Uusikaarlepyy on Lapuanjoen armoilla

Saneeraukset paransivat sähkösaalista

22.04.2021, kello 17:28

Teksti Markku Niskanen | Kuva Nykarleby Kraftverk

Uudenkaarlepyyn vesivoimalaitosta on saneerattu 30 vuoden välein. Saneerauksien avulla vuonna 1926 valmistuneen laitoksen sähkösaalis on kasvanut. Nykarleby Kraftverk Ab:n toimitusjohtaja Tony Eklundin mielestä vesisähkö sopii hyvin yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin.

Uudenkaarlepyyn keskustan läpi virtaavan Lapuanjoen vesivoimalaitoksen koneisto uusittiin vuosi sitten. Remontti nosti vuonna 1926 valmistuneen laitoksen käyttöastetta. Laitosta on uusittu ja sen kapasiteettia on kasvatettu tasaiseen tahtiin aina 30 vuoden välein.

— Laitteiston uusiminen varmistaa laitoksen tulevaisuuden. Välillä vähiin käyvän Lapuanjoen virtaus voidaan nyt hyödyntää aikaisempaa paremmin, toteaa vuonna 2005 Nykarleby Kraftverk Ab:n toimitusjohtajana aloittanut Tony Eklund.

— Nyt laitoksen sähköntuotanto vastaa entistä tehokkaammin yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.

Sähköntuotanto käynnistyi Uudessakaarlepyyssä jo vuonna 1913. Vähän yli 400 kilowatin tehoinen Kaplan-turpiini sai 1950-luvulla seurakseen toisen, hieman suuremmalla teholla sähköä tuottavan turpiinin.

Kun sähkön kysyntä kasvoi, korotettiin voimalaitoksen patoa ja laitokseen asennettiin uusi Tampellan valmistama 4,5 megawatin tehoinen kone vuonna 1984. Jälleen kului reilut kolmisenkymmentä vuotta ja taas oli aika uudistaa voimalaitosta. Tämä tapahtui viime vuonna.

Tuoreimman saneerauksen jälkeen vesivoimalaitos tuottaa kolmanneksen Nykarleby Kraftverkin asiakkaiden tarvitsemasta sähköstä. Puolet Uudenkaarlepyyn 7500 asukkaasta asuu kaupungin keskustassa.

Lähes sadan vuoden iän saavuttanut Nykarleby Kraftverk vastaa nykyisin myös kaupungin kaukolämmityksestä, vesi- ja jätevesihuollosta, mutta myös sähkön myynnistä ja jakelusta. Keskellä kaupunkia sijaitseva vesivoimalaitos tuotti aikoinaan myös merkittävän osan kaupungin tuloista.

Lapuanjoen armoilla

Uuden turpiinin sijoittaminen padossa sijaitsevan vanhan tukinuittovarauksen yhteyteen osoittautui haasteelliseksi.

— Tilavaraus mahdollista tukinuittoa varten oli aikoinaan vesivoimaluvassa pakollinen vaatimus. Varsin kapeaan paikkaan ei kuitenkaan koskaan rakennettu tukkiränniä. Sen sijaan asensimme siihen 2,1 megawatin tehoisen bulbi-tyyppisen turpiinin, kun kerran tila oli jo olemassa. Bulbi-tyyppinen turbiini on kuin makuulleen asetettu torpedo, Eklund esittelee.

Vaikka uuden turpiinin rakentaminen ei vaikuttanut millään tavoin joen virtaukseen eikä padolle tarvinnut tehdä muutoksia, vei lupaprosessi viitisen vuotta. Tästä osa kului rakennusluvasta tehdyn valituksen käsittelyyn.

Koska Lapuanjoen alueella ei ole isoja järviä, ovat joen virtauksen vaihtelut suuria. Tämän vuoden helmikuun paukkupakkasilla Nykarleby Kraftverkin vesivoimalaitos tuotti sähköä vain pienellä teholla.

— Voimalaitoksen yläpuolisessa vesistössä veden vuorokausisäätely on puoli metriä. Sen vuoksi voimme tuottaa sähköä päivällä kahden megawatin teholla ja öisin puolen megawatin teholla. Päivällä sähkön kysyntä onkin suurempaa ja myös sähkön hinta on korkeampi. Kun lumet sulavat ja vettä virtaa joessa enemmän, kasvatamme sähköntuotantoa.

Kokonaisuudessa viime talvi oli kuitenkin lämmin ja sateinen. Siksi voimalaitos pyöri lähes koko talven täydellä teholla.

Pohjanlahteen laskevan Lapuanjoen viimeinen valjastettu koski ennen merta sijaitsee Uudenkaarlepyyn keskustassa. Joki virtaa vuonna 1708 valmistuneen puukirkon ohitse voimalaitospadolle.

 

Kalaistutuksia kolmella eurolla per megawattitunti

Lapuanjoen vedet putoavat voimalaitoksen läpi ennen Pohjanlahteen päätymistä yhdeksän metriä.

— Helmikuussa voimalaitoksen läpi virtasi vettä runsaat 10 kuutiota sekunnissa, mikä on huomattavasti keskimääräistä vähemmän. Vuotta aikaisemmin sähköä syntyi kaksi-kolme kertaa enemmän kuin tänä vuonna.

Eklund myöntää Nykarleby Kraftverkin elävän Lapuanjoen armoilla.

— Keskimääräisen vuosituotannon on laskettu olevan 22 gigawattituntia, joka syntyy vajaan kolmen megawatin keskiteholla. Investointipäätöstä tehtäessä turpiini-investoinnin maksuajaksi laskettiin 17 vuotta. Kahden turpiinin tuoma varmuus on kuitenkin merkittävä asia. Aikaisemmin sähköä ei voitu tuottaa silloin, kun voimalaitosta huollettiin. Nyt tätä ongelmaa ei enää ole.

Eklund suhtautuu luottavaisesti useamman miljoonan hintaisen ja tuotantotehoa parantaneen projektin kannattavuuteen.

— Vettä ei enää juoksuteta yhtä paljon tulvaluukun kautta kuin aikaisemmin. Puoli vuotta kestävään vanhan turpiinin automaation uudistamiseen on nyt oivat edellytykset, hän lisää.

Voimalaitokselle asetettiin kalatievelvoite jo 1920-luvulla, mutta kalatietä ei koskaan rakennettu. 1980-luvulla padon nostamisen yhteydessä kalatievelvoite muutettiin pakolliseksi kalojen istutusvelvoitteeksi.

Nykyisin Nykarleby Kraftverk istuttaa vuosittain 400 000 vaellussiianpoikasta ja muutaman tuhat meritaimenta. Lisäksi nahkiaisia siirretään padon yli. Istutusvelvoitteen hinta on noin kolme euroa tuotettua megawattituntia kohti.

Kaukolämpöä vuodesta 2009

Uudenkaarlepyyn kaupunki ryhtyi 2000-luvun alussa lämmittämään alueella sijaitsevaa koulukeskusta hakekattilalla. Paikallinen lämpöosuuskunta tuotti tarvittavan hakkeen ja vastasi lämmöntuotannosta. Pian osuuskunnassa syntyi aatos rakentaa hakekattila myös teollisuusalueelle siellä toimivien yritysten tarpeisiin. Samaan aikaan kaupunki laajensi koulukeskuksen kaukolämpöjärjestelmää lähialueiden kerrostaloihin ja urheiluhalliin. Sen sijaan kaupungin keskusta oli jäämässä kaukolämmityksen ulkopuolelle.

Uudenkaarlepyyn kaukolämmitys siirtyi kokonaisuudessaan vuonna 2005 Nykarleby Kraftverkin hoidettavaksi samalla kun Eklund aloitti yhtiön toimitusjohtajana. Eklundin aloitteesta kaksi lämpöhanketta yhdistettiin ja samalla kaukolämmitys päätettiin laajentaa kattamaan myös kaupungin keskusta.

— Yhtenä tärkeimpänä pontimena oli alueen kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöjen vähentäminen. Kun kaukolämmitys niinkin myöhään kuin vuonna 2009 aloitettiin Uudessakaarlepyyssä, jäivät kymmenet kiinteistökohtaiset öljykattilat reserviin. Saimme pian kiitosta, koska kerrostalojen pyykit eivät enää nokeentunet ulkona kuivuessaan. Eräältä isännöitsijöiltä saatu palaute oli vielä konkreettisempi, sillä siniristilippuja ei tarvinnut enää pestä niin usein kuin öljykaudella, Eklund kertoo.

Byrokratia jarruna

— Ensimmäiset vuonna 2009 käyttöön otetut kaukolämpöä tuottavat kattilat olivat varavoimakäyttöön suunniteltuja öljykattiloita, joiden tehot olivat 2+2 megawattia. Samalle tontille rakennettiin vuotta myöhemmin ensimmäinen kolmen megawatin tehoinen hakekattila ja parin vuoden kuluttua toinen samanlainen. Ne olivat tuolloin järjestetyn kilpailutuksen puhtaimpia kattiloita, mutta joutuivat silti tarkkaan syyniin, koska samalle tontille rakennettujen kattiloiden yhteenlaskettu teho ylitti viisi megawattia.

Eklund kohtasi byrokratian, josta kokonaisuuden hahmottaminen oli mahdotonta.

— Ympäri kaupunkia tupruttaviin kiinteistökohtaisiin öljykattiloiden verrattuna minimaalisesti päästöjä aiheuttavien hakekattiloiden rakentaminen ei ollutkaan läpihuutojuttu. Hakekattiloiden ympäristölupien eteen oli tehtävä valtavasti työtä, joka tuntui yllättävältä.

Havainnollistaakseen hankeen vuosittaista ympäristövaikutusta Eklund käytti rakennusvaiheessa vertauskuvaa, jossa yhden litran maitotölkit täytetään öljyllä ja ladotaan kylki kylkeen Uudenkaarlepyyn torilta Vaasan torille. Matkaa torien välille kertyy 75 kilometriä.

— Tänään tölkkejä pitäisi latoa koko matka edestakaisin Vaasan ja Uudenkaarlepyyn välille. Sen verran kaupungin energian käyttö on kasvanut, Eklund lisää pilke silmäkulmassaan.

Kaksikymmentä gigawattituntia kaukolämpöä

Kaukolämpöverkon varrella sijaitsevista pientaloista vain parikymmentä on liitetty kaukolämpöverkkoon. Keskustan kerrostalot, kunnan kiinteistöt ja alueen liikerakennukset sen sijaan käyttävät kaukolämpöä. Tällä hetkellä Uudenkaarlepyyn keskustan väkiluku kasvaa hitaasti ja alueelle kaavoitetaan uutta asuinaluetta. Näillä näkymin uudelle asuinalueelle ei kuitenkaan rakenneta kaukolämpöverkkoa.

Nykarleby Kraftverk toimittaa sadalle asiakaskiinteistölle noin 20 gigawattituntia kaukolämpöä vuosittain.

Eklund toteaa kaupungin omistaman Nykarleby Kraftverk Ab:n kaukolämmön hinnan asettuvan valtakunnallisessa vertailussa keskikastiin. Noin 12 miljoonan euron liikevaihdon vuodessa tekevä yritys tulouttaa vuosittain omistajalleen noin miljoona euroa.

#kaukolämpö #vesivoima