Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Savitaipaleen kaukolämpö on

Kunnan vastuulla

15.06.2021, kello 12:34

Teksti Markku Niskanen | Kuva Markku Niskanen

Kunnan vastuulla

Eteläkarjalaisen Savitaipaleen kiinteistöjen kaukolämmityksestä huolehtii kunta. Pienen lämpökeskuksen ja kuuden kilometrin pituisen kaukolämpöverkon käsittävää energialiiketoimintaa ei ole yhtiöitetty.

Savitaipaleen kunta sai kilpailuvirastolta erioikeuden olla muodostamatta osakeyhtiötä kaukolämmitystä varten. Kunnan tekninen johtaja Vesa Roiko-Jokela on tyytyväinen ratkaisuun. Sen avulla runsaan 3000 asukkaan kunta voi optimoida resurssiensa käytön. Roiko-Jokela kertoo kunnan saaneen neuvottelujen jälkeen luvan pitää energiahuollon kunnan toimintona.

— Perustelut vakuuttivat. Yksi perustelu oli kunnan ja energiantuotantoyksikön pieni koko. Lisäksi kunnan resursseja käytetään kustannustehokkaasti. Kunnan teknisen osaston henkilökunnasta on muodostettu huolto- ja laitosmiesten päivystysrinki, jonka hoidossa ovat lämpölaitoksen lisäksi, vesilaitos, jäteveden puhdistamo, kunnan kiinteistöt, torialue ja kunnan hyvinvointikeskus.

Kunnan teknisen lautakunnan ohjauksessa olevien kaukolämmityksen, vesi- ja jätevesilaitoksen taloudellisen kehityksen seurannat on eriytetty.

— Kaikki toimivat itsenäisesti ja ilman verorahoja. Myös ulkopuolisten arvioiden mukaan kunnan omistamat kaukolämmitys ja vesihuolto toimivat kannattavasti. Lämpölaitoksen käyttökate on vuodesta toiseen ollut 20 prosentin paikkeilla, Roiko-Jokela kertoo.

Savitaipaleen kiinteistöjen kaukolämmitys tuotettiin vuonna 2020 yli 93 prosenttisesti lähiseudun hakkeella.

— Koska kunnan energialiiketoimintaa ei ole yhtiöitetty, voimme käyttää vähäiset resurssimme tehokkaasti. Lämpökeskusta valvovat laitosmiehet kuuluvat päivystysrinkiin, jolla on useita kohteita, kertoo Savitaipaleen kunnan tekninen johtaja Vesa Roiko-Jokela.

 

Puunkuori vaihtui hakkeeksi

Lämpötoiminta alkoi alueella jo vuonna 1974. Tuolloin Hiienmäen Lämpö Oy toimitti kyläkeskuksen kerrostaloille ja terveyskeskukselle lämpöä kevyttä polttoöljyä käyttävällä kattilalla.

Tämän jälkeen Savitaipaleen kunta aloitti hakelämpölaitoksen suunnittelun ja pian Hiienmäen Lämpö Oy sulautettiin kunnan lämpötoimintaan.

Sermet Oy:n vuonna 1983 rakentama ja pääasiassa puunkuorta käyttänyt kattila korvattiin vuonna 2004 Nakkilan Konepaja Oy:n hakekattilalla.

— Muutos tapahtui helposti. Laitoksen katto avattiin. Parikymmentä vuotta kaukolämpöä tuottanut kattila poistettiin kaikkine laitteineen katon kautta. Rakennukseen sijoitettiin samalla tavoin uusi tuotantoyksikkö vanhan öljykattilan viereen, Roiko-Jokela esitellee.

Puukuoren käyttö laitoksen pääasiallisena polttoaineena oli työlästä ja aiheutti ongelmia.

— Kuoren tarjonta saattoi lyhyellä varoitusajalla keskeytyä tyystin eikä muista polttoaineita voinut käyttää ilman puunkuorta. Uudessa hakekattilassa voidaan tarvittaessa polttaa myös palaturvetta. Tosin palaturvetta on käytetty kokeilumielessä vain pari kertaa.

Vuonna 2016 valmistunut yhden megawatin tehoinen lämpölaitos huolehtii lämmön tuotannosta myös kesällä ja nollakeleille asti. Vasta säätilan kylmetessä käynnistetään suurempi hakekattila.

Hinnoittelu megawattien mukaan

Roiko-Jokela toteaa hakkeen hintatason viime vuosina nousseen.

— Koska tontille tuotu hake ei aina ollut priimaa, vaihdettiin maksun lähtökohdaksi hakkeen tuottamat megawatit. Kun hakkeesta ei makseta kuutiomäärän mukaan, pakottaa se alihankkijat parantamaan logistiikkaansa ja laatuaan.

Tuontihake ei kuulu Savitaipaleen polttoainevalikoimaan. Paikallisella polttoaineella on puolensa. Roiko-Jokela on kokenut muiden kuin lähialueen hakkeen toimittajien jättäneen vastaamatta tarjouspyyntöihin, koska ne ovat olettaneet paikallisten yritysten olevan etusijalla.

— Näin asia ei kuitenkaan ole. Koska kilpailun puute voi nostaa hakkeen hintatasoa, on toivottavaa, että muutkin kuin oman alueen hakkeen toimittajat osallistuvat tarjouskierroksiin. Tämä on merkittävää myös hakkeen saatavuuden ja tasaisen laadun kannalta, hän tähdentää.

Viiden viime vuoden aikana Savitaipaleen lämpökeskuksille on tuotu vuosittain 14000–17000 irtokuutiota haketta.

— Kyläkeskuksen kiinteistöjen lämmittäminen lähipolttoaineella merkitsee parin miljoonan euron kustannuksia. Sopimuksissa alleviivataan, ettei hakkutähteestä tehtyä haketta oteta vastaan, mutta silti sitä näyttää joskus kuormassa olevan.

Kaukolämmitys lakipisteessään

Savitaipaleen kiinteistöjen lämmittämiseen käytetään vuosittain kymmenen gigawattituntia kaukolämpöä. Roiko-Jokela arvioi Savitaipaleen kaukolämmityksen olevan lähellä lakipistettään.

— Kuuden kilometrin pituisen verkon laajentamista ei suunnitella. Osa kaukolämpöverkosta on rakennettu jo 1970-luvulla, joten verkkoa saneerataan vuosittain.

Runsaat puolet Savitaipaleen asukkaista asuu kunnan keskustaajamassa, jonne sivukyliltä muutetaan.

— Kaukolämpöverkon 65 asiakaskiinteistön joukossa on vain muutamia kymmeniä pientaloja. Kaukolämmöllä lämpiävät pääasiassa kaikki keskustan kiinteistöt. Kunnan rakennusten osuus toimitetusta kaukolämmöstä on kolmasosa. Koska yritykset ovat keskittyneet runsaan kilometrin päässä sijaitsevalle alueelle, ei niitä lämmitetä kaukolämmöllä. Lisäksi monet puuta jalostavat yritykset tuottavat lämpöä omilla sivutuotteillaan, Roiko-Jokela kertoo. 

Maalämpö ei vaihtoehto

— Maalämmön hyödyntämisen mahdollisuudet ovat Savitaipaleen alueella vähäiset, koska lähes koko taajama-alue on pohjavesialuetta. Kaukolämmitys kilpailee Salpauselän harjumuodostelmaan kuuluvalla harjulla sijaitsevien kiinteistöjen lämmityksessä lähinnä sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen kanssa, Roiko-Jokela toteaa.

Kaukolämpö maksaa Savitaipaleella hieman enemmän kuin mitä Energiateollisuus ry:n hintatilastojen keskihinta on. Roiko-Jokela pitää selittävinä tekijöinä pelkkään lämmöntuotantoon keskittymistä ja pientä volyymia.

Pieniin lämpölaitoksiin erikoistuneista remontin tekijöistä on Roiko-Jokelan mielestä pulaa.

— Toki prosessiteollisuuden alihankkijat osaavat työnsä, mutta pienten kattilalaitosten remontteihin ja vuosihuoltoihin erikoistuneiden yritysten palveluille olisi kysyntää.

#kaukolämpö #uusiutuva energia
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Antero
Kiitos energiantuotantoa koskevasta hyvästä kirjoituksesta. Kumppanini ja minä etsimme myös aina parempia ja tehokkaampia tapoja lämmittää. Mielenkiintoista, että lämmitys alkoi alueellanne jo vuonna 1974 ja nykyään tuodaan 14000-17000 kuutiota haketta. https://www.metsahake.fi/hakkeen-myynti