Blogit

Omakynä Antti Kohopää

Euroopan kirjat ovat sekaisin

14.11.2022, kello 10:22

Saksa kertoi viime viikolla käyttävänsä 200 miljardia valtion rahaa energiakriisin hoitoon. Alle...

Omakynä Marja Rankila

Ilman vesivoimaa energiakriisistä ei selvitä

14.11.2022, kello 10:16

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän näkökulmasta on muuttumassa, mutta sen merkitys ei ole...

Omakynä Petra Pynnönen

Energiasektorin digitalisaatio kiihtyy

27.10.2022, kello 13:43

Energia-alan digitalisaatiossa otettiin uusi askel, kun EU-komissio julkaisi tiedonannon muodossa...

Sähkönkäyttö supistui lokakuussa

Säästötoimet purevat

10.11.2022, kello 15:05

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Säästötoimet purevat

Suomi käytti sähköä lokakuussa reilut 6200 gigawattituntia. Tämä on 11 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Erityisesti kotitaloudet kunnostautuivat säästötoimissa.

Suomessa sähkönkäyttö jakaantuu melko tasaisesti teollisuuden ja teollisuuden ulkopuolisen sektorin kesken. Teollisuuden ulkopuolisen sektorin sähkönkäyttö sisältää kotitaloudet, palvelut ja julkisen sektorin. Kotitalouksien sähkönkäyttöön vaikuttaa lämmittämisen tarve ja teollisuuden sähkönkäyttöä ohjaavat suhdanteet. Energiakriisin aikana uusi ohjaava elementti on energiansäästö.

Etenkin kotitaloudet ovat tarttuneet toimeen. Kallis sähkö on tehokas vaikutin. Joissakin tapauksissa sähkö saattaa olla kymmenen kertaa kalliimpaa kuin vuosi sitten. Pienelläkin säästöllä voi siis saada lompakossa mukavasti tuntuvia vaikutuksia aikaiseksi.

Lokakuussa teollisuuden ulkopuolinen sektori käytti yhteensä 3117 gigawattituntia sähköä. Prosessiteollisuuden kulutus väheni lähes kahdeksan prosenttia edellisen vuoden lokakuuhun verrattuna, muiden sähkönkäyttäjien kulutus laski lähes 13 prosenttia. Astetta alemmaksi -kampanja näyttää purevan.

Myös teollisuus on niistänyt sähkönkäyttöään. Teollisuudessa sähköä kului lokakuussa 3149 gigawattituntia — 3,7 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa.

Sähkönkäytön muutokset, liukuva 12 kuukautta.

Ydinsähkö ykkösenä

Suomalaiset voimalaitokset jauhoivat lokakuun aikana yhteensä 5688 gigawattituntia sähköä. Tästä suurimman viipaleet tuottivat ydinvoimalaitokset. Ydinsähkön osuus kuukauden aikana oli 2245 gigawattituntia, mikä on yli kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuosi sitten lokakuussa.

Kakkoseksi kirii sähkön ja lämmön yhteistuotanto 1219 gigawattitunnin osuudella. Tämä on hieman vähemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Syksyllä ja talvella yhteistuotanto on kiihkeää, koska laitokset tuottavat myös kaupunkien tarvitseman kaukolämmön.

Kumpi oli ensin muna vai kana — tai energia-alalle sovellettuna: kumpi on ensin kaukolämpö vai sähkö? Yhteistuotantolaitosten toimintaa ohjaava tekijä etenkin talvikaudella on tarve tuottaa lämpöä, jolloin sähkö syntyy kyytipoikana.

Kolmanneksi eniten sähköä kuukauden aikana tuotettiin tuulivoimalla: 1169 gigawattituntia — hieman enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tuulisähkön tuotantoa kirittää kiihkeä rakentaminen. Viime kesänä tuulivoimalaitosten määrä rikkoi tuhannen myllyn rajan, ja tämän vuoden lopussa tuulivoimakapasiteetti nousee jo 5000 megawattiin. Tuulisähkön ennustetaan nousevan ykköseksi tämän vuosikymmenen lopussa.

Vesivoimalaitosten sähkösaalis – 782 gigawattituntia – oli selvästi pienempi kuin viime vuoden lokakuussa (1302 gigawattituntia). Erillistuotannossa sähköä syntyi 259 gigawattituntia ja aurinkovoimalaitoksissa 13 gigawattituntia.

Aina vaan samat selitykset

Sähkötilastot ovat toimittajalle siinä mielessä helppo juttumuoto, että toteutumien selitykset ovat kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen ja vuosikymmenestä toiseen samat. Kotitalouksien sähkönkäyttöön eniten vaikuttava tekijä on ulkolämpötila ja teollisuuden sähkönkäyttöön vaikuttava tekijä suhdanteet. Laiska toimittaja voisi ratkaista toistuvien tilastojuttujen kirjoittamisen vaihtamalla vanhaan juttuun numerot, kuukaudet ja vuosiluvut.

Korona-aikana kotitalouksien sähkönkäyttöön vaikutti uutena elementtinä etätyö, jolloin kansalaiset viihtyivät normaalia enemmän kotosalla sähköä käyttävien laitteiden äärellä. Tänä vuonna käynnistynyt Astetta alemmaksi -kampanja taas näyttää selvästi vähentävän sähkönkäyttöä.

Historiantutkijoiden mielestä sähköistymisellä ja syntyvyydellä oli aikoinaan syy-yhteys. Seksin harjoittaminen väheni, kun kodit sähköistyivät — pimeässä kun ei ollut muuta tekemistä kuin pelehtiä peiton alla, mutta sähkövalo muutti kaiken. Tämä ei kuitenkaan näy sähkötilastoissa eikä selitä sähkönkäyttöä.

Suomalaiset sähkötilastot ovat todellista hard core  -kamaa, jotka tarjoavat numeronörteille nautintoja. Jokaisen kuukauden alkuviikoilla ilmestyy viimeisimmän kuukauden sähkönkäyttöä ja -tuotantoa syväluotaava tilasto. Tilasto venyttää ja vanuttaa lukuja monesta suunnasta sisältäen ainutlaatuista friikkiaineistoa. Tilastot löytyvät täältä.

 

Tuonti supistui — vai supistuiko?

Sähköä tuotiin Suomeen lokakuun aikana 1263 gigawattituntia. Tämä on kolmanneksen vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa. Tässä kohtaa on kuitenkin syytä pysähtyä. Viime vuoden lokakuussa sähköä tuotiin Venäjältä 787 gigawattituntia, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan lopetti venäläisen sähköntuonnin Suomeen kokonaan.

Jos Venäjän tuonti siivotaan viime vuoden tilatoista, niin tämä asettaa sähköntuonnin uuteen asentoon. Venäjästä korjatun tilaston mukaan sähköä tuotiin lokakuussa yli 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten lokakuussa.

Suurin osa tuonnin kasvusta perustuu ruotsalaiseen sähköön. Norjasta sähköä liruteltiin kuukauden aikana vain 34 gigawattituntia — Virosta ei lainkaan.

Lokakuun aikana sähköä vietiin Viroon 662 gigawattituntia ja rapiat Ruotsiin. Sähkön nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — oli kuukauden aikana 579 gigawattituntia.

Nettotuonnin osuus Suomen sähkön hankinnasta kuukauden aikana oli reilut yhdeksän prosenttia.

 

#energiansäästö #energiatalous
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja