Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Vesivoima paitsi joustaa, myös tuottaa uusiutuvaa energiaa. Vety ja akut vaativat toimiakseen muilla tavoin tuotettua energiaa, ja kulutusjouston joustokyky riippuu kyseisen prosessin tai laitteen mahdollisuudesta lisätä tai vähentää energiantarvetta kunakin hetkenä. Kysyntäjousto ja akut tyypillisesti mahdollistavat vain maltillisen jouston, korkeintaan joitakin tunteja, kun taas alhaisen tuulivoimatuotannon jaksot voivat kestää päiviä. Eri teknologioista koostuvassa järjestelmässä ei myöskään ole mitään uutta. Suomessa on tähänkin asti vesivoiman rinnalla ollut muita keinoja riittävän säätövoiman turvaamiseksi, kuten toimivat siirtoyhteydet naapurimaihin.

Vesivoima on kotimainen sähköntuotantomuoto, joka ei ole riippuvainen kriittisistä raaka-aineista tai Euroopan ulkopuolisesta tuonnista. Vesivoimalaitoksiin tehtävät investoinnit tukevat talouskasvua ja työllisyyttä. Vesivoimalla on myös suuri alueellinen merkitys, sillä vesivoiman maksamat kiinteistöverot tukevat sijaintikuntien taloutta ja säännöstelystä saadaan hyötyä mm. tulvasuojelun ja virkistyskäytön muodossa. Myös pienellä vesivoimalaitoksella on kyky reagoida äkillisiin muutoksiin verkon tasapainossa, ja vesivoimaa hyödynnetään myös paikallisen sähköverkon tukemiseksi. 

Niissä maissa, joissa vesivoimaa ei ole, säätövoiman lähteenä on usein ollut maakaasu. Ilmaston lämpenemisen edetessä sille tielle ei kannata lähteä, etenkin kun EU:n komissio julkaisi helmikuun alussa erittäin kovat ilmastotavoitteet vuoteen 2040. EU:n komissio suosittaa EU:lle 90 % nettopäästövähennystavoitetta, ja sen saavuttamiseksi komission mukaan tullaan tarvitsemaan kaikkia vähähiilisiä ratkaisuja.

Meillä ei ole varaa vähentää uusiutuvaa vesivoimaa. Nykyisessä hallitusohjelmassakin nostetaan esiin vesivoiman merkitys, ja korostetaan paitsi vesivoiman toimintaedellytysten vahvistamista myös uusien hankkeiden mahdollistamista. Samaan aikaan Palokinkoskien ennallistamisesta koskevassa selvitysmiehen raportissa ympäristöjärjestö WWF ”lupaa”, että he eivät tule vaatimaan Palokkia suurempien laitosten purkamista. Suomessa on lähes 160 Palokkia pienempää vesivoimalaitosta, joiden tulevaisuus näin kepeästi kyseenalaistetaan. Näiden laitosten yhteenlaskettu teho on reilut 260 MW ja vuosituotanto lähes 1 TWh, joka vastaa yli 50 000 sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.  Pienistä puroista todellakin syntyy suuri virta. Nakertamalla maamme vesivoimakapasiteettia pala palalta vaikeutamme myös ilmastotavoitteiden saavuttamista. Sillä taas on valtava merkitys myös vaelluskaloille ja luonnon monimuotoisuudelle: kylmiin olosuhteisiin sopeutuneet kalamme eivät välttämättä selviä ilmaston lämpenemisestä, jonka arvioidaan pohjoisilla leveysasteilla olevan 4 asteen luokkaa.

On myös syytä kysyä, mistä lähtien ympäristöjärjestöllä on ollut valtuudet määrittää vesivoimalaitosten kohtalosta?  Omistajien oikeudet tuntuvat vesivoimakeskustelussa olevan seikka, jolla ei ole merkitystä. Omaisuudensuoja, luottamuksensuoja ja elinkeinovapaus tarkoittavat, että ulkopuoliset tahot eivät voi päättää mitä toisen omaisuudella tehdään. Vesivoimaan ja vesivoimatuotantoon vaikuttavien toimenpiteiden tulee lähteä vesivoimayhtiön aloitteesta tai perustua yhteistyöhön vesivoimalaitoksen omistajan kanssa, ja niillä pitää olla vankka ekologinen peruste. Vapaaehtoisuuteen perustuvat toimintamallit ovat osoittautuneet paitsi hyväksyttäviksi myös vaikuttaviksi.

Vesivoima, tämä aliarvioitu supervoima, tarvitsee ennustettavan toimintaympäristön ja mahdollisuudet investoinneille.  Hallituskaudet ylittävillä strategisilla päätöksillä tulee turvata vesivoimalaitosten pitkäjänteinen ylläpito ja kehittäminen. Ympäristötoimenpiteillä ja erityisesti patojen purulla tulee saavuttaa aina selvä ekologinen parannus vesien ja luonnon tilaan. EU:n biodiversiteettitavoitteiden toteuttamiseksi Suomestakin on löydettävissä satoja, ellei tuhansia, muita vanhentuneita vesistörakenteita, joiden poistamisella voidaan vapauttaa jokiosuuksia vapaasti virtaaviksi. Tässä työssä myös vesivoimayhtiöt ovat mielellään mukana.

Kirjoittaja

Marja Rankila

kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n vesivoima-asiantuntija

#Vesitalous #vesivoima

Jaa artikkeli: