Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Kiitos suomalaisille europarlamentaarikoille

29.02.2024, kello 10:39

EU-matrixin tuottaman datan perusteella suomalaiset parlamentaarikot ovat vaikutusvaltaisempien...

Markkinat Omakynä Jukka Leskelä

Ukraina tarvitsee edelleen tukemme

23.02.2024, kello 10:05

Tasan kaksi vuotta sitten Venäjä hyökkäsi massiivisesti Ukrainaan tavoitteena vaihtaa poliittinen...

Omakynä Tuotanto Petri Sallinen

Mitä yhteistuotannolle pitäisi tehdä?

22.02.2024, kello 10:19

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on suomalaisen energia-alan menestystarina. Kun sähköä tuottavan...

Miten huoltovarmuus uudistuu?

Puuenergian varastointi on vaativaa

07.09.2023, kello 12:38

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Puuenergian varastointi on vaativaa

Kaukolämmön tuotanto sähköistyy, puuta käytetään lämmöntuotannossa yhä enemmän — ja turvetta yhä vähemmän. Samalla suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä on uuden tilanteen edessä: miten varmistaa lämpöhuolto poikkeusoloissa.

Turve on todellinen huoltovarmuuspolttoaine. Se on kotimainen, sitä on runsaasti saatavilla, sitä on helppo varastoida ja sitä voidaan polttaa monissa voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa.

Ilmaston kannalta turve on kuitenkin haitallinen. Sen polttaminen aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiilen polttaminen. Normaalioloissa — markkinaehtoisesti — turpeen käyttö on hyvin kallista. Tästä on pitänyt huolen EU:n päästökauppa ja kalliit päästöoikeudet.

Kun turve ei enää kelpaa energiayhtiöille, ei sitä haluta enää tuottaa. Samalla katoaa turveosaaminen. Turpeen nostamista, kuljettamista ja käsittelyä varten tarvitaan alan ammattilaisia ja turveteollisuutta varten kehiteltyjä laitteita. Niitäkään ei enää tarvita, kun turvetoimiala kituu ja kuihtuu pois. Lopulta ei ole enää mistä ottaa, vaikka olisi haluja.

Lämpöpoolin valmiuspäällikkö Hille Hyytiä kertoo, että Petteri Orpon hallitus on tarttumassa toimeen muuttuneessa tilanteessa.

— Hallitusohjelma sisältää kirjauksia turpeen varmuusvarastoinnista, mutta ennen kaikkea puupolttoaineiden varastointia koskevia esityksiä.

Jos varmuusvarastointi perustuu turpeen sijasta yhä enemmän puupolttoaineiden varastointiin, on edessä runsaasti kehitystyötä ja uutta lainsäädäntöä. Monista pelisäännöistä on sovittava.

— Hallitus aikoo uusia valmiuslain. Tämä koskettaa energiatoimialaa ja ennen kaikkea kaukolämpöalan yrityksiä, Hyytiä toteaa.

Laaja puupolttoaineiden verkosto

Puun energiasisältö ei ole yhtä hyvä kuin turpeen. Siksi puuta on varastoitava suurempia määriä kuin turvetta. Varastoinnissa puun energiasisältö heikkenee — hakekasat maatuvat. Jo parin vuoden varastoinnin aikana puuhake menettää merkittävän osan energiasisällöstään.

— Puuenergian varastointia varten tarvitaan kattava verkosto ja terminaalit, Hyytiä toteaa.

Todennäköisesti puuenergiavarastoja on kierrätettävä tavalla tai toisella. Kierrätys voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että energiasisältöjään menettänyttä puuenergiaa myydään markkinoille. Toimintaa varten olisi kehiteltävä pelisäännöt.

Miten huoltovarmuus poikkeusoloissa varmistetaan, kun energian käyttö ja käyttötavat muuttuvat? Tämä on Hyytiän mielestä ydinkysymys, johon olisi löydettävä vastauksia.

— Kyse ei ole pelkästään puuenergian varastoinnista. Myös tieverkoston kattavuus ja kantokyky on arvioitava uudestaan, kun hakerekkoja liikkuu maanteille enemmän.

Mikä on CER-direktiivi?

Miten yhteiskunta sietää häiriötilanteita ja miten häiriötilanteista selvitään? Tähän hakee vastauksia Euroopan komission CER-direktiivi (Critical Entities Resilience Directive). Direktiivi hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa. Sen kansallinen soveltaminen alkaa ensi vuonna.

Direktiivin ydinajatus on jatkuvuus. Millä keinoilla turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiden toimintojen jatkuminen häiriöiden ja kriisien aikana, mutta myös niiden ylitse. Kyseessä ei ole pelkkä suojautuminen, vaan riskienhallinta ja kyky toipua häiriöistä.

CER-direktiivin periaatteet muistuttavat osin suomalaista huoltovarmuusajattelua. Suomessa käytettävä huoltovarmuusmalli on kuitenkin ainutlaatuinen — vastaavaa järjestelmää ei ole käytössä muissa Euroopan maissa. CER-direktiivin avulla EU-maiden varautumiselle saadaan joku taso, mutta myös yhteismitalliset käytännöt.

CER-direktiivin vaatimuksia ja huoltovarmuusjärjestelmää on soviteltava yhteen jonkin verran. CER-direktiivi esimerkiksi määrittelee kymmenen yhteiskunnan kannalta kriittistä sektoria tai toimialaa. Yksi niistä on julkishallinto, johon suomalaisella huoltovarmuusjärjestelmällä ei ole suoraa kytköstä.

 

Varautumissuunnitelmat kaikille

Pakollisia varautumissuunnitelmia on laadittava tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Tähän mennessä pakollisia suunnitelmia energia-alalla ovat laatineet vain sähköyhtiöt. Pian suurin osa kaukolämpöyrityksistä joutuu laatimaan varautumissuunnitelman.

— Tähän ohjaa myös Euroopan unionin CER-direktiivi. Se tähtää yhteiskunnan kriittisten palveluiden häiriönsietokyvyn parantamiseen, Hyytiä toteaa.

Hyytiä kertoo, että energia-alaa koskevat kansalliset riskiarviot ovat valmistuneet hiljattain. Analyyseissä ei löydetty uusia merkittäviä riskejä, joihin pitäisi varautua. Uutena asiana mukaan on kuitenkin ilmaantunut sotilaallisen voiman käytön riski. Se, mitä tämä tarkoittaa kaukolämpötoiminnan osalta, on vielä arvoitus.

— Lähitulevaisuudessa keskitytään arvioimaan energiamurroksen vaikutuksia kaukolämpöalan huoltovarmuustarpeisiin. Sähkön osalta arviot on jo tehty, mutta ei lämmön osalta.

Mistä saadaan energiapuuta?

Suomessa tuotetusta kaukolämmöstä 40 prosenttia perustuu puuperäisiin polttoaineisiin. Aikaisemmin osa kaukolämpöyritysten puuhakkeesta tuotiin Venäjältä. Ukrainan sodan jälkeen tuonti Venäjältä kuitenkin katkesi.

Suomessa metsiä ei kasvateta kaukolämpöyritysten kattiloissa poltettavaksi. Energiapuu syntyy metsäteollisuuden ja puunjalostusteollisuuden sivuvirroista — jämistä ja jalostukseen kelpaamattomasta aineksesta. Energiapuuta saadaan suoraan metsistä, mutta myös puuta jalostavista tehtaista.

— Metsäteollisuuden ja puunjalostusteollisuuden suhdanteet vaikuttavat puun saatavuuteen. Kun puukauppa hiipuu, supistuu myös energiapuun saatavuus, Hyytiä huomauttaa.

— Suhdannevaihtelut ovat riski huoltovarmuustoiminnan näkökulmasta.

Keskustelu puuenergian käytöstä kiihtyy aika ajoin. Halu edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä aiheuttaa kriittisiä puheenvuoroja: kuinka paljon metsiä voidaan käyttää. Jos käyttö vähenee, vähenevät myös sivutuotteet.

— Energiapuukauppa kuumenee, kun fossiilisia tuontipolttoaineita korvataan puulla. Tämä voi johtaa metsäteollisuuden ja energiateollisuuden väliseen kisaan puuraaka-aineista, Hyytiä pohtii.

Hyytiä huomauttaa, että sivuvirtoja syntyy vasta silloin, kun metsää kaadetaan ja kun puuta jalostetaan. Pelkkä metsän myynti ei vielä kerro sitä, milloin puu kaadetaan.

— Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti energiakriisin ja nosti puun hintaa. Jos energiapuun ja kuitupuun hinta on lähes sama, niin kuitupuuta voi päätyä myös poltettavaksi, Hyytiä muistuttaa.

Sota ja pandemia kuitenkin opettavat. Tulevalla lämmityskaudella tilanne on hieman helpompi, vaikka energiakriisi ei ole vielä ohi.

— Nyt osataan varautua. Harjoittelu ja suunnittelu ovat oleellisia. Yritysten on ymmärrettävä se, että pelkästään oman yrityksen aseman tiedostaminen ei vielä riitä. On osattava myös kysyä, miten alihankkijat ovat varautuneet.

#huoltovarmuus #kaukolämpö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja