Blogit

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Omakynä Marja Rankila

Vedestä voimaa puhtaaseen siirtymään

12.10.2023, kello 17:14

Miten kansainvälistä vesivoimapäivää (11.10) voisi viettää paremmin kuin vierailemalla...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Vesi on vastuullinen voimanlähde

22.03.2023, kello 09:43

YK:n vesikonferenssi on parhaillaan käynnissä New Yorkissa. Edellisestä vesikonferenssista on —...

Uutta vesivoimaa syntyy harvoin

Kuhankoskelle uusi vesivoimakone

31.12.2020, kello 11:10

Teksti Markku Niskanen | Kuva Markku Niskanen

Kuhankoskelle uusi vesivoimakone

Suomessa ei ole aikoihin toteutettu suuria vesivoimalaitosten rakennushankkeita. Kymijoen Kuhankoskella rakennetaan kokonaan uusi viiden megawatin tehoinen koneasema sata vuotta vanhan koneaseman viereen. Samalla rakennetaan toinen kalatie.

Kuhankoski sijaitsee Kymijoen yläjuoksulla Laukaassa. Sata vuotta vanha vesivoimalaitos on jo ikääntynyt ja joessa virtaavat vesimäärät ovat kasvussa. Siksi vanhan laitoksen viereen rakennetaan kokonaan uusi laitos.

Saravedestä Leppaveteen virtaavavan Kuhankosken voimalaitoksen turbiinien ohi juoksutettiin viime talven aikana runsaasti vettä. Kosken keskivirtaama on 160 kuutiota sekunnissa, mutta tulva-aikoina vettä virtaa jopa 350 kuutiota sekunnissa.

— Uuden laitoksen avulla ohijuoksutuksia voidaan vähentää merkittävästi, kun reserviin jäävät vanhat turbiinit voidaan ottaa käyttöön runsaan veden aikana. Vaelluskalojen pääsy kosken ylläpuolisille kutu- ja lisääntymisalueille taas varmistetaan uuden luonnonmukaisen kalatien avulla. Lisäksi tulvahuippujen aikana kaloille avataan vanha tekninen kalatie.

Koskienergia Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ruotsalaisella on mieluisa tehtävä esitellä yrityksen historian suurinta ja haasteellisinta investointiprojektia.

Uuden koneaseman kaksi nykyaikaista turbiinia ja kaksi generaattoria tehostavat joen virtaaman hyödyntämistä sähköntuotannossa. Uusien turbiinien läpi virtaa sekunnissa yli 20 kuutiota enemmän vettä kuin aikaisemmin.

Koneaseman turbiinit, generaattorit ja muut laitteet toimittaa saksalainen Andritz toimittaa "avaimet käteen" -periaatteella. Urakkasopimus Kuhankosken uuden vesivoimalaitoksen rakentamisesta allekirjoitettiin marraskuussa.

Luonnonmukainen kalatie kiertää vanhan koneaseman nurkan ohitse ja uuden koneaseman vieritse. Koskienergia Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen esittelee mielellään yrityksen suurinta investointia. 

 

Sähkösaalis kasvaa

Uusi laitos tuottaa sähköä vuonna 2023 viiden megawatin teholla. Laitos nousee täsmälleen sata vuotta aikaisemmin sähkön tuotannon aloittaneen voimalaitoksen viereen. Investoinnin seurauksena sähkön vuotuinen tuotanto Kuhankoskella nousee vajaasta 25 gigawattitunnista 35 gigawattituntiin.

Rakennus- ja ympäristölupien käsittely valituksineen vei lähes kymmenen vuotta. Ruotsalaisen mielestä yhteistyö lupaviranomaisten kanssa sujui jouhevasti. Sen sijaan ympäristöjärjestöjen tehtailemat valitukset toivat hankkeeseen parin vuoden viiveen.

— Myöhemmin saimme kuulla, että järjestöt ryhtyivät tekemään valituksia paremmin tekemisen puutteessa ja koska resursseja oli vapaana.

Koskienergia Oy:lle myönnettiin hanketta varten investointitukea. Sen perusteena oli laitoksen yhteyteen rakennettava lämmön talteenottojärjestelmä, joka on muuntajissa ja uudella koneasemalla syntyvän lämmön talteen.

— Lämmön talteenottojärjestelmän avulla lämmitämme vanhan käyttökunnossa pidettävän koneaseman sisätilat koneet. Sata vuotta vanha laitos on suojeltu, Ruotsalainen kertoo.

 

Kolmen reitin vedet yhdistyvät

Kuhankosken kautta kohti Päijännettä virtaavat Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin reittien vedet. Matkaa Kuhankoskelta Päijänteelle on noin 20 kilometriä. Matkan varrella on kalatiellä varustettu Vaajakosken voimalaitoksen pato.

Päijänteeltä joen yläjuoksulle nousevien järvitaimien tiedetään liikkuvan kumpaankin suuntaan Kuhankosken teknistä kalatietä pitkin. Kuhankosken ylä- ja alapuolisilla vesillä kalastetaan tietenkin kuhaa — kalastusta harrastetaan usein luvatta myös voimalaitosalueella.

Kuhankosken ja Äänekosken välisellä Kapeenkoskella sen sijaan voi harrastaa luvallista vapaa-ajan kalastusta. Kuhankoskelle virtaavalla Viitasaaren reitillä on vaelluskaloille kunnostettu lisääntymispaikkoja.

Aikansa suurimpia laitoksia

Sata vuotta vanha Kuhankosken voimalaitos jauhaa sähköä 3,5 megawatin teholla. Vuonna 1923 valmistunut laitos oli aikoinaan yksi Suomen suurimmista. Tuolloin Suomessa oli vain neljä teholtaan suurempaa vesivoimalaitosta.

G.A. Serlachius osti Kankaan paperitehtaan vuonna 1918. Samalla hän jatkoi Kuhankoskella jo aloitettuja voimalaitoksen rakennustöitä. Parhaimmillaan voimalaitostyömaalla työskenteli pari tuhatta työntekijää 1920-luvun alussa.

Kankaan paperitehdas ei tarvinnut kaikkea Kuhankosken voimalaitoksen tuottamaan sähköä. Siksi voimalaitokselta rakennettiin lähes 90 kilometrin pituinen sähkölinja Serlachiuksen Mäntän tehtaille. Sähkölinja valmistui vuonna 1925.

Kuhankoskella vaalitaan perinteitä. Satavuotias voimalaitos pidetään edelleen toimintakunnossa.

 

20 miljoonan euron investointi

Kuhankosken voimalaitoksen uudistaminen on Koskienergia Oy:n kaikkien aikojen suurin investointi. Uuteen voimalaitokseen ja sen yhteyteen rakennettavaan kalatiehen sijoitetaan 20 miljoonaa euroa. Yhtiö rahoittaa hankkeen kokonaan itse.

— Joka kolmannessa Koskienergia Oy:n pienvesivoimalaitoksessa on jo kalatie. Kalateitä rakennetaan aina tarpeen mukaan — yleensä silloin, kun teemme muitakin suuri uudistuksia, toteaa Koskienergia Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen.

— Kalatie ei kuitenkaan aina ole paras ratkaisu. Joskus istutukset tai muut ratkaisut voivat olla tehokkaampia toimenpiteitä.

Ruotsalainen kertoo, että Koskienergia harkitsee myös yhden voimalaitoksen sulkemista.

Aikaisemmin Kuhankosken voimalaitoksen omistivat Serlachius ja sen jälkeen Metsä-Serla. Metsäteollisuusyrityksiltä laitos siirtyi ensin Keski-Suomen Valo Oy:lle ja myöhemmin Vattenfall Oy:lle. Etelä-Savon Energia Oy:n, Äänekosken Energia Oy:n ja Kuoreveden Sähkö Oy:n omistama Koskienergia Oy operoi 29 vesivoimalaitosta eri puolilla Suomea.

 

Havainnekuva. Museovirasto on osallistunut vuonna 2023 valmistuvan koneaseman suunnitteluun.

 

Kaksi kalatietä auttaa kulkemaan

Uuden ja vanhan koneaseman väliin rakennetaan luonnonmukaisesti mutkitteleva kalatie. Vanha tekninen kalatie on valmistunut 1990-luvun alussa. Se otetaan käyttöön tulvahuippujen aikana — samalla kun satavuotiasta laitosta käytetään.

— Uusi kalatie tarvitaan, koska vanha jää suurimmaksi ajaksi vuotta sivuun uoman päävirtauksista. Uusi kalatie tarjoaa vaelluskaloille reitin uuden voimalaitoksen suuaukon tuntumasta. Alas vaeltavat kalat ohjataan uudelle kalatielle ohjauspuomin avulla, Ruotsalainen kertoo.

— Kokemusta hankitaan Koskienergian Billnäsin voimalaitoksen yhteyteen lähivuosina rakennettavasta ohjauspuomista sekä Iijoen Haapakoskelle juuri valmistuneesta ohjauspuomista.

Kuhankosken tekninen kalatie on toiminut odotusten mukaisesti.

 

Hybridi on mahdollinen

Kuhankosken voimalaitoksella on pian mahdollisuus vertailla teknisen kalatien ja luonnonmukaisen kalatien toimivuutta. Ruotsalainen ei pidä mahdottomana ajatuksena sitä, että uudessa kalatiessä käytettäisiin osittain myös teknisen kalatien hyväksi havaittuja ratkaisuja.

— Luonnonmukaisen kalatien toimivuutta seuraamme useamman vuoden kestävän hankkeen avulla.

Ruotsalaisen mielestä moderni tekninen kalatie on hyvä ratkaisu. Usein se voi olla jopa luonnonmukaista kalatietä parempi. Koskienergialle on kertynyt kalateistä runsaasti kokemuksia.

— Kuhankosken padon viereen 30 vuotta sitten rakennettu ja useaan otteeseen kunnostettu tekninen kalatie on toiminut hyvin. Uusi luonnonmukainen vanhan punatiilisen koneaseman nurkan kiertävä kalatie louhitaan kallioon. Se parantaa entisestään vaelluskalojen mahdollisuuksia uida lisääntymisalueilleen ja palata takaisin kohti joen alajuoksua.

 

 

#vesivoima
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Voitto Manninen
Pitäisi tällaisten juttujen tekijän hiukan paneutua asioihin, ettei kirjoittele mitä sattuu.
Missä siellä Kuhankoskella Kymijoki on? Enpä ole asiasta ennen kuullut.
Sitten tämä G A Serlachius. Hän kuulema jatkoi 1918 Kuhankosken rakentamista. Kuinkahan se käytännössä tapahtui kun tämä Mänttän patruuna kuoli jo 1901?