Komission ja parlamentin välillä

Kiistaa 2030 ilmastotavoitteesta

09.03.2021, kello 11:01

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentista on viime päivinä kuulunut syytöksiä komission suuntaan siitä, että vuoden 2030 ilmastotavoitteessa on “porsaanreikä”. Myös komission neuvottelutyyliä moititaan liian kovaksi.

Mepit yli puoluerajojen kohdistivat kuumentuneita tuntojaan maaliskuun ensimmäisellä viikolla komission varapuheenjohtajaan Frans Timmermansiin, joka vastaa EU:n ilmastopolitiikasta.

EU-parlamentaarikot nostivat esiin huolenaiheensa komission vuoden 2030 kasvihuonekaasujen vähentämisen “nettotavoitteesta”, johon sisältyvät hiilidioksidin poistot maataloudesta, maan käytöstä ja metsätaloudesta – eli nk. hiilinielut.

Hiilinieluja ei sisällytetty EU:n aiempiin ilmastotavoitteisiin, mikä monien meppien mukaan on luonut porsaanreiän, joka tosiasiallisesti tarkoittaa sitä, että kasvihuonekaasuvähennykset tulevat jäämään alle komission mainostaman 55 prosentin.

- Meillä on vakavia epäilyksiä komission ehdottaman vuoden 2030 nettotavoitteen osalta, totesi sosiaalidemokraattien ruotsalaismeppi Jytte Guteland (kuvassa), joka toimii ilmastolakiesityksen raportoijana parlamentissa. 

- Komission omasta vaikutusarviosta käy ilmi, että ei ole varmuutta, kuinka suuri vähennys tulee olemaan nettolähtökohtaisesti, joten se voisi hyvinkin olla alle tuon vähintään 55 prosenttia, Guteland sanoi.

Ruotsalaismeppi kritisoi hiilinielujen tämänhetkistä laskentatapaa, jossa hänen mukaansa ei oteta huomioon metsäpaloja ja myrskyjä, jotka voivat heikentää puiden kykyä imeä hiilidioksidia.

Monet europarlamentaarikot esittivätkin, että hiilinieluille luotaisiinkin oma tavoitteensa, jotta voitaisiin seurata EU:n luontaisia hiilidioksidivarastoja.

Timmermans puolusti ehdotettua nettotavoitetta toteamalla, että se on linjassa YK:n omaksumien metodologien kanssa. Hän viittasi komission vaikutusarvioon, joka osoittaa 55 prosentin nettovähennyksen saavuttamisen vuoteen 2030 mennessä myötäilevän kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) puoltamaa 1,5°C -asteen lämpiämispolkua.

- Uskomme tämän olevan reilu tavoite myös siinä mielessä, että otamme huomioon historialliset vastuumme EU:na, Timmermans sanoi.

Mutta monet mepit haastoivat komission omia arvioita väittäen muun muassa, että nettotavoite tarkoittaisi päästöjen vähenevän tosiasiassa vain noin 53 prosenttia 55:n sijaan.

Toisaalta kuultiin myös sellaisia argumentteja, että vuoden 1990 käyttäminen vertailun lähtökohtana EU:n 2030 tavoitteelle on harhaanjohtava, koska päästöt vähenivät nopeasti 1990-luvulla sen jälkeen, kun Neuvostoliitto hajosi. 55 prosentin vähennys vuoden 1990 tasosta on tosiasiassa verrattavissa 42 prosentin vähennykseen vuoden 2018 tasosta, varoitti muun muassa ilmastoaktivisti Greta Thunberg.
 

Myös ilmastolakiesitys kritiikin kohteena

Europarlamentaarikot arvostelivat myös komission lähestymistapaa EU:n ilmastolain säätämiseen liittyvissä neuvotteluissa. Siinähän tähdätään laillisesti sitovaan unionin ilmastoneutraaliustavoitteeseen.

Komission edellytetään toimivan rehellisenä välittäjänä kolmikantaneuvotteluissa Euroopan parlamentin ja EU:n ministerineuvoston kesken, mutta nyt mepeissä on sellaista henkeä, että komissio ei ilmastolain kohdalla tässä keskeisessä tehtävässään onnistu.

Lisäksi mepeiltä sinkoaa syytöksiä komission suuntaan siitä, ettei se ole ottanut haaviinsa parlamentin pyyntöä tehdä kustannushyötyanalyysi siltä varalta, että vuoden 2030 päästövähennystavoite voitaisiin nostaa 60 prosenttiin.

Vihreiden meppi Bas Eickhout sanoi, että mahdollisuuksia tähän olisi, koska vaikutusarviot eivät sisällä kaikista kunnianhimoisimpia skenaarioita esimerkiksi liikenteen ja muiden alakohtaisen toimien osalta. Komissio on kuitenkin jättänyt tarkoituksella nämä tutkimatta.

- Me demokraattisesti valitut edustajat parlamentissa olemme sopineet 60 prosenttia ilmastotavoitteeksemme ja te sivuutatte tämän tehdessänne omia laskelmianne, totesi puolestaan vihreä saksalaismeppi Michael Bloss.

Hän lisäsi, että olemme odottaneet rakentavia ehdotuksia neuvostolta ja komissiolta, mutta ne ovat kieltäytyneet tunnustamista tarvetta kompromissille. Blossin mukaan tämän ota tai jätä-asenteen on muututtava, mikäli sopimus ilmastolaista halutaan saavuttaa.

- En sivuuta asemaanne, mutta en vain ole samaa mieltä kanssanne, Timmermans vastasi ja lisäsi, että komissio tekee parhaansa löytääkseen kompromissin.

Kiihkeiden keskustelujen yhtenä keskeisenä aiheena oli metsien asema taloudellisena resurssina, hiilinieluna ja biodiversiteetin kotina. Tässä suhteessa Timmermans puolusti tasapainoista lähestymistapaa aiheeseen.

Hän sanoi komission antavan pian parlamentin kehotuksesta lakiesityksen, jolla edellytetään EU:ssa myytävien puutuotteiden alkuperän olevan huolella hoidetuista metsistä.
 

Päästökauppauudistuskin odotuslistalla

Odotetuimpia energia- ja ilmastolainsäädännöllisiä asioita EU:ssa on kesäkuuksi luvattu päästökaupan (ETS) uudistus. Komissio teettää parhaillaan vaikutusarvioita siitä, että päästökauppa ulotettaisiin useammille aloille, kuten merenkulkuun ja tieliikenteeseen sekä mahdollisesti myös rakennuksiin.

Tieliikenteeseen sovelletaan kuitenkin jo nyt hiilidioksidipäästöihin liittyviä normeja ja sen vuoksi huolia herättää se, että tieliikenteen ottaminen myös päästökaupan piiriin voisi vaikuttaa suoraan kuluttajiin ja nostaa suoraan polttoaineiden hintoja.

Sosialistiryhmän meppi Jytte Guteland sanoo ryhmänsä toivottavan merenkulun tervetulleeksi päästökaupan piiriin, mutta ei näe järkeä ottaa sinne myös tieliikennettä, koska sille on jo olemassa kelvolliset hiilidioksidinormit.

Timmermans on jo aiemmin todennut, että hän henkilökohtaisesti on vastustanut tieliikenteen ottamista päästökaupan piiriin. Mutta hän kieltäytyi kommentoimasta sitä, mitä komission piirissä on pohdiskeltu. Totesi vain, että päästökauppauudistuksessa katsotaan myös sosiaalista näkökulmaa.

 

Lähde: EURACTIV

#ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka