihmisen arvot ja periaatteet.

Turun Sanominen vastaava päätoimittaja Jussi Orell arvelee kaukolämpömielikuvien muodostuvan pitkälti siitä, millä tavoilla yritykset tuottavat kaukolämpöä.

— Mitä puhtaammin kaukolämpöä tuotetaan, sitä myönteisempi on toimialan julkisuuskuva.

Hyvinkään Lämpövoima Oy:n toimitusjohtaja Sanna Kytömäki on samaa mieltä: tuotantopa on oleellinen mielikuvan perusta. Energiakriisi kuitenkin liudensi tuotantotavan painoarvoa mielikuvien rakennusaineena.

— Energiakriisistä selviäminen ja energiakriisiin vastaaminen toivat tunnustusta. Ennen energiakriisiä kaukolämmitystä pidettiin kalliina, joustamattomana ja likaisena energiamuotona.

Samalla energiapolitiikan olemus on muuttunut. Energiapolitiikka ja turvallisuuspolitiikka ovat astuneet lähemmäksi toisiaan — lähes kosketusetäisyydelle. Poikkeusoloissa toimitusvarmuuden kaltaisia asioita arvotetaan, samoin joustavuutta selvitä yllättävistä tilanteista.

— Kaukolämmityksen toimitusvarmuus on ollut aina lähes sata prosenttia, huomauttaa Energiateollisuus ry:n johtaja Janne Kerttula.

— Kaukolämpöä riittää kaikissa tilanteissa, mikä ei normaalioloissa ylitä edes uutiskynnystä.

Kaukolämmityksen mielikuvista keskusteltiin Kaukolämpöpäivillä elokuun lopussa.

Eivät enää vain päästöt

Suomalaisesta kaukolämmöstä noin puolet tuotetaan päästöttömästi. Siirtymä kivihiilestä, maakaasusta, öljystä ja turpeesta kohti puhtaita ratkaisuita on tapahtunut nopeasti — niin nopeasti, että ennustajatkin putosivat kyydistä. Tästä huolimatta vielä päästöjä aiheuttava osuus kiinnostaa julkisessa keskustella enemmän kuin keinot, joilla päästöjä on onnistuttu supistamaan.

— Tässäkin asiassa tapahtui muutos energiakriisin seurauksena. Ennen puhuttiin vain kaukolämmön tuotannon päästöistä, kriisiin seurauksena rinnalle nousivat saatavuus, turvallisuus ja toimitusvarmuus, Kerttula toteaa.

Kerttula muistuttaa, että kaukolämpöjärjestelmän DNA sisältää luontaisesti keinot varautua pahimpaan.

Kytömäen mielestä kaukolämpöalan tärkein viesti lähitulevaisuudessa on se, millä tavalla yritykset pääsevät eroon fossiilisista polttoaineista. Kun tämä on hoidettu, joudutaan vastaamaan siihen, miten päästään eroon polttavista tekniikoista. Tämä on viestintäympäristö, jossa kaukolämpöyritykset elävät.

— Energiapolitiikka, mutta myös energiatekniset keinot ovat yhä useammin ideologisesti latautuneita. Sitä paitsi eri alueilla samankaltaisiin ratkaisuihin voidaan suhtautua eri tavoilla. Jossain puhdas siirtymä on kirosana. Aurinko- ja tuulivoima eivät ehkä olekaan enää niin kivoja, jos niitä rakennetaan omalle takapihalle, Kerttula sanoo.

Miten viestiä hyvät jutut?

Mitä kaikkea kaukolämpöjärjestelmä mahdollistaa? Hyvistä asioista viestiminen voi olla vaikeaa, vaikka olisi paljon positiivista kerrottavaa. Mielikuvien muuttaminen vie aikaa ja vaati kärsivällisyyttä.

— Aikaisemmin puheissa korostuivat turpeen ja kivihiilen käyttö. Ne saattavat painaa mielikuvissa pitkään, vaikka niistä oltaisiin luopumassa tai vaikka niistä olisi luovuttu jo aikaa sitten, Orell muistuttaa.

Orell huomauttaa, että ihmisiä kiinnostavat tarinat ja toiset ihmiset. Minkälaisia tarinoita kaukolämpöyrityksillä on kerrottavana ja miten ne koskettavat tavallisten ihmisten elämää?

— Viestinnässä on osattava erottaa kaksi tasoa: mitä tehdään nyt ja mitä tehdään tulevaisuudessa. Se mitä tehdään nyt, vaikuttaa kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen ja tämän päivän tekemisetkin saattavat vaikuttaa vasta myöhemmin.

Kivimäen mielestä viestinnän haasteita aiheuttaa suomalaisten kaukolämpöyritysten erilaisuus. Siksi valtakunnallinen viestintä voi olla vaikeaa.

— Pääkaupunkiseudulla toimivien kaukolämpöyritysten tekemiset ja niistä uutisoiminen määrittävät ja luovat valtakunnallista mielikuvaa koko toimialasta. Jokaisella yrityksellä on kuitenkin paljon hyviä hankkeita, joista pitäisi osata kertoa.

Orell huomauttaa, että maakuntalehtien lukijakunta on hyvin erilainen kuin valtakunnallisten lehtien. Lehtien ydinaluilla uutisointi ajautuu helposti kuplaan.

— Parhaimmillaan lehdet voivat viedä lukijansa sellaisiin paikkoihin, joihin tavallisilla ihmisillä ei ole mitään pääsyä. Tässä olisi mahdollisuuksia myös kaukolämpöyrityksillä.

Miksi energian hinta korostuu?

Kaikkien energiatuotteiden hinta ja hintojen nousu saavat julkisessa keskustelulla kovempaa ryöpytystä kuin muiden hyödykkeiden hintojen muuttuminen. Esimerkiksi pankkipalveluiden hinnoittelu ei saa yhtä kovaa kyytiä.

— Energia ehkä koetaan yhteiskunnallisena peruspalveluna. Kuntien omistus etenkin kaukolämpöyritysten keskuudessa on laajaa, mikä vaikuttaa suhtautumiseen, Kytömäki pohtii.

— Jos kaukolämpöyrityksiä pidetään jonkinlaisena kansallisomaisuutena, voidaan ilmiö kääntää positiiviseksi. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että yhtiöt koetaan omiksi, mikä avaa uusia mahdollisuuksia. Kaukolämpötoimiala voi esiintyä murroksessa sankarina, joka kykenee käyttämään esimerkiksi vetytalouden sivutuotteena syntyvät hukkalämmöt kaukolämpöverkoissa.

Energiakriisin aikana sähköenergian hinta oli joka päivä uutisissa — verkkolehdet seurasivat sähkön hintakehitystä tuntien tarkkuudella. Kriisin jälkeen myrskyn silmään joutuivat sähkösopimukset ja uusien sopimusten hinnoittelu.

Koska kriisi ei iskenyt samalla tavalla kaukolämmön tuotantoon tai jakeluun, pääsivät kaukolämpöyhtiöt vähemmällä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö kaukolämmön hinnankorotukset olisi meheviä uutisaiheita normaalina aikana.

#kaukolämpö