Uusia mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi

Kotitalouden hiilijalanjälki — miltä se näyttää?

09.12.2022, kello 10:08

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kotitalouksien ilmastotoimilla voidaan paikkailla valtiollisten ilmastotoimien puutteita. Suomen ilmastopaneelin tuore raportti kartoittaa kotitalouksien päästövähennyspotentiaaleja. Tavoitteena on tunnistaa helpot ja tukemisen arvoiset kohteet matkalla kohti puhtaampaa tulevaisuutta.

Suomella saattaa olla vaikeuksia saavuttaa kaikkia niitä päästövähennyksiä, joita Euroopan unioni on vyöryttänyt Suomen tehtäväksi vuoteen 2030 mennessä. Erityisesti päästökaupan ulkopuolisella taakanjakosektorilla on vielä tehtävää — siellä kaikkia päästövähennystoimia ei ole vielä edes määritelty.

Professori Jyri Seppälä epäilee, että maankäyttösektorilla päästövähennystavoitteita ei saavuteta. Jos näin käy, olisi päästövähennystoimia keksittävä jostain muualta. Suomen ilmastopaneelin julkaisema ”Kuluttajien mahdollisuudet Suomen päästövähennysten vauhdittamiseksi” -raportti avaa kotitalouksien mahdollisuuksia osallistua nykyistä aktiivisemmin päästöjen vähentämiseen.

Kotitalouksien jättämien hiilijalanjälkien tarkempi syynääminen näyttää paljastavan potentiaaleja. Tutkimuksen avulla saadaan kaivetuksi esille kohteita, joihin yhteiskunnan ehkä kannattaisi suunnata tukea ja ohjausta valtiollisen ilmastopolitiikan vaikuttavuuden lisäämiseksi.

— Perinteinen ilmastopolitiikka ei ole tähän mennessä paneutunut kotitalouksien tekemisiin syvällisesti, vaan politiikkatoimissa on keskitytty energiantuotannon ja teollisuuden aiheuttamiin päästöihin. Nyt kun helpot keinot on käytetty, olisi keksittävä uusia kohteita vähentää päästöjä, Seppälä huomauttaa.

Seppälä muistuttaa, että myös kotitalouksien tekemillä valinnoilla on merkitystä. Lisäksi monet ilmastopaneelin löytämät potentiaalit ovat taloudellisesti järkeviä ja terveydellisesti merkittäviä.

49 miljoonaa tonnia vuodessa

Suomalaisten kotitalouksien aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat 49 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä noin puolet syntyy Suomen rajojen sisäpuolella ja loput välillisesti koteihin hankittujen tuontitavaroiden valmistuksesta.

Ilmastopaneelin selvityksessä kotitalouksien päästöt on luokiteltu neljään ryhmään: ruoka, asuminen, liikkuminen ja muu kulutus. Tutkimuksen lähtökohtana on vuonna 2015 tehty kartoitus. Se perustuu Suomen ympäristökeskuksen kansantalouden panos-tuotosmalliin (ENVIMAT). Tuoreempaa yhtä tarkkaa tietoa kotitalouksien päästöistä ei ole saatavilla.

Asuminen on kotien lämmittämistä

Suurin osa asumisen päästöistä aiheutuu kotien lämmittämisestä. Sähkön tuottamisesta ja kaukolämmön tuottamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt hoituvat kuitenkin päästökaupan ohjaamina voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa — energiantuotannon päästöt ovat suurimmaksi osaksi energiayhtiöiden päänsärkyjä. Sitä paitsi ne ovat jo hoidossa. Se, mitä kotitalouksissa voidaan tehdä, on käyttää lämmitysenergiaa tehokkaasti.

Jäljelle jäävät vielä öljylämmitteiset omakotitalot, joiden tuottamat päästöt eivät ole päästökaupan piirissä. Seppälä arvioi, että öljylämmitteisiä taloja on käytössä vielä vuonna 2030. Niiden osuus tuolloin on kuitenkin jo niin pieni, että kokonaisuudessa öljyn käytön aiheuttamat päästöt jäävät vähäisiksi. Sitä paitsi lämmitysmuodon vaihtamiseen kohdistetut avustukset ovat osoittaneet tehokkaaksi keinoksi vähentää öljyn käyttöä lämmityksessä.

Ilmastopaneeli ennustaa asumisesta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen kutistuvan noin neljään miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Tämä on 67 prosenttia vähemmän kuin vertailuvuonna 2015. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea suomalaisen sähköntuotannon ja kaukolämmön tuotannon puhdistuminen.

Asumisen päästöjä vähentäviksi keinoiksi ilmastopaneeli kirjaa rakennusnormien kiristämisen, kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavat remontit, öljylämmityksestä luopumisen, puun pienpolton metaanipäästöjen vähentämisen ja älyteknologian lisäämisen lämmityksen ohjaamisessa.

— Asumiseen liittyvillä energiansäästötoimilla ei ole enää kovin suurta merkitystä kotitalouksien hiilijalanjäljen pienentämisessä vuoden 2030 tilanteessa, mutta energiamurroksen saavuttamisessa säästöillä on valtava merkitys, Seppälä huomauttaa.

— Puhdasta energiaa ei ole koskaan liikaa. Mitä vähemmän sitä käytetään kiinteistöjen lämmittämiseen, sitä enemmän sillä voidaan korvata fossiiliperäistä energiaa muissa kohteissa.

Muuttuvatko ruokailutottumukset?

Kotitalouksien käyttämien elintarvikkeiden, einesten ja raaka-aineiden valmistus ja tuotanto aiheuttivat vuonna 2015 lähes yhtä suuret hiilidioksidipäästöt (10 miljoonaa tonnia) kuin asuminen tai liikkuminen.

Ilmastopaneeli kuitenkin arvioi, että ruokaan liittyvien hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on kaikkein vaikeinta. Tutkijat jopa epäilevät, voidaanko ”ruokapäästöjä” ylipäätään vähentää. Päästövähennyspotentiaaliksi raportti arvioi vain 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Ruokapäästöjen leikkaaminen edellyttää lihankulutuksen vähentämistä kolmanneksella nykyisestä. Kun ruokailutottumukset muuttuvat, vähenee myös lihatuotteiden kysyntä. Samalla lihaeläinten määrä vähenee ja peltopinta-ala supistuu. Tällöin myös lannoitteita tarvittaisiin nykyistä vähemmän.

— Sosiokulttuurisia muutoksia on vaikea ennustaa, mutta se on ainakin varmaa, että koko Suomen kansa ei tule muuttamaan ruokailutottumuksiaan. Lisäksi maatalouspolitiikassa tarvittaisiin radikaali suunnanmuutos, mikä ei sekään ole aivan yksinkertainen asia, Seppälä toteaa.

Seppälän mielestä ruokahyödykkeisiin liitettävät tuoteselosteiden kaltaiset luotettavat ilmastomerkinnät edistäisivät ruokavallankumousta, koska moni kansalainen käyttää tietoa ostopäätöstensä tukena. Erilaisia ilmasto-, luonto- ja energiatehokkuusmerkintöjä on jo käytössä, mutta järjestelmät ovat kirjavia, yleisluontoisia eivätkä ne ole kattavasti käytössä.

Ruokaan liittyvien ohjaavien merkintöjen ongelma on se, että merkintöjen olisi otettava huomioon myös ravitsemukselliset arvot. Ilmastomerkintöjen päästövähennyspotentiaalia ei tutkimuksen yhteydessä arvioitu.

Ruokajätteiden vähentäminen vaikuttaa välillisesti hiilidioksidipäästöihin. Raportissa ei kuitenkaan arvioitu ruokajätteiden vähentämisen vaikutuksia päästöihin, vaikka tavoitteena onkin jätemäärän puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.

Vähemmän kilometrejä henkilöautoilla

Liikenteessä suurimmat päästövähennykset saavutetaan vähentämällä henkilöautoilua. Kaupunkialueilla ajosuoritteiden määrää voidaan laskea, mikäli joukkoliikenne toimii tehokkaasti. Jakamistalous — eli henkilöautojen vuokraaminen ja yhteiskäyttö sähköpotkulautojen tai polkupyörien tapaan — voi vähentää päästöjä.

Henkilöauton omistaminen näyttää kuitenkin olevan suomalaisille tärkeää. Kaikenlaisia autoja — sähköautoja, hybridiautoja ja bensa-autoja — ostetaan yhä ennustettua enemmän. Halua omistaa auto voi olla vaikea muuttaa, vaikka tarjolla olisi tehokkaita joukkoliikennepalveluita.

Raportti huomauttaa, että autoveroratkaisut, hankintatuet ja bensiinin kallistuminen suhteessa sähkön sähkön hintaan edistäisivät sähköautojen hankintaa. Vielä enemmän tähän vaikuttaa sähköautojen valmistuskustannusten halpeneminen. Täyssähköauto on monelle kotitaloudelle yhä liian kallis hankinta.

— Täyssähköautojen määrä voi kuitenkin kasvaa merkittävästi nopeammin kuin mitä tähän asti on oletettu. Tätä kautta saavutettava päästövähennyslisä tieliikenteessä olisi parhaimmillaan puoli miljoona tonnia vuonna 2030, raportti toteaa.

Energiahintakriisi hidastaa kuitenkin kehitystä. Sähköisen liikenteen kehittymisen vauhti on sidoksissa myös sähkön hintaan — palautuuko sähkön hinta samalle tasolle kuin mitä se oli ennen energiahintakriisiä vai jääkö se pysyvästi korkeammalle tasolle?

Jakamistalouden edistämisessä korostuvat vuokra- ja lainapalveluautojen päästöttömyys. Raportin mukaan kehitystä voidaan vauhdittaa sähköautoja vuokraavien leasing-yritysten veroalennuksilla.

— Tukitoimet täyssähköhenkilöautojen leasingin lisäämiseksi voisivat kannustaa ihmisiä vähentämään auton omistamista ja tuoda nopeasti sähköisiä ajoneuvoja liikenteeseen. Samalla kotitaloudet välttyisivät kalliilta investointikustannuksilta, mutta pääsisivät nauttimaan sähköisestä liikkumisesta, raportti muistuttaa.

”Kuluttajien mahdollisuudet Suomen päästövähennysten vauhdittamiseksi” -tutkimus on Suomen ilmastopaneelin raportti 5/2022. Kotitalouksien hiilijalanjälkiä arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen ympäristölaajennetun kansantalouden panos-tuotosmallin (ENVIMAT) avulla.

#energia ja asiakas #ilmasto #ilmastopolitiikka