Blogit

Omakynä Tuotanto Petri Sallinen

Mitä yhteistuotannolle pitäisi tehdä?

22.02.2024, kello 10:19

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on suomalaisen energia-alan menestystarina. Kun sähköä tuottavan...

Jäsenkynä Markkinat Clas Blomberg

Energiajärjestelmän digitalisointi tuo älykkyyttä tuotantoon

12.01.2024, kello 10:07

Vuosi 2024 on alkanut hyytävissä merkeissä ja suomen 2000-luvun pakkasennätys meni rikki viime...

Jäsenkynä Markkinat Miikka Koski

Energiainvestointien toteutuminen on pitkä prosessi

10.01.2024, kello 14:48

Hallitus on alkanut toden teolla toimeenpanemaan ohjelmaansa ja odotukset energia-alaa kohtaan...

Päästöt pysyivät kurissa — energiakriisistä huolimatta

Kuka käytti kaikki sähköt?

17.01.2023, kello 13:23

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kuka käytti kaikki sähköt?

Suomen sähköistymisestä ole tietoakaan, jos tukea visiolle hakee tuoreesta sähkötilastosta. Viime vuonna Suomi käytti sähköä 82 terawattituntia, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sähkönkäyttö Suomessa on itse asiassa liikkunut melko kapean putken sisällä jo lähes 20 vuotta.

Suomalaisen yhteiskunnan odotetaan sähköistyvän radikaalisti ja rajusti. Toistaiseksi sähkönkäyttöä mittaavat tilastot eivät kuitenkaan tarjoile uskonvahvistusta koville kasvuodotuksille. Viime vuonna Suomessa käytettiin sähköä 82 terawattituntia, mikä on 5,4 terawattituntia vähemmän kuin vuonna 2021.

Sähkönkäyttö kasvoi Suomessa tasaisesti vuodesta toiseen 1980-luvulta lähtien. Kasvukäyrän kulmakertoimessa ei juuri tapahtunut muutoksia, mikä teki ennustajien elämästä helppoa. Tasaisen kasvun aikaa kesti aina vuoteen 2004 asti. Tämän jälkeen sähkönkäyttö asettui 80 ja 90 terawattitunnin putkeen, jossa se on viihtynyt viimeiset 18 vuotta jonkin verran vuosittain pomppien. Tästä huolimatta villeimpien visioiden mukaan Suomen sähkönkäytön arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Kuka käyttää kaikki sähköt?

Perinteisesti suomalainen sähkönkäyttö on jakaantunut lähes tasan teollisuuden ja muiden käyttäjien kesken. Teollisuuden sähkönkäyttö voidaan jäljittää helposti, mutta muun sähkönkäytön jakautumista on vaikeampi selvittää. Teollisuuden ulkopuolinen sähkönkäyttö jakaantuu kotitalouksien, palveluiden ja maatalouden kesken.

Viime vuonna teollisuus käytti sähköstä 45 prosenttia — energiaksi muutettuna 36 terawattituntia. Tämä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Sähköä ylipäätään käytettiin viime vuonna kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.

Teollisuuden sähkönkäytön vähentyminen ei ole kuitenkaan ainoa syy valtakunnallisen sähkönkäytön supistumiseen. Teollisuustoimialojen sisällä metsäteollisuus käytti peräti 12 prosenttia vähemmän sähköä kuin vuotta aikaisemmin. Suurimman viipaleen supistumisesta lohkaisi UPM:n tehtaiden lakko viime vuoden alussa. Myös metalliteollisuuden sähkönkäyttö väheni neljällä prosentilla.

Kemianteollisuus sen sijaan lisäsi sähkönkäyttöään kuudella prosentilla vuoteen 2021 verrattuna.

Hintavaihteluiden vuosi

Suomi on eurooppalainen — myös sähkömarkkinoiden osalta. Sähkön tukkumarkkinat Euroopassa ovat yhteiset. Tämä tarkoittaa sitä, että sähkön hinta muodostuu koko EU-alueen kysynnän ja tarjonnan perusteella. Sähkömarkkinoiden mullistukset siis levittävät vaikutuksiaan markkina-alueen jokaiseen kolkkaan.

Teoriassa sähkön hinnan pitäisi olla yhteismarkkinoilla sama, koska hintaerot tasaantuvat yhtyvien astioiden periaatteen mukaisesti. Sähkö virtaa aina sinne, josta siitä saa parhaan hinnan, kunnes hintaerot tasoittuvat. Näin ei kuitenkaan tapahdu eurooppalaisilla markkinoilla, koska rajat ylittävät siirtoyhteydet eivät ole riittäviä. Sähköverkkojen pullonkaulat ylläpitävät alueellisia hintaeroja. Siksi sähkön hinta on erilainen eri maissa ja eri hinta-alueilla.

Viime vuonna tukkusähkön keskihinta oli Suomessa 154 euroa megawattitunnilta. Näin paljon sähkö ei ole koskaan aikaisemmin maksanut. Vuonna 2021 keskihinta oli 70 euron tuntumassa ja koko 2000-luvun sähkö maksoi Suomessa keskimäärin 40 euroa megawattitunnilta — vuonna 2020 hinta oli vain 30 euroa megawattitunnilta.

Kriisistä ja korkeista hinnoista huolimatta tukkusähkön hinta oli Suomessa viime vuonna EU-alueen toiseksi alin. Esimerkiksi runsaasta ydinvoimastaan tunnetut ranskalaiset joutuivat maksamaan sähköstä keskimäärin 280 euroa megawattitunnilta, mutta Pohjois-Ruotsin hinta-alueella megawattitunti sähköä irtosi keskimäärin 60 eurolla.

Pohjois-Ruotsin edullinen hinta on satanut suomalaisten laariin. Sähköä on tuotu paljon Ruotsin pohjoisilta alueilta Suomeen ja vastaavasti viety Suomesta Viroon, jossa sähkön keskihinta oli lähes 200 euroa megawattitunnilta.

Sähkön johdannaismarkkinoiden antaman signaalin perusteella sähkön hinta näyttäisi laskevan Suomessa ja Ruotsissa tämän vuoden aikana. Tähän ohjaa ennen kaikkea se, että kummassakin maassa rakennetaan paljon uusia voimalaitoksia — tarjonnan lisääminen painaa hintaa alas. Ruotsissa maakaasua ei käytetä sähköntuotannossa lainkaan ja Suomessa kaasun osuus sähköntuotannossa painuu jo kohti nollaa. Keski-Euroopassa sähköntuotannon maakaasuriippuvuus sen sijaan pitää pysyvästi sähkön hintaa korkealla.

 

Miksi tapahtui niin kuin tapahtui?

Sähkönkäytön muutoksia selittävät vuodesta toiseen samat ilmiöt: ulkolämpötila ja teollisuuden suhdanteet. Viime vuonna selityksien joukkoon ilmaantui uusia vieraita. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seurauksena käynnistynyt eurooppalainen energiakriisi ovat selvästi vaikuttaneet kaikenlaiseen sähkönkäyttöön Suomessa. Astetta alemmaksi -säästökampanjaan ovat tarttuneet kotitaloudet, teollisuus ja palvelusektori. Rajusti kallistunut sähkö oli julma konsultti, joka lompakko-ohjauksella vaikutti kansakunnan tekemisiin.

Viesti sähköntarjonnan niukkuudesta, tehopulan mahdollisuudesta ja suunnitellusti toteutettavista sähkökatkoista meni perille. Tämä näkyy sähkönkäytön kuukausitilastoissa. Etenkin vuoden neljän viimeisen kuukauden aikana sähkönkäyttö supistui voimakkaasti. Syyskuussa ja lokakuussa sähköä käytettiin hieman yli seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavien kuukausien aikana. Marraskuussa käyttö väheni yhdeksän prosenttia, mutta joulukuussa peräti 16 prosenttia.

Sähkönkäyttö supistui etenkin teollisuuden ulkopuolisilla sektoreilla. Esimerkiksi viime vuoden joulukuussa teollisuuden ulkopuolinen sähkönkäyttö oli yli 20 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin joulukuussa.

Tuulivoiman kasvu yllätti

Viime vuonna energiateollisuuden investoinnit nousivat 4,9 miljardiin euroon. Koskaan aikaisemmin energiatoimiala ei ole käyttänyt investointeihin näin paljon rahaa. Investoinneilla parannettiin sähkönjakelun toimitusvarmuutta ja rakennettiin uusia voimalaitoksia — ennen kaikkea uusia tuulivoimalaitoksia.

Tuulivoima-ala oli viime vuonna energiatoimialan sisällä suurin investoija. Tuulivoimainvestointien arvo nousi 2,9 miljardiin euroon. Tämä on 60 prosenttia kaikista energia-alan investoinneista. Merkittävä osa tuulivoimainvestoinneista on ulkomaisten yritysten tekemiä, joten suomalaiseen kansantalouteen virtaa runsaasti euroja Suomen rajojen ulkopuolelta.

Mitä tuulivoimainvestoinneilla saatiin? Uutta tuulivoimatehoa syntyi 2430 megawattia ja 437 kappaletta uusia tuulivoimalaitoksia. Suomeen rakennettujen tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu teho ylittää jo 5000 megawattia ja tuhannen kappaleen raja ylitettiin viime kesänä. Tällaista kehitystä ei kukaan osannut ennustaa.

Tuulivoimalaitoksilla tuotettiin viime vuonna 11,5 terawattituntia sähköä. Tämä on 14,1 prosenttia kaikesta Suomen sähkönhankinnasta ja 16,7 prosenttia Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuneesta sähköntuotannosta. Tuulisähkön tuotanto kasvoi viime vuonna 41 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.

Kaikki viime vuonna rakennettu uusi tuulivoimalaitoskapasiteetti ei vielä näy sähköntuotantotilastoissa. Monet myllyt valmistuivat vasta vuoden lopussa, joten niiden tuottaman sähkön vaikutus näkyy markkinoilla ja tilastoissa vasta tänä vuonna.

Tasavahva tuotantopaletti

Tällä hetkellä suomalainen sähköntuotantopaletti on suhteellisen tasapainoinen kokonaisuus. Suurin osa uusista investoinneista kohdistuu tulevaisuudessakin tuulivoimaan, joten paletin muoto muuttuu vielä rajusti. Kun Olkiluodon kolmas voimalaitos saadaan lopullisesti tuotantokuntoon, nousee ydinsähkön osuus. Viime vuoden tilastoissa Olkiluodon koekäyttöjen tuottamat sähkömäärät olivat vielä vaatimattomia.

Kotimaiset voimalaitokset tuottivat viime vuonna 69 terawattituntia sähköä — yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin. Tästä ydinsähkön osuus oli 35 prosenttia, vesivoiman 19,3 prosenttia, biomassoilla tuotetun sähkön osuus 17,4 prosenttia ja tuulivoiman 16,7 prosenttia.

Kivihiilisähkön osuus kotimaisesta tuotannosta oli 5,6 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin se oli 4,7 prosenttia. Maakaasulla tuotetun sähkön osuus supistui vuodessa 5,3 prosentista 1,5 prosenttiin. Turpeella tuotetun sähkön osuus oli 2,5 prosenttia, kun se oli 2,9 prosenttia vuonna 2021.

Kotimaisista tuotantomuodoista tuulivoima, ydinvoima ja sähkön erillistuotanto (=Meri-Porin kivihiililaitos) jauhoivat viime vuonna sähköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikkien muiden tuotantomuotojen sähkösaalis supistui.

Kotimaisten tuotantomuotojen joukossa etenkin tuulivoima, mutta myös ydinvoima ja sähkön erillistuotanto paikkasivat muiden tuotantomuotojen vajeita. Tuulisähköä syntyi kolme terawattituntia enemmän, ydinsähköä kaksi terawattituntia enemmän ja kivihiilisähköä terawattitunti enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Maakaasulla tuotetun sähkön määrä supistui kolme terawattituntia ja vesisähkön kaksi terawattituntia.

Päästöt pysyivät kurissa

Päästöttömän sähköntuotannon osuus nousi viime vuonna 89 prosenttiin — kasvua vuoteen 2021 verrattuna oli kolme prosenttiyksikköä. Energiakriisi ja venäläisten energiaraaka-aineiden tuonnin katkeaminen eivät odotuksista huolimatta lisänneet oleellisesti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttöä.

Kivihiilen käyttö kasvoi jonkin verran yhteistuotantolaitoksissa ja reservikäytöstä avoimille markkinoille paluun tehneen Meri-Porin hiililauhdelaitoksen vuoksi. Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan maakaasun käyttö kuitenkin romahti, kun venäläisen maakaasun tuonti loppui.

Turpeen polttaminen aiheuttaa myös hiilidioksidipäästöjä, mutta sähköntuotannossa sen käyttö väheni vuoteen 2021 verrattuna. Biomassojenkin käyttö supistui sähköntuotannossa. Todennäköisesti turpeen ja kotimaisen bioenergian käytön kasvu näkyvät kaukolämmön tuotannossa. Kaukolämpötilastot valmistuvat tammikuun lopussa.

Energiakriisissä vähemmälle huomiolle jäänyt hiilidioksidipäästöjen vähentäminen jatkuu kaikesta huolimatta suomalaisessa sähköntuotannossa. Viime vuonna sähköntuotanto aiheutti 4,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, kun vuonna 2021 päästöt olivat 4,7 miljoonaa tonnia.

Viimeisten viiden vuoden aikana sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 39 prosenttia ja vuoteen 2010 verrattuna 77 prosenttia. Olkiluodon uuden ydinvoimalaitoksen käynnistyminen ja reipas tuulivoimarakentaminen lisäävät päästöttömän sähköntuotannon osuutta tänä vuonna.

Yhteistuotannon karu kohtalo

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto oli vuosikymmenet suomalaisen energiajärjestelmän kruununjalokivi ja henkseleiden paukuttelun aihe. Energiaraaka-aineita hyvällä hyötysuhteella käyttävien laitosten tuottama sähkö ei kuitenkaan pärjää enää markkinoilla. Uusia yhteistuotantolaitoksia ei välttämättä rakenneta vanhenevien tilalle.

Yhteistuotantosähkön kilpailukyky parani kuitenkin energiakriisin aallokossa, kun sähkön hinta kipusi kohti pilviä. Tämä ei kuitenkaan lisännyt yhteistuotantosähkön määrää markkinoilla viime vuonna. Kaupunkien omistamien yhteistuotantolaitosten sähkösaalis oli viime vuonna 8,6 terawattituntia — peräti 19 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Syy yhteistuotantosähkön supistumiseen oli varautuminen siihen, että kaukolämpöä kyetään tuottamaan kaikissa olosuhteissa. Silloin kun laitosten tarvitseman polttoaineen hankinta vaikeutuu, on ensimmäiseksi pidettävä huolta siitä, että kiinteistöt saavat aina tarvitsemansa kaukolämmön. Sille ei ole vaihtoehtoja.

Energiakriisin seurauksena yhteistuotannon energiaraaka-aineen hankinta vaikeutui, kun maakaasun, puuhakkeen ja kivihiilen tuonti Venäjältä katkesi. Tämä pakotti etsimään vaihtoehtoisia hankintalähteitä muualta. Kisa polttoaineista kiristyi ja niukkuus uhkasi. Energiakriisin kaltaisessa tilanteessa tämä tarkoittaa sitä, että yhteistuotannossa sähköntuotantoa supistetaan, jotta polttoaineet riittäisivät kaukolämmön tuotantoa varten.

Myös teollisuuden omistamissa yhteistuotantolaitoksissa sähköntuotanto supistui. Viime vuonna teollisuuden yhteistuotantolaitokset tahkosivat sähköä 7,3 terawattituntia, kun sitä syntyi vuotta aikaisemmin 9,1 terawattituntia.

Teollisuuden käyttää yhteistuotantolaitoksiaan eri tavalla kuin kaupungit. Monessa teollisuusprosessissa tarvitaan esimerkiksi höyryä, jota yhteistuotantolaitoksissa valmistetaan. Sähkö on usein vain sivutuote, jonka teollisuus käyttää itse tai myy markkinoille.

Sähkön tuonti lasku-uralla

Sähköä tuotiin Suomeen viime vuonna 19,4 terawattituntia. Tämä on 21 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurin tuonnissa tapahtuva muutos oli venäläisen sähkön tuonnin loppuminen toukokuussa. Vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana Venäjältä ehdittiin tuoda sähköä 3,6 terawattituntia. Ennen energiakriisiä Venäjältä tuotiin vuosittain vajaat kymmenen terawattituntia sähköä — noin kymmenen prosenttia Suomen sähkönhankinnasta.

Norjasta sähköä liruteltiin viime vuonna 0,4 terawattituntia ja Virosta muutama tippa. Sähkönvienti Viroon sen sijaan kasvoi. Vuoden aikana Viroon vietiin sähköä 6,8 terawattituntia, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suomalainen sähkö on jo pitemmän aikaan käynyt kaupaksi Virossa, jossa tukkusähkö maksaa selvästi enemmän kuin Suomessa.

Sähkön nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — oli viime vuonna 12,5 terawattituntia. Tämä on 29,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.

Tarkempaa tilastotietoa vuoden 2022 sähkönkäytöstä löytyy täältä.

#energiamarkkinat
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja