KELPO uudistaa ydinvoimaloiden hankintoja
Kohti sarjavalmisteisia hankintoja
08.02.2021, kello 16:06
Teksti Vesa Ville Mattila | Kuva Scanstockphoto
KELPO-yhteistyöprojektin avulla halutaan uudistaa ydinvoimaloihin tarkoitettujen laitteiden luvitus- ja hankintamenettelyjä. Tavoitteena on hyödyntää sarjavalmisteisia standardituotteita. Ensimmäisistä pilottiprojekteista on saatu hyviä tuloksia.
Teollisuuskomponenttien valmistus sekä laitevalmistajien laadunhallinta ja testaaminen ovat kehittyneet valtavasti viime vuosikymmeninä. Tämän kehityksen ydinvoimateollisuus haluaa hyödyntää nykyistä paremmin.
Ydinvoiman kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää turvallisuuden ja käytettävyyden kannalta tärkeiden korjausten ja modernisointien toteuttamista.
Raskaaksi koetut luvitus- ja kelpoistusprosessit sekä toimintatavat ovat kuitenkin tehneet ydinvoimalaitosten laitteiden ja järjestelmien modernisoinneista ja korjausprojekteista hyvin haasteellisia. Toisaalta toimittajaverkostoa ja sen kiinnostusta tehdä töitä yhdessä ydinvoimateollisuuden kanssa pitäisi vahvistaa.
Energiateollisuus ry:n ydinvoimatoimikunnan jäsenyritykset Fortum, Teollisuuden Voima ja Fennovoima käynnistivät vuonna 2018 KELPO-yhteistyöprojektin miettimään ydinvoimaloihin tehtävien hankintojen luvitus- ja hyväksyntämenettelyjä. Projektia toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa.
Vakiintuneet prosessit hyötykäyttöön
Ydinvoimalaitoksen järjestelmät, rakenteet ja laitteet ryhmitellään turvallisuusluokkiin 1, 2 ja 3 sekä luokkaan EYT (ei ydinteknisesti luokiteltu). Turvallisuusluokka 1 sisältää kohteet ja järjestelmät, joiden merkitys turvallisuuden kannalta on kaikkein suurin.
KELPO-yhteistyöprojektissa kehitetään muihin kuin turvallisuusluokka 1:een kuuluvien laitteiden ja tarvikkeiden luvitus- ja kelpoistusprosesseja, käytäntöjä ja vaatimuksia.
— Ajatuksena on nykyistä laajemmin käyttää standardilaitteita, joiden laadun ja turvallisuuden varmistamisessa voidaan hyödyntää toimittajien vakiintuneita ja koeteltuja valmistusprosesseja. Ydinvoima-alakohtaisten vaatimusten mukaisesta kelpoistamisesta huolehtisimme pääsääntöisesti itse, taustoittaa KELPO-yhteistyöprojektin projektipäällikkö Leena Aarnio-Wihuri.
— Silloin ydinvoima-ala toimisi toimittajien ja valmistajien suuntaan samoin kuin muut turvallisuuskriittiset teollisuuden alat.
KELPO-yhteistyöprojektin tavoitteena on saada ydinvoimaprojekteihin parhaat toimittajat, laitteet ja komponentit. Samalla sujuvoitetaan hankintaprosesseja, lyhennetään laitteiden ja komponenttien toimitusaikoja sekä parannetaan varaosien saatavuutta. Tämä edesauttaa laitosten muutos-, modernisointi- ja korjausprojektien suunnittelua ja läpivientiä.
Kehitys tukee myös Säteilyturvakeskus STUK:n uutta strategiaa, joka korostaa luvanhaltijan roolia ja vastuuta. Yleiset ja yhteiset laitevaatimusmäärittelyt mahdollistavat sen, että STUK voi kohdentaa tarkastuksia ydinturvallisuuden kannalta kaikkein tärkeämpiin laitteisiin.
Monta prosessia käynnistetty
KELPO-yhteistyöprojektin pilottiprojekteissa on jo kehitetty ja testattu uusia menettelyjä sekä tarkasteltu toimintatapojen ja aineistojen yhtenäistämistä.
Mekaanisesta pilottiprojektista on vastannut Teollisuuden Voima. Pilotoinnin kohteeksi valikoitui jäähdytysjärjestelmään liittyvien venttiilien uusinnat. Tavoitteeksi asetettiin ydinvoimaloiden luvanhaltijoiden yhteisen ja yleisen laitevaatimusmäärittelyn luominen ja hyväksyttäminen STUKilla.
Fortum on vastannut sähkö- ja automaatiopilottiprojekteista. Sähköpilotoinnin kohteeksi valittiin turvallisuusluokkien 2 ja 3 akustot. Nykyisiä toimintatapoja halutaan muuttaa niin, että laitepaikkakohtaisen kelpoistuksen sijaan tulevaisuudessa voidaan kerralla kelpoistaa valmistajan koko akkutuotesarja.
Automaatiopilotoinnissa kohteena on yleisesti teollisuudessa käytettävä painelähetinperhe. Painelähetin aiotaan kelpoistaa kaikkien luvanhaltijoiden käytettäväksi.
Tulokset rohkaisevat eteenpäin
Teollisuuden Voima toteutti KELPO-yhteistyöprojektina jäähdytysjärjestelmään liittyvien venttiilien uusinnat. Tulokset rohkaisevat laajentamaan kokeilua.
Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa oli tarve vuosihuollon yhteydessä uusia 16 käsikäyttöistä jäähdytysjärjestelmän kiila-, luisti-, pallo- ja istukkaventtiiliä.
TVO:n ja muiden ydinvoimalaitosten luvanhaltijoiden näkemyksen mukaan laitetoimittajien normaali ja jo koeteltu laatutaso täyttää sellaisenaan turvallisuusluokan 3 venttiileiltä vaaditun laatutason. Laitetoimittajalta edellytetään sertifioitua laatujärjestelmää, painelaitedirektiivin (PED) noudattamista, CE-merkintää sekä laitevaatimusmäärittelyssä sovittujen standardien noudattamista suunnittelussa, valmistuksessa ja laadunvalvonnassa.
— Alempien turvaluokkien kohteisiin hankittavat standardiventtiilit täyttävät vaaditun laatutason, jos niiden taustalta löytyvät riittävän laajat käyttökokemukset ja kattavat testaukset, huomauttaa TVO:n voimalaitostekniikan kehityspäällikkö Hannu Eklöf.
— Tavoitteena on laajentaa toimittajaverkostoa, parantaa saatavuutta ja lyhentää toimitusaikoja.
Uusia laitevaatimusmäärittelyjä tulossa
Mekaanisessa pilottiprojektissa yhteinen ja yleinen laitevaatimusmäärittely laadittiin ydinvoimayhtiöiden yhteistyönä, minkä jälkeen hankintatoimet käynnistettiin.
TVO valitsi palloventtiilien toimittajiksi suomalaisen Neles Oyj:n ja muiden venttiilien toimittajaksi espanjalaisen Ringo Valvulas S.L:n. Venttiilit on nyt vastaanottotarkastettu ja ne asennetaan keväällä 2021 ja 2022.
— Yhteistyö molempien toimittajien kanssa sujui hyvin. Ydinvoima-alalla joudumme kuitenkin varmistamaan ja vaatimaan muun muassa sarjanumerot ja jäljitettävyyden sekä seismisyyden ja säteilyn keston kaltaisia spesifisiä ydinvoima-alakohtaisia vaatimuksia, joiden täyttymisen luvanhaltija arvioi. Venttiilien valmistukseen ne eivät vaikuta.
Eklöfin mukaan TVO aikoo jatkossa useissa hankinnoissa hyödyntää käsikäyttöisten venttiilien laitevaatimusmäärittelyjä. Laitevaatimusmäärittelyt ovat tulossa useille muillekin laiteryhmille.
Huomio valmistusprosessista lopputuotteeseen
Venttiilien suunnitteluun ja valmistamiseen erikoistuneen Neleksen asiakkaat toimivat pääosin öljyn- ja kaasunjalostusteollisuudessa, sellu-, paperi- ja biotuoteteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa.
— Käytämme LEAN-menetelmää ja ERP-ohjausta suurten tuotesarjojen valmistuksessa. Monilla teollisuudenaloilla venttiiliratkaisujen hankkijat keskittävät valvontaresurssinsa lopputuotteen laatuun ja sen vaatimustenmukaisuuteen – eivätkä vaatimukset täyttävään ja jo auditoituun prosessiin, kertoo Neleksen myyntipäällikkö Mikko Tikka.
—Ydinvoima-alalla tilaajilla on tapana valvoa laitetoimittajien valmistusprosessia vaihe vaiheelta ja tilauskohtaisesti. Toinen erityispiirre on vahva paikallinen sääntely ja tulkinta.
Tilauskohtainen valmistusprosessin valvonta ja tarkastusten vaatimat prosessin pysäytykset ovat Tikan mukaan tarkoittaneet käsin ohjattua toimintaa ja muutoksia standardiin. Tämä on saattanut aiheuttaa inhimillisiä virheitä, kustannusten kasvua ja aikataulujen pidentymistä.
Tarvitaan avoimuutta ja oppimista
KELPO-yhteistyöprojekti merkitsee monia mahdollisuuksia Neleksen kaltaiselle yritykselle.
— Voimme tuoda suomalaisten asiakkaiden saataville koko nykyaikaisen venttiili- ja venttiiliautomaatiotarjontamme, virtauksenhallintaosaamisemme ja kokemuksemme eri prosessiteollisuuden aloilta ympäri maailmaa. Toisaalta taas KELPO-yhteistyöprojekti ja pilotointi ovat lisänneet tietouttamme ydinvoima-alan nykykehityksestä, Tikka toteaa.
Neleksen ja TVO:n yhteistyön kaksi kulmakiveä – insinöörikielellä suunnitteluperustetta ovat Tikan mukaan avoimuus ja toisilta oppiminen. Niin myös KELPO-yhteistyöprojektissa.
— Uusien käytänteiden ja ohjeistuksien vieminen venttiilitehtaan arkeen vaatii opettamista ja opettelua.
Yhtenä lähitulevaisuuden kehityskohteena Tikka pitää Neleksen ja asiakkaan välisen manuaalityön vähentämistä entisestään ja korvaamista nykyaikaisilla tiedonvaihtomenetelmillä. Tällaisiin kehityshankkeisiin yritys osallistuu sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Yhteinen digitaalinen tietoalusta loppusuoralla
Ydinvoimaloiden luvanhaltijoiden yhteistyön vahvistamisessa avainasioiksi nousevat tiedon jakaminen, yhdessä tekeminen sekä yhteiset menettelyt ja toimintatavat.
Yhteistyön toteuttamiseksi käytännössä luodaan luvanhaltijoiden yhteinen digitaalinen tietoalusta. Se sisältää hankintoja tukevat tietokannat, eli uudet KELPO-yhteistyöprojektissa kehitetyt harmonisoidut menettelyt ja aineistot.
Digitaalisen alustan määrittely- ja suunnittelutyötä ovat tehneet ydinvoimayhtiöiden asiantuntijat yhdessä tietoalustan toimittavan Sarake Oy:n kanssa.
— Digitaalinen alusta on toimijoiden yhteistoimintaympäristö teknisen aineiston luomiseen yhteisin menettelyin sekä jakamiseen. Sitä ei käytetä ydinvoimayhtiöiden kaupalliseen yhteistyöhön, toteaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Kati Takala.
Digitaalinen alusta on tarkoitus saada valmiiksi vielä vuoden 2020 aikana.
Kansainvälisen kehityksen suuntaisesti
KELPO-yhteistyöprojekti etenee kansainvälisen kehityksen suuntaisesti.
Samankaltaisia hankkeita toki pohditaan ja toteutetaan myös muualla. Esimerkiksi FORATOM (The European Atomic Forum) on äskettäin raportoinut toimitusketjuhankkeiden etenemisestä eri puolilla Eurooppaa.
Vaikka ydinvoima-alan laajamittainen kansainvälinen toimintatapojen harmonisointi ei näytä realistiselta lähitulevaisuudessa, yhtenäistämistä kannattaa mahdollisuuksien mukaan edistää EU-tasolla ja ainakin pohjoismaisesti.
— Tuloksiamme odotetaan. Mikäli ne osoittautuvat lupaaviksi, kansainvälinen yhteistyö varmasti tehostuu ja toimittajien kiinnostus lisääntyy, Aarnio-Wihuri arvioi.
KELPO-yhteistyöprojektin tavoitteet
— Viedä Graded approach -periaate käytäntöön ja varmistaa sen toteutuminen.
— Mahdollistaa laadukkaiden standardilaitteiden hyödyntäminen ydinvoimalaitosten alempien turvallisuusluokkien laitehankinnoissa.
— Varmistaa kattava toimittajaverkosto ja laadukkaiden laitteiden saatavuus.
— Lisätä luvanhaltijoiden välistä yhteistyötä ja yhtenäistää toimintatapoja – ensin Suomessa, sitten myös Pohjoismaissa ja Euroopassa.
#energiatalous #ydinvoima
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja