Purkamisen hinta?

19.10.2023, kello 13:19

Suomalaiset tuulivoimalaitokset ovat vielä nuoria. Nykyaikaisen laitoksen käyttöikä on 35 vuotta, vanhempien laitosten hieman vähemmän: noin 20–30 vuotta. Tähän mennessä Suomessa on purettu alle 50 laitosta. Suurempi purkubuumi koittaa vasta 2040-luvulla ja sen jälkeen.

Suomessa laajamittainen tuulivoimarakentaminen käynnistyi myöhemmin kuin Keski-Euroopassa. Tällä hetkellä saksalaisista tuulivoimalaitoksista jo kolmannes on yli 15 vuotta vanhoja. Kun Saksassa pyörii noin 27 000 tuulivoimalaitosta, on edessä melkoiset purkutalkoot lähivuosien aikana.

Suomalaisista tuulivoimalaitoksista yli 95 prosenttia on rakennettu vuoden 2011 jälkeen. Purkamisen ja kierrätyksen kannalta tilanne Suomessa on hyvä.

— Tuulivoimalaitosten purkutoiminta ehtii ammattimaistua ja kierrätysratkaisut kehittyvät, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie.

Suomeen on rakennettu yli 1400 tuulivoimalaitosta vuoden 2011 jälkeen. Näillä näkymin ensimmäinen suuri purkuaalto osuu Suomessa 2040-luvun puoliväliin. Tuulivoimalaitosten purkamisen kustannuksista raportin laatineen AFRYn arvion mukaan vuonna 2046 purettaisiin noin 180 laitosta, edellisenä vuonna 140 laitosta ja seuraava vuonna vajaat 160 laitosta.

Seuraava suurempi purkupiikki osuisi 2050-luvun puoliväliin, jolloin kolmen vuoden aikana purettaisiin yli 350 laitosta.

Rakentamisajankohdan lisäksi tuulivoimalaitoksen käyttöikään vaikuttaa laitoksen käyttötapa. Laitoksen käyttöikää voidaan pidentää uusimalla kuluvia osia. Toinen tapa on käyttää laitos loppuun ilman suurempia saneerauksia.

Käytön aikana tuulivoimalaitoksiin kohdistuu valtavia voimia. Siksi laitoksia on huollettava säännöllisesti. Hyvä huolto vaikuttaa myös tuulivoimalaitoksen elinikään.

Tarkka arviointi arpapeliä

Tuulivoimalaitoksen purkamisen kustannukset maksaa tuulivoimayhtiö. Purkamisen kustannukset siirtyvät tavalla tai toisella laitoksen tuottaman sähkön hintaan jo silloin, kun purkamista ei vielä mietitä aktiivisesti. Tästä syystä Suomen Tuulivoimayhdistys selvittää säännöllisesti purkamisen aiheuttamia kustannuksia.

AFRYn elokuussa julkistama raportti tuulivoimalaitosten purkamisen kustannuksista toteutettiin Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimeksiannosta. Edellisen kerran vastaavanlainen raportti julkaistiin vuonna 2014. Yhdeksän vuoden aikana tuulivoimateknologia on kehittynyt, laitosten keskikoko on kasvanut, mutta myös purkamisen kustannukset muuttuvat.

Tuulivoimalaitosten purkukustannukset seuraavat rakennuskustannusindeksiä. Näin AFRY arvelee raportissaan. Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksi nousi 40 prosenttia vuosien 2014 ja 2022 välisenä aikana. Tästä saa suunnan purkukustannusten kehittymisestä.

Tilastokeskuksen hintakehitysennusteen perusteella rakennuskustannusindeksi on 35 prosenttia korkeampi vuonna 2040 vuoteen 2014 verrattuna. AFRYn raportti huomauttaa, että samaan aikaan materiaalien hinnat nousevat. Kierrätykseen myytävistä jakeista saa enemmän euroja, mikä alentaa purkamisen kokonaiskustannuksia.

Kierrätykselle asetetaan nyt entistä kovempia ehtoja. Toisaalta kierrätyksessä on löydetty uusia keinoja hyödyntää sellaisia materiaaleja, joita aikaisemmin ei ole voitu kierrättää. Kierrätysvaatimusten kiristyminen nostaa kustannuksia, mutta kierrätysmateriaalien käytön tehostuminen laskee kustannuksia. AFRY huomauttaa, että purkamisen kokonaiskustannusten arviointi pitkällä aikavälillä on kuitenkin hankalaa.

Mikä on purkamisen hinta?

Yksittäisen tuulivoimalaitoksen purkaminen maksaa AFRYn raportin mukaan 125000—179000 euroa. Hintaan vaikuttaa se, onko laitoksessa terästorni vai hybriditorni. Terästornin purkaminen on selvästi halvempaa kuin teräksestä ja betonista rakennetun hybriditornin purkaminen. Suomessa ei ole käytössä pelkästään betonista valmistettuja torneja, kuten muissa maissa.

Todellisuudessa tuulivoimalaitoksia ei pureta yksittäin, vaan kerralla puretaan kokonainen tuulipuisto, jonka laitokset ovat samanlaisia ja jotka on rakennettu samaan aikaan. AFRYn laskelmat perustuvatkin olettamukseen, että kerralla puretaan kymmenen laitosta. Yksittäisen laitoksen purkamisen hinta on johdettu tästä. Jos jostain syystä purettaisiin vain yksi laitos, olisi sen purkamisen hinta raportin olettamusta korkeampi. Useamman laitoksen purkaminen samaan aikaan tuo synergiaetuja ja kustannussäästöjä.

Kierrätykseen myytävän materiaalin tuotoilla kompensoidaan purkamisen kustannuksia. Joillakin purettavan laitoksen osilla saattaa olla myös markkina-arvoa, jos osien teknisestä käyttöiästä on jotain vielä jäljellä.

AFRY laskee, että lopullinen yhden voimalaitoksen purkamisen nettokustannus voi laskea jopa 8000 euroon, kun otetaan huomioon kierrätykseen myydyistä materiaaleista saatu myyntitulo. Haarukka on kuitenkin lavea — epävarmuuksia on paljon. Haarukan toisella laidalla purkamisen nettokuluksi voi muodostua 140 000 euroa. Suomen Tuulivoimayhdistys arvioi yhden laitoksen purkamisen nettokeskihinnaksi 10 000–85 000 euroa.

Merkittävin lopulliseen purkuhintaan vaikuttava tekijä on laitoksen tornin valmistusmateriaali. Hybriditorniin perustuvan tuulivoimalaitoksen purkamisen nettohinta voi olla jopa kymmenen kertaa korkeampi kuin terästorniin perustuvan tuulivoimalaitoksen purkukustannus.

Vain pelkkä tuulivoimalaitos

Kaavoitetulla tuulivoima-alueella laitoksen purkamiseen tarvitaan lupa. Purkamishakemuksessa kuvataan purkamistyön järjestäminen ja se, miten rakennusjätettä käsitellään ja miten vielä käyttökelpoiset osat hyödynnetään.

Kun purkaminen alkaa, kytketään tuulivoimalaitos irti sähköverkosta. Kaikki sähköiset komponentit ja sisäpuoliset kaapelit irrotetaan. Lavat, napa ja konehuone lasketaan maahan purkamista varten. Lapojen leikkaamisessa syntyy paljon haitallista pölyä.

Puretut ja pilkotut osat kuljetetaan pois. Lopuksi perustusten näkyvät osat peitetään maa-aineksilla tai ne puretaan. Jos alueelle rakennetaan uusi tuulivoimalaitos, puretaan vanhan laitoksen perustus ja tilalle rakennetaan kokonaan uusi perustus.

Mitkä materiaalit päätyvät kiertoon?

Nykyisin suurin osa tuulivoimalaitosten komponenteista voidaan kierrättää. Betonista voidaan kierrättää 50–100 prosenttia maanrakennustöissä. Teräksestä ja raudasta hyötykäyttöön päätyy 80–100 prosenttia. Esimerkiksi purkuteräksestä voidaan valmistaa uutta terästä.

Alumiinista ja kuparista uusien materiaalien valmistukseen päätyy 80–100 prosenttia.

Kaapeleiden eristeinä käytettyjä muoveja ei voi kierrättää. Ne poltetaan.

Aikaisemmin lapojen valmistuksessa käytetyt lasi- ja hiilikomposiitit olivat vaikeita kierrätettäviä. Nyt niitä voidaan käyttää energiajakeina tai sementin valmistuksessa sekä komposiittien valmistukseen. Lasi- ja hiilikomposiitteja saa sijoittaa kaatopaikoille ainoastaan poikkeusluvalla.

Elektroniikkaromusta voidaan kierrättää 0–85 prosenttia ja magneeteista saman verran. Poltto- ja jäteöljystä voidaan kierrättää 0–80 prosenttia.

AFRY laskee, että terästornisen 140 metriä korkean tuulivoimalaitoksen materiaalien kierrätysarvo on tällä hetkellä noin 70 000–120 000 euroa. Hybriditorniin perustuvan laitoksen kierrätysmateriaaleista voidaan saada 40 000–60 000 euroa.

#tuulivoima

Jaa artikkeli: