Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, osa 1

Pienreaktoreille vauhtia

25.11.2021, kello 14:15

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Pienreaktoreille vauhtia

Mitä pienillä ydinreaktoreilla voidaan tehdä Suomessa? Tämä on asia, joka olisi syytä kirjata tekeillä olevaan kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan. Myös ydinenergialain päivitykseen pienreaktorit olisi saatava mukaan.

Ydinvoimalla menee nyt hyvin Suomessa. Päästöttömän sähköntuotantomuodon merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on ymmärretty laajasti eri puolilla yhteiskuntaa. Asennemuutos on tapahtunut nopeasti. Tämän tietää Energiateollisuus ry:n ydinvoima-asiantuntija Kati Takala.

— Kansalaiset, päättäjät ja media ovat nyt erityisen kiinnostuneita ydinvoiman mahdollisuuksista. Ydinvoiman rooli suomalaisen ilmastopolitiikan välineenä nähdään kirkkaana.

Yksi syy asenneilmapiirin muutokseen on pienten ydinreaktoreiden saama julkisuus. Eri puolilla maailma on kehitteillä kymmeniä erilaisiin tekniikoihin perustuvaa pienreaktoria. Pieniä sarjatuotantoon perustuvia ydinreaktoreita voidaan sijoittaa helposti moniin eri paikkoihin. Suomalaisia kiinnostavat erityisesti kaukolämpöä tuottavat pienet reaktorit.

— Pelkkää lämpöä tuottavat reaktorit ovat teknisesti yksinkertaisempia kuin sähköä tuottavat. Niitä, mutta myös sähköä tuottavia pienreaktoreita voidaan sijoittaa asutuksen lähelle, Takala kertoo.

Muutamat kaupungit Suomessa ovat jo innostuneet pienistä ydinreaktoreista. Niiden avulla saadaan uutta päästötöntä kaukolämpöä.

Suomessa VTT ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto kehittävät erityisesti kaukolämmön tuotantoon soveltuvia reaktoreita. Takala ennustaa pienreaktoreiden kaupallistuvan jo tällä vuosikymmenellä. Tämä tarkoittaa sitä, että sarjatuotantomallisia pienreaktoreita olisi saatavilla kaupan hyllyltä kenties jo vuonna 2030.

— Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa olisi jo nyt hyvä tunnistaa pienydinreaktorien potentiaali sähkön ja lämmön tuotannossa. Lisäksi asia voidaan ottaa huomioon ydinenergialain päivittämisessä. Suomen kannalta olisi hyvä, jos periaatteet ja lainsäädäntö olisivat hyvissä ajoin valmiina, jotta pienreaktoreita päästäisiin rakentaman heti, kun ne ovat kaupallisesti valmiita, Takala huomauttaa.

— Pienreaktoreiden nopea kaupallinen kehittyminen on muuttamassa asetelmaa. Lainsäädäntö kaipaa pikaista päivittämistä, toteaa Energiateollisuus ry:n ydinvoima-asiantuntija Kati Takala.

Keskustelua ilmastostrategiasta

Pienreaktoreille vauhtia -juttu käynnistää Energiauutisten verkkolehden juttusarjan, jossa pureudutaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian (KIES) sisältämiin aiheisiin energiateollisuuden näkökulmasta.

Strategia on tulossa lausuntokierrokselle ensin vuoden alussa. Eduskunta käsittelee sitä talven aikana.

Energiauutisten jutut ilmestyvät viikon välein. Ydinvoiman lisäksi muita aiheita ovat merituulivoima, vetytalous, rakennusten lämmitys ja sektori-integraatio.

 

 

Pienille omat lupakäytännöt

Sarjavalmisteisten pienreaktoreiden rakentaminen poikkeaa melkoisesti suurten räätälöityjen ydinvoimalaitosten rakentamisesta. Siksi pienten reaktoreiden lupakäytännötkin voivat olla erilaisia.

— Silloin kun rakennetaan standardoituja, sarjatuotantoon perustuvia pienreaktoreita, voisivat eduskunta ja valtioneuvosto päättää pienten reaktoreiden asemasta yleisellä tasolla. Näin tehty periaatepäätös koskisi pienreaktoreiden rakentamista yleensä — ei yksittäisiä hankkeita, Takala visioi.

Näin toimittaessa energiayhtiöt voisivat rakentaa pieniä reaktoreita hakematta jokaista laitosta varten erillistä periaatepäätöstä valtioneuvostolta. Muut rakentamista koskevat luvat sen sijaan käsiteltäisiin hankekohtaisesti.

— Esimerkiksi kunnalta on saatava aina hyväksyntä pienydinreaktorin rakentamiselle. Säteilyturvakeskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö taas arvioisivat laitosten tekniikkaa ja rakennustapaa sekä muiden vaatimusten täyttymistä, Takala toteaa.

Takalan mielestä eduskunnan tai valtioneuvoston ei ole tarkoituksenmukaista päättää siitä, minkä kokoisia pienreaktoreita millekin paikkakunnalle rakennetaan tai mitä niillä tehdään. Niistä päätettäisiin hankekohtaisesti. Pienten sarjatuotantoon perustuvien reaktoreiden käyttö perustuu ajatukseen, että modulaarisina niitä voidaan rakentaa rinnakkain tarpeen mukaan. Mahdollisuus lisää joustoja.

Eurooppalaisia periaatteita tarvitaan

Pienten ydinreaktoreiden rakentamisen perusperiaatteista olisi syytä sopia myös Euroopan unionin tasolla. Tämä vähentää kansallisen säätelyn tarvetta, vaikka viime kädessä kansallinen regulaattori ja muut viranomaiset sanovat aina viimeisen sanan asiassa.

— Harmonisoidut eurooppalaiset tekniset periaatteet ja standardimalliset laitteet edistävät pienydinreaktoreiden yleistymistä koko Euroopassa. Yleiseurooppalaisten periaatteiden lisäksi jokainen EU-maa todennäköisesti miettii omia kansallisia reunaehtojaan. Niiden laadinnassa EU-maiden regulaattoreiden yhteistyö ja tietojen vaihtaminen ovat tärkeässä roolissa, Takala huomauttaa.

Sarjavalmisteisissa pienreaktoreissa ydintekninen osa on merkittävin. Kohdemaista riippumatta sen pitää olla aina samanlainen, jotta sarjatuotannon vaatimus täyttyisi. Sitä paitsi tapauskohtainen räätälöiminen veisi sarjatuotannolta taloudellisen kannattavuuden. Laitoskohtainen räätälöinti on muutenkin minimoitava.

Takalan mielestä kansainvälinen tyyppihyväksyntä edistäisi huimasti pienreaktoreiden kilpailukykyä. Tosin tähän on vielä matkaa.

Mikä ihmeen KIES?

Millä politiikkatoimilla Suomi saavuttaa vuodeksi 2030 asetetut ilmastotavoitteet? Tämän kertoo kansallinen ilmasto- ja energiastrategia KIES — kunhan strategia vain saadaan valmiiksi. Strategia paaluttaa ennen kaikkea Suomen hallituksen valitsemat ilmastopoliittiset toimet.

Strategiassa politiikkatoimia arvioidaan vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Arvioinnissa käytetään apuna aina vuoteen 2040 ulottuvia skenaariolaskelmia. Niiden avulla arvioidaan eri toimialojen energiataseiden ja kasvihuonekaasupäästöjen kehittymistä.

Vaikka strategia tulokulma on kansallinen, ei Suomi Euroopan unionin jäsenenä voi sivuuttaa EU:n Suomelle asettamia tavoitteita. Strategiatyöhön vaikuttavat mm. Euroopan unionin Green Deal ja Fir for 55 -pakettien sisältämät tavoitteet.

 

 

Ydinenergialaki uudistuu — mutta hitaasti

Ydinenergialainsäädännön uudistaminen käynnistyi jo vuonna 2020, kun edellisenä vuonna asetettu työryhmä jätti raporttinsa. Kansallisen lain, säädösten ja kansainvälisten sopimusten päivittäminen on kuitenkin mittava ja monimutkainen paketti. Laajan kokonaisuuden käsittely vie aikaa — valmista on lupa odottaa vasta vuonna 2028. Tästä huolimatta Takala toivoo, että aikataulua voitaisiin kiristää ja että työhön osoitettaisiin riittävästi resursseja.

— Pienreaktoreiden nopea kaupallinen kehittyminen ja kasvava kiinnostus rakentaa niitä ovat muuttamassa asetelmaa. Lainsäädäntöä voitaisiin uudistaa ensimmäisessä vaiheessa pienreaktoreiden periaatepäätöksen osalta erillispäivityksenä.

Varsinaisessa laajemmassa uudistustyössä sen sijaan olisi otettava huomioon sekä uusia että käytössä olevia ydinvoimalaitoksia koskevat käytännöt esimerkiksi laitehankintojen osalta.

— Meneillään oleva hallituskausi on kriittinen uudistusten valmistelun ja onnistumisen kannalta, Takala huomauttaa.

Onko ydinvoima kestävää?

Ydinvoiman asema Euroopan unionissa on tällä hetkellä kaksijakoinen. Osa unionin jäsenmaista haluaisi ratkaista ilmastomuutoksen aiheuttaman ongelman rakentamalla lisää ydinvoimaa, osa maista haluaa luopua ydinvoiman käytöstä kokonaan.

Asetelma näkyy EU:n kestävän rahoituksen kriteeristöä koskevassa poliittisessa keskustelussa. Ydinkysymys on se, kelpuutetaanko päästöttömästi energiaa tuottava ydinvoima muiden päästöttömien tuotantomuotojen joukkoon. Mikäli ei kelpuuteta, nousee ydinvoimalaitosten rakentamiseen tarvittavan rahoituksen hinta muita päästöttömiä tuotantomuotoja korkeammaksi.

— Suomalaiset ovat suhteellisen yksimielisiä siitä, että ydinvoima olisi saatava mukaan kestävän rahoituksen järjestelmään muiden päästöttömien tuotantomuotojen kanssa. Tätä suomalaiset ajavat myös EU:n neuvottelupöydissä, Takala kertoo.

Asetelma voi muuttua myös Euroopassa. Sähkön hinnan kallistuminen Keski-Euroopassa syksyn aikana saattaa palauttaa mieliin ydinvoiman hyvät puolet. Ydinvoimalaitokset nimittäin tuottavat tasaisesti sähköä kaikissa olosuhteissa. Ydinvoiman käyttö tasaa myös hintapiikkejä, kunhan kapasiteettia on riittävästi.

Ydinvoiman alasajo joissakin Euroopan maissa saattaa vähentää alan kiinnostavuutta: ydinvoimaosaamista ei enää tarvita, kun ei ole ydinvoimalaitoksiakaan. Takalan mielestä ydinvoima-alan koulutukseen ja osaamiseen on kuitenkin syytä panostaa. Tilanteet voivat muuttua. Pienreaktoreiden esiinmarssi on tästä hyvä esimerkki, nykyisetkin laitokset työllistävät osaajia vielä pitkään.

— Kun teknisessä ja kaupallisessa kehityksessä tapahtuu läpimurtoja, on niillä vaikutusta koko toimialaan. Silloin ne pärjäävät, joilla on osaamista.

Suomen osalta tämä voi parhaimmillaan tarkoittaa palveluiden ja teknologian vientimarkkinoiden avautumista, erityisesti mikäli suomalaiset onnistuvat kehittämään hyvän kaukolämpöä tuottavan pienreaktorin.

#energiatalous #ilmastopolitiikka #ydinvoima
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Eero Patrakka
Pienreaktoreiden edistämisessä keskeistä ei ole teknologia. Oleelliset esteet liittyvät kansainväliseen, varsinkin eurooppalaiseen standardointiin ja Suomen lainsäädäntöön. Nykyisten suurten ydinvoimaloiden eurooppalaista standardia kehitettiin parikymmentä vuotta ranskalaisten johdolla, eikä hanke johtanut mihinkään. Edes ranskalaiset eivät käyttäneet laadittua European Utility Requirements -koodistoa omassa Flamanville 3 -hankkeessaan. Suomen nykyinen ydinenergialainsäädäntö nojaa pelkästään suuriin reaktoreihin, eikä sen mukauttaminen pienreaktoreihin tapahdu Takalan mukaan kuin vasta nykyvuosikymmenen lopulla.