Tuulivoiman pahin vastus on ihmisten pelko

Luvat eivät riitä, jos kuntalaiset eivät luota

29.06.2026, kello 15:06

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Tuulivoimarakentaminen on Suomessa tarkasti valvottu toimiala. Ympäristövaikutusten arviointi, selvitysten tekeminen ja lupien käsittely vievät suurimman osan ajasta. Tämä ei kuitenkaan riitä: on osattava käsitellä paikallisten asukkaiden pelkoja ja huolenaiheita.

Tuulivoimalaitoshankkeiden toteuttamisesta 90 prosenttia on viestintää. Paikallisten asukkaiden kanssa on osattava keskustella ja on osattava kuunnella heidän huoliaan. Tämän tietää ABO Energy Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Reetta Nurmo.

— Hankekehitysyhtiöt ovat erittäin hyviä luvittamaan ja erittäin hyviä hoitamaan lakien ja määräysten edellyttämät velvoitteet. Sen sijaan toimivien vuorovaikutussuhteiden luominen paikallisten ihmisten kanssa ei aina onnistu yhtä hyvin.

Tuulivoima-ala on tuottanut valtavan määrän tutkittua tietoa. Jokainen toteutettu YVA-selvitys lisää tiedon määrää. Vaikuttava YVA-raportti ei ole kuitenkaan Nurmon mielestä keino hälventää tavallisten kansalaisten pelkoja.

— Vastaus huolenaiheisiin ei voi olla se, että lue YVA-raportista. Ei voida olettaa, että kukaan tavallinen ihminen lukee 800-sivuista selvitystä eikä hänen kuulukaan lukea sitä. Hankekehittäjät yrittävät turhan usein piiloutua virallisten selvitysten taakse.

Yleensä ihminen pelkää muutosta. Pelko johtuu siitä, että ihminen ei tiedä, mitä on tulossa. Siksi pelot saattavat muodostua todellisuutta suuremmiksi. Suomalaiset ovat myös taipuvaisia ajattelemaan, että tulossa oleva muutos on kaikista vaihtoehdoista pahin.

— Hankekehittäjien ja konsulttien olisi osattava pilkkoa selvitykset ihmisten kokoisiksi palasiksi, jotta asian pystyy sisäistämään. Mikä on vastauksemme, kun ihminen on huolissaan maiseman muuttumisesta tai siitä, että hänen pihallensa alkaa kuulua epämiellyttäviä ääniä. Entä mitä vastaamme metsästäjille, jotka ovat huolissaan riistan katoamisesta alueelta, Nurmo kysyy.

YVA-selvitys saattaa piirtää kuvan peuran elinympäristön muuttumisesta. Peuran kohtalo voi kuitenkin olla asia, joka ei lainkaan kiinnosta alueen asukkaita. Siksi ABO Energy seuraa tarkkaan, mistä aiheista sosiaalisessa mediassa keskustellaan ja mitä paikallislehdet asiasta kirjoittavat.

— Hankekehittäjän on osattava erottaa ihmisille tärkeät asiat vähemmän tärkeistä asioista. Haluamme kuulla jo suunnittelun alkuvaiheessa huolenaiheet suositun hiihtoreitin katoamisesta, koska vielä silloin voimme muokata suunnitelmaa.

— Paikallisten asukkaiden kanssa on osattava keskustella ja on osattava kuunnella heidän huoliaan, muistuttaa ABO Energy Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Reetta Nurmo (kuva: Heikki Luoto / Heikkigraphy).

Matalan kynnyksen osallistumista

ABO Energy osallistaa paikallisia ihmisiä vuorovaikutukseen karttatyöpajojen avulla. Seinille ripustetaan suuria karttoja, joihin ihmiset saavat laittaa erilaisia tarroja niille paikoille, jotka ovat heille tärkeitä.

— Tarroina voi olla esimerkiksi mustikka, sieni, riista tai näköala. Samalla selvitämme haastattelujen avulla, mitä mustikkatarra juuri tässä kohdassa tarkoittaa ja mitä ihminen asialta toivoo, Nurmo kertoo.

— Digitaalinen linkki karttapalveluun rajaisi osan ihmisistä vuorovaikutuksen ulkopuolelle. Siksi uskomme kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen.

Vuorovaikutustyössä on tärkeää tunnistaa alueella toimivat erityisryhmät: luonnonsuojeluyhdistys, paliskunta, metsästysseurat tai lintuyhdistykset. Ne ovat alueella myös merkittäviä vaikuttajia.

— Erityisryhmien kanssa voimme järjestää kolmen tunnin työpajan, jossa käydään läpi perusteellisesti muutama erityisryhmälle tärkeä asia. Samalla pääsemme kertomaan reunaehdot, jotka määrittävät omaa suunnitteluamme.

Nurmo toteaa, että tällä tavalla askel askeleelta vaihdetaan hankkeeseen liittyvää tietoa. Samalla kummankin osapuolen ymmärrys kasvaa.

Miltä tuulivoima tuntuu?

Kaikki ihmiset eivät ole nähneet tai kokeneet tuulivoimalaitosta. Siksi hankekehityksen kohteena olevan alueen asukkaille järjestetään mahdollisuus tutustua valmiisiin tuulipuistoihin.

— Tehdään retki tuulivoima-alueelle. Katsotaan ja kuunnellaan, kuuluuko ääniä. Nämä ovat tärkeitä kokemuksia ihmisille, vaikka kaikki kuntalaiset eivät mahtuisikaan yhteen bussiin.

ABO Energy mittaa myös tuotannossa olevien laitosten lähellä asuvien ihmisten kokemuksia sen jälkeen, kun tuulivoimapuisto on ollut tuotannossa jonkin aikaa.

— Kyselytutkimustemme mukaan kokemukset tuulipuistojen läheisyydessä asuvien keskuudessa ovat positiivisia. Niiden perusteella näyttäisi siltä, että ennakkopelot ovat olleet yleensä ylimitoitettuja, Nurmo kertoo.

Pienellä paikkakunnalla kuntapäättäjä on tavallinen kuntalainen, suurissa kaupungeissa päätöksistä vastaavat politiikan ammattilaiset. Valtuustosalin koosta riippumatta yleisin keskustelunaihe vihreän siirtymän hankkeista puhuttaessa on raha.

Kaikki eivät halua, että maailma muuttuu. Monesti tuulivoimalaitos symboloi muutosta — vihreää tulevaisuutta. Osalle kansalaisista se on itsessään provosoivaa ja syy valittaa hankkeesta. Lähes kaikista Suomessa toteutetuista tuulivoimahankkeista valitetaan. ABO Energy on kuitenkin poikkeus.

— Toteuttamistamme hankkeista 40 prosentista on valitettu ja vain yksi valitus on menestynyt. Hankkeistamme 90 prosenttia on hyväksytty kunnallisessa päätöksenteossa. Kaksi on kaatunut valtuustokäsittelyssä, joista toinen hyväksyttiin sen jälkeen, kun valtuusto vaihtui, Nurmo kertoo.

Luvitus vie suuren osan aikaa

Kahvia ja kärsivällisyyttä kuluu paljon ennen kuin tuulivoimalaitoksia päästään rakentamaan. Fortumin tuuli- ja aurinkovoimahankekehityksen johtaja Mikko Iso-Tryykäri kertoo, että neuvottelut, selvitykset, lupien käsittely ja mahdolliset valitukset saattavat viedä seitsemän vuotta. Tämän päälle vielä tuulipuiston rakentaminen, johon kuluu pari vuotta.

Fortumin hankkeissa kaikki alkaa siitä, että alueen maanomistajiin, naapureihin, kuntalaisiin ja kuntapäättäjiin luodaan hyvät ja luottamukselliset suhteet. Paikkakunnalla on vierailtava usein. Vuoropuhelu ei ole sitä, että Helsingistä soitellaan silloin tällöin puhelimella.

— Tuulivoimalaitos on kooltaan suuri. Se näkyy kauas. Siksi tällaisten laitosten rakentaminen huolettaa paikallisia asukkaita, Iso-Tryykäri toteaa.

Vuoropuhelu paikallisten kanssa on aloitettava ajoissa, jotta kaikki mieltä askarruttavat asiat voidaan käsitellä perusteellisesti.

— Energiayhtiön vastuu on suuri, kun se on monen energiantuotantomuodon ja teollisen tonttikehityksen ytimessä. Siksi haluamme myös itse kehittyä siinä, millä tavalla osallistavaa ja vaikuttavaa sidosryhmätyötä paikallisesti tehdään, Iso-Tryykäri sanoo.

— Usein asiat ratkeavat kuuntelemalla. Tätä taitoa vaalimme hankekehitystiimissämme. Kuulluksi tuleminen ja sitä kautta yhteisen kompromissin löytäminen on monesti avainasemassa.

Kaikesta huolimatta joku vastustaa aina hanketta. Viime kädessä alueen kuntapäättäjät tekevät asiassa lopullisen päätöksen.

— Monessa kunnassa tuulivoimayhtiöiden maksamilla kiinteistöveroilla on suuri aluetaloudellinen merkitys, koska kiinteistöverot jäävät kokonaan kuntien käyttöön, Iso-Tryykäri huomauttaa.

— Lunastuslupien käsittely nopeutuisi huomattavasti, jos ministeriöllä olisi riittävät resurssit lupien käsittelyyn, toteaa Fortumin tuuli- ja aurinkovoimahankekehityksen johtaja Mikko Iso-Tryykäri (kuva: Fortum).

Kuinka hanke käynnistyy?

Yleensä paras paikka tuulivoimalaitoksen rakentamiselle sijaitsee lähellä kantaverkkoa. Silloin voimalaitokselta ei tarvitse rakentaa kovin pitkää liityntäjohtoa.

— Tuulivoimalaitoksen rakentamista varten tarvittava maa-alue vuokrataan, joten maanomistajan on suhtauduttava myötämielisesti tuulivoimahankkeeseen — samoin alueen kuntapäättäjien, jotka kaavoittavat alueen ja myöntävät rakennusluvan, Iso-Tryykäri toteaa.

— Sekin on hyvä, jos alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja.

Tuulipuistosta kantaverkon kytkentäasemalle rakennettavaa liityntäjohtoa varten tarvittavat maa-alueet hankitaan lunastusmenettelyn avulla. Lunastusta varten tarvitaan lupa, jonka käsittelee työ- ja elinkeinoministeriö.

Ministeriö pyytää tarvittavat lausunnot, mutta varsinaisen lunastusluvan myöntää valtioneuvosto.

Iso-Tryykäri kertoo, että aikaisemmin työ- ja elinkeinoministeriö kykeni käsittelemään asian parissa kuukaudessa. Nyt siihen menee kaksi vuotta.

— Lunastuslupien käsittely nopeutuisi huomattavasti, jos ministeriöllä olisi riittävät resurssit lupien käsittelyyn.

EU:n uusiutuvan energian direktiivi (RED III) sisältää mahdollisuuden käsitellä uusiutuvan energian hankkeiden luvat nopeutetussa aikataulussa. Monissa EU-maissa nopeutettu käsittely saattaa tuottaa luvat jopa vuodessa.

Suomessa direktiivistä johdettu kansallinen lainsäädäntö otettiin käyttöön tämän vuoden alussa, mutta toistaiseksi se ei ole nopeuttanut lupien käsittelyä. Laki sopii huonosti Suomeen, jossa kuntien asema on selvästi itsenäisempi kuin Keski-Euroopassa.

Suurin osa Fortumin hankkeista rakennetaan talousmetsiin. Tämä on maanomistajan kannalta hyvä asia, koska tuulivoimalaitokset sitovat metsäpinta-alasta vain pari prosenttia eikä tuulivoimalaitos rajoita talousmetsien käyttöä.

— Tuulivoima-alueesta maksettava vuokra päinvastoin lisää talousmetsästä saatavaa tuloa, Iso-Tryykäri huomauttaa.

Luontoarvoilla suuri merkitys

Yksi ensimmäisistä tuulivoimahankkeisiin liittyvistä selvityksistä on ympäristövaikutusten arviointi, eli YVA. Tuulivoimahankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa sitä, että luontoselvitykset, vesistövaikutukset ja maisema-arviointi muodostavat yhdessä laajan kokonaisuuden. Esimerkiksi luontoselvityksen avulla arvioidaan hankkeen vaikutukset kasvillisuudelle, luontotyypeille, linnustolle ja eläimille.

YVA-arviointi on tehtävä, jos tuulipuiston kokonaisteho ylittää 45 megawattia tai jos puistoon rakennetaan vähintään viisi voimalaitosta.

Iso-Tryykäri kertoo, että ympäristöselvityksien tekemiseen kuuluu väistämättä noin vuosi.

— Luontovaikutusten arviointi on ajoitettava vuoden kiertoon, eli selvitystyötä tehdään eri vuodenaikoina. Tällä tavalla hankkeen vaikutukset luonnolle voidaan tutkia monipuolisesti.

Vuosi ei ole pitkä aika tutkia rakentamisen luontovaikutuksia. Selvitysten tulosten käsittelyyn viranomaiskoneistossa sen sijaan voi mennä vuosia. Iso-Tryykarin mielestä näin ei tarvitsisi olla.

— Jos viranomaiset toimisivat ripeästi ja jos heillä olisi riittävät resurssit, voitaisiin YVA-selvitysten tulokset käsitellä muutamassa kuukaudessa.

Iso-Tryykäri muistuttaa, että säädösten mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa pitäisi keskittyä vain ”merkittäviin luontoarvoihin”. Suomalaiset viranomaiset innostuvat aivan liikaa marginaalisista asioista.

— Jos tuulipuisto sijaitsee talousmetsässä, voi maanomistaja toteuttaa ympäröivässä metsässä avohakkuun milloin tahansa, mutta tuulivoima-alueella tekemisiä kontrolloidaan erittäin tarkasti.

— Jos yhteistyö paikallisten kanssa lähtee väärille urille, on sitä myöhemmin vaikea korjata, huomauttaa Ilmatar Energy Oy:n hankekehityksen operatiivisesta johtamisesta vastaava Lauri Vierto (kuva: Ilmatar).

Kohti rakentamista

Kunnat päättävät itsenäisesti hallitsemiensa maa-alueiden käytöstä: kunnilla on Suomessa kaavoitusmonopoli. Yleensä tuulivoimalle sopivia alueita ei ole kaavoitettu valmiiksi, vaan kaavoitustyö alkaa vasta sen jälkeen, kun maanomistajan kanssa on sovittu alueen vuokraamisesta ja kun hanketoimija on tehnyt kunnalle aloitteen kaavoituksen käynnistämisestä.

Ilmatar Energy Oy:n hankekehityksen operatiivisesta johtamisesta vastaava Lauri Vierto toteaa, että Suomessa tuulivoimarakentaminen on erittäin tarkkaan säädeltyä toimintaa. Esimerkiksi ympäristöministeriön 40 desibelin meluohjearvo asutuksen läheisyydessä on todella tiukka vaatimus.

— Kaavoitus, viranomaisohjaus ja ympäristövaikutusten arviointi johtavat yhdessä siihen lopputulokseen, jota ohjauksella tavoitellaan.

Vierto huomauttaa, että maankäytön suunnittelu on aina monenlaisten toimintojen yhteensovittamista. Päätösten on kuitenkin perustuttava rakentamisen aiheuttamien vaikutusten tarkkaan arviointiin.

— Järjestelmä toimii Suomessa hyvin, vaikka ainahan viranomaistoiminta voisi olla ketterämpää ja hankekehittäjän näkökulmasta valitusoikeutta voisi rajata. Laaja kuntalaisdemokratia on kuitenkin suomalaisille tärkeä asia. Hyvä, että kaavapäätöksiin liittyvää valitusoikeutta osataan käyttää.

Käytännöt vakiintuvat

Lähes kaikista tuulivoimaosayleiskaavoista valitetaan. Valitusoikeus koskee jokaista kuntalaista. Valitusoikeus on myös kunnan ulkopuolelle rekisteröidyillä yhdistyksillä, jos niiden sääntöjen mukainen toiminta-alue kattaa kaava-alueen ja jos päätös koskee yhdistyksen ympäristö-, terveys- tai muuta elinympäristön suojelua koskevaa tarkoitusta.

— Valitusten käsittely ei sinänsä ole kovin hidasta, mutta tuomioistuinlaitos on ylikuormittunut. Siksi valitusten käsittelyyn voi kulua vuosia, Vierto toteaa.

Tuuli- ja aurinkovoimaa on rakennettu Suomeen jo yli 10 000 megawattia. Näin suuri määrä sähkötehoa tarkoittaa valtavaa määrä hankkeita ja valtavaa määrää valituksia. Vierto huomauttaa, että tähän mennessä hallinto-oikeudet ovat ehtineet tutkia tapauksia runsaasti. Kaavoja on viety myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

— Valitusten aiheet ovat hyvin samantapaisia. Oikeusasteissa tapauksista on jo useita vuosikirjapäätöksiä, joista hankekehittäjät näkevät, miten oikeuslaitos suhtautuu tiettyihin asioihin. Niiden perusteella hankekehittäjä voi välttää pahimmat kompastuskivet jo luvitusvaiheessa, Vierto muistuttaa.

Valitusten käsittely nopeutuu, kun samankaltaisten asioiden käsittelyssä voi vedota esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden aikaisemmin tekemiin linjauksiin.

— Vaikka valitusten oikeudellinen arviointi nopeutuu, ei tämä ole lyhentänyt valitusten käsittelyaikaa. Hallinto-oikeuden käsittelyyn on varattava jopa kaksi vuotta.

Tyypillisin valituksen aihe on puutteelliset taustaselvitykset.

— Kun tämä on tiedossa, voidaan seuraavalla kerralla tehdä enemmän selvityksiä, jotta niiden puutteesta ei synny valitusperustetta.

Toisinaan tuulivoimakaavan kaataa päätöksenteossa tapahtunut menettelyvirhe.

— Nämä ovat hankalia ja harmillisia asioita, mutta mahdollisia, koska kunnallisesta päätöksenteosta vastaavat tavalliset ihmiset, Vierto muistuttaa

Hyväksyntä on ansaittava

Vuorovaikutus paikallisten päättäjien ja kuntalaisten kanssa kannattelee jokaista tuulivoimahanketta. Luottamus ja hyväksyntä on ansaittava.

— Jos yhteistyö paikallisten kanssa lähtee väärille urille, on sitä myöhemmin vaikea korjata, Vierto sanoo.

Tuulivoimahankkeen esiselvitysvaiheessa on tutkittava tarkasti alueen maanomistukset. Samalla tarkastellaan asutusta. Kuinka lähellä asutus sijaitsee, minkälaista asutus on ja miten se on muodostunut. Onko kyseessä loma-asutus vai vakituinen asuminen ja minkälainen asutuksen historia on.

Entä minkälaisessa käytössä maa-alueet ovat? Hankealue voi olla kyläyhdistyksen marjamaata, siellä voi sijaita paikallisen urheiluseuran lenkkipolkuverkosto tai metsästysseura toimii alueella.

— Kun perustiedot tiedetään, voidaan paikallisten kanssa ryhtyä keskusteluihin. Sosiaalinen hyväksyntä on tärkeää, muuten tuulivoimakaava ei mene läpi kunnanvaltuustossa, Vierto huomauttaa.

— Yleensä joku vastustaa hanketta aina. Sekin on hyväksyttävä, että asioista voidaan olla eri mieltä. Me tarkastelemme asioita tuulivoimayhtiön näkökulmasta, paikalliset asukkaat omista lähtökohdistaan.

Vierto huomauttaa, että kiinteistöverokertymällä voi olla suuri merkitys alueen kuntataloudelle — etenkin pienille kunnille.

Muutoksia matkan varrella

Yksikään Fortumin käynnistämä tuulipuistohanke ei ole vielä peruuntunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rakennustöihin ryhdyttäisiin välittömästi sen jälkeen, kun luvat on saatu ja valitukset on käsitelty.

Iso-Tryykäri huomauttaa, että uutta sähköntuotantoa rakennetaan vasta sen jälkeen, kun uuden puiston sähkölle ilmaantuu ottajia.

— Fortumin kaikki tuulivoimahankkeet ovat suuren kokoluokan hankkeita. Tällä hetkellä sähköä on kuitenkin suhteellisen hyvin tarjolla, joten rakentamisen kanssa ei ole kiirettä. Suomessa on aika paljon valmiiksi luvitettuja hankkeita, joiden rakentamista ei ole vielä aloitettu.

Iso-Tryykäri kertoo, että alun perin tuulipuistoon kaavailluista voimalaitoksista puolet tai jopa kaksi kolmannesta voi tippua matkan varrella pois. Fortumin hankkeissa tuulivoimalaitosten lukumäärä vähenee lähes poikkeuksetta. Yleensä tämä tapahtuu ympäristövaikutusten arvioinnin seurauksena.

Ilmattaren Vierto kertoo samaa.

— Tuoreessa hankkeessamme laitosten lukumäärä supistui 18:stä yhdeksään, kun alueen maakuntakaavatilanne muuttui kesken kaavoitusprosessin. Tämä vaikuttaa hankkeen taloudelliseen kannattavuuteen, mutta saamme kohteen kannattavaksi myös yhdeksällä laitoksella.

Vierto toteaa, että suurimmat muutokset laitosten lukumäärässä tapahtuu luontovaikutusten arvioinnin yhteydessä. Suuren reviirin tarvitsevien eläinlajien elinolosuhteissa tapahtuvien muutosten arviointi on haastavinta. Tällaisia lajeja on mm. maakotka ja susi.

— Joskus hankkeesta luovutaan jo alkumetreillä, jos luontoarvojen yhteensovittaminen hankkeen kanssa näyttää liian haastavalta.

#tuulivoima