Alueidenkäyttölaki tuo uusia hankaluuksia

Lisää byrokratiaa ja kustannuksia?

26.11.2025, kello 11:37

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Uusi alueidenkäyttölaki ei kohtele aurinkovoimalaitosten rakentajia armollisesti. Eduskunnan käsittelyyn lähiaikoina päätyvä lakiehdotus vaatisi kuntia kaavoittamaan kaikki yli kymmenen hehtaarin kokoiset aurinkovoimalaitoshankkeet.

Aurinkovoimalaitosten rakentaminen muuttaa maisemaa samalla tavalla kuin mikä tahansa rakentaminen. Jo pitkään valmisteilla ollut alueidenkäyttölaki pyrkii sovittamaan yhteen uusiutuvan energian rakentamisen, luontoarvot ja paikallisten asukkaiden oikeudet. Ajatuksena on lisätä puhtaan siirtymän hyväksyttävyyttä.

Alueidenkäyttölaki korvaa nykyisin käytössä olevan maankäyttö- ja rakennuslain.

Lakiehdotuksen mukaan kaikki yli kymmenen hehtaarin kokoiset aurinkovoimalaitosalueet olisi kaavoitettava laitoksen sijainnista huolimatta. Aurinkovoimarakentamisessa kymmenen hehtaaria on kuitenkin pieni alue. Teollisen kokoluokan aurinkovoimalaitos tarvitsee tilaa Suomen kaltaisessa maassa kymmenestä sataan hehtaaria.

Vaatimus kaavoittaa kaikki aurinkovoimalaitoskäyttöön sopivat maa-alueet hidastavat lupaprosesseja ja lisäävät aurinkovoimalaitosten rakentamisen kustannuksia. Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontajohtaja Matias Ollila toteaa, että kunnat pystyvät nykyisenkin lainsäädännön puitteissa asettamaan hankkeita suunnitteleville yrityksille vaatimuksia selvityksistä, joita on tehtävä ennen rakennusluvan myöntämistä.

— Kaavoittaja tekee aina arvion siitä, minkälaisia yhteensovittamisentarpeita aurinkovoimalaitoksen rakentaminen edellyttää. Yleensä laitokset rakennetaan syrjäisille alueille, jolloin laitoksen yhteensovittaminen ympäröivän infrastruktuurin kanssa on helppoa.

— Tilanne on toinen, jos laitos rakennetaan kirkonkylän viereen, mutta silloin kaavoittaja osaa ottaa tämän huomioon.

Aurinkovoimalaitosten rakentamista ohjataan muillakin tavoilla. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointia ohjaavan lainsäädännön mukaan kaikki yli 200 hehtaarin kokoiset aurinkovoimalaitoshankkeet kuuluvat YVA-menettelyn piirin. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä etukäteen.

Ollilan mielestä 200 hehtaarin raja on sopiva. Sitä voitaisiin käyttää myös alueidenkäyttölaissa kaavoitusvaatimuksen raja-arvona.

Ristiriita hallitusohjelman kanssa

Alueidenkäyttölakiin kaavailtu kymmenen hehtaarin kaavoitusvaatimusraja on Ollilan mielestä ristiriidassa Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Hallitusohjelma pyrkii ohjaamaan aurinkovoimarakentamista etenkin joutomaille: entisille kaatopaikoille ja käytöstä poistetuille turvetuotantoalueille.

— Tarinan kannalta hallituksen tavoite on hyvä. Se konkretisoi energiamurrosta, Ollila toteaa.

Ollila muistuttaa, että joutomaille rakentaminen on kuitenkin kalliimpaa kuin esimerkiksi viljelykäytöstä poistetuille pelloille. Kymmenen hehtaarin kaavoituspakko lisäisi joutomaille rakentamisen kustannuksia, koska lähes aina kaatopaikat ja entiset turvetuotantoalueet ovat tätä suurempia.

— Pelkkä hehtaarimäärä ei määritä sitä, onko kyseessä ympäristön kannalta merkittävä rakentaminen vai ei. Rakennuslupien käsittelyssä ja kaavoituksessa pitäisi voida käyttää alueellista harkintaa, johon myös kaavoituspäätökset perustuvat.

— Kun rakentamiskustannukset nousevat, ohjautuu rakentaminen halvemmille alueille — pois joutoalueilta, mikä oli hallituksen tavoite.

Onko kaavoittaminen kallista?

Ollilan mielestä kymmenen hehtaarin raja on kiskaistu enemmän tai vähemmän hihasta. Hän arvelee, että lakiehdotukseen asetettu raja ei perustu todellisiin vaikutusarvioihin.

Suomen uusiutuvat ry ei ole kuitenkaan laskenut sitä, kuinka paljon aurinkovoimalaitoksille sopivien maa-alueilla pakollinen kaavoittaminen nostaisi voimalaitoshankkeiden hintaa. Ainakin selvityksiä tehtävä enemmän ja aikaa kuluu.

— Kaavoitus aina työläs prosessi, jolloin aurinkovoimalaitoksen rakentamista koskevat asiat on sovitettava kunnalliseen päätöksentekoon. Sitä paitsi alueidenkäyttölakiin asetettu hehtaariraja rajoittaa myös kuntien päätäntävaltaa.

Ollila arvelee, että yli kymmenen hehtaarin alueiden pakollinen kaavoittaminen lisää työkuormaa kunnissa, mikä osaltaan viivästyttää muitakin alueille suunniteltujen hankkeiden toteuttamista.

— Rakentamislain uudistamisessa lähdettiin kuitenkin siitä, että rakentamisesta halutaan sujuvoittaa, mihin myös EU-säätely tähtää. Tämä ei ole sitä.

Ei ”merkittävässä määrin” metsiin

Aurinkovoimalaitoksia ei haluta metsiin. Siksi ehdotus alueidenkäyttölaiksi toteaa, että aurinkovoimalaitoksia ei pitäisi rakentaa ”merkittävässä määrin” metsiin. Suomen uusiutuvat ry:n mielestä määritelmä on epämääräinen.

— Hankekehittäjien olisi etukäteen tiedettävä, mitä tämä tarkoittaa. Jos aurinkovoimalaitoksen rakentamisalueesta viisi prosenttia on metsää, niin onko tämä ”merkittävässä määrin” vai onko 50 prosenttia sitä, Ollila kysyy.

Entä mitä silloin tapahtuu, jos ”merkittävässä määrin” on 50 prosenttia ja rakentamiseen suunniteltu alue sisältää 75 prosenttia metsää?

— Jos sanamuoto jää lopulliseen lakiin, jää tulkinta hallinto-oikeuden tehtäväksi, Ollila toteaa.

— Määritelmä rajoittaa maanomistajien ja kuntien päätösvaltaa. Maanomistajilla on oltava mahdollisuus hyödyntää omistamiansa maita, kuten parhaaksi katsoo.

Metsiin rakentamisen rajoitusta on perusteltu sillä, että linjauksen avulla pidettäisiin huolta Suomen metsien hiilinielujen säilymisestä. Ollila huomauttaa, että siinä tapauksessa asiaa pitäisi tarkastella laajemmin hiilitaselaskennan kautta, koska aurinkovoimalaitos tuottaa päästötöntä sähköä.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid ennustaa, että aurinkovoimalaitokset tuottavat sähköä 16 000 megawatin teholla vuonna 2035. Tästä teollisen kokoluokan laitoksia olisi 12 000 megawattia, jotka tarvitsevat maapinta-alaa noin 12 000 hehtaaria.

Ympäristöministeriön selvityksen mukaan Suomeen rakennetuista aurinkovoimalaitoksista 23 prosenttia oli rakennettu osittain metsämaille vuonna 2024. Jos aurinkovoiman rakentaminen jatkuu samanlaisena seuraavat kymmenen vuotta, verottaisivat aurinkovoimalaitokset alle 3000 hehtaaria metsämaata — siis hyvin pienen osan.

Kaikenlainen rakentaminen aiheuttaa metsäkatoa, jos rakentaminen edellyttää metsien kaatamista. Tässä mielessä aurinkovoimalaitosten rakentaminen ei eroa muusta rakentamisesta. Tästä huolimatta lakiehdotus haluaa rajoittaa vain aurinkovoimalaitosten rakentamisesta aiheutuvaa metsän raivaamista. Laki ei siis kohtelisi erilaisia hankkeita tasavertaisesti.

#aurinkovoima