Jäsenmaiden hallitukset paljon vartioina

Tuulivoimarakentaminen yskii Euroopassa

02.10.2025, kello 14:23

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Tuulivoimarakentaminen yskii Euroopassa

Eurooppaan rakennettiin 6800 megawattia uutta tuulivoimatehoa tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. WindEuropen tilastojen mukaan tämä on selvästi vähemmän kuin aikaisemmin. Tällä menolla EU:n asettamat tavoitteet eivät toteudu.

Eurooppalainen tuulivoima-alan kattojärjestö WindEurope on huolissaan tuulivoimarakentamisen hidastumisesta. Jos ilmiöstä muodostuu pysyvä, voivat Euroopan unionin energiaturvallisuudelle asetetut tavoitteet jäädä toteutumatta. Energiaomavaraisuus ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen ovat olennainen osa EU:n energiaturvallisuutta.

WindEuropen mielestä EU:n jäsenmaiden hallitukset voivat tehdä paljon, jotta tuulivoimarakentamisen hyvä vire voi jatkua. Esimerkiksi rakentamista ohjaavien lupaprosessien sujuvoittaminen on kansallisten hallitusten käsissä. Myös yhteiskunnan sähköistämisen edistäminen ja sähköverkkojen kehittämisen varmistaminen ovat ainakin osittain kansallisten hallitusten tonteilla.

Tuulivoimasta on muodostunut vuosien varrella kilpailukykyinen sähköntuotantomuoto. Esimerkiksi Suomessa sitä on rakennettu jo pitkään markkinaehtoisesti — ilman julkista tukea. Tuulisähkön runsastuminen sähkömarkkinoilla laskee sähkön hintaa, koska se on puhdasta. Vastaavasti fossiilisähkön tuottaminen on kallista.

WindEuropen mukaan Euroopassa työskentelee noin 400 000 tuulivoimalan ammattilaista. Tuulivoima-ala on synnyttänyt paljon uusia työpaikkoja. Järjestö laskee, että jokainen uusi tuuliturpiini tuottaa 16 miljoonan euron lisän Euroopan bruttokansantuotteeseen.

Vaikutukset ulottuvat pitkälle

Eurooppalainen teollisuus tarvitsee edullista ja puhdasta sähköä, jotta se pärjäisi kilpailussa Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa. WindEurope huomauttaa, että monet teollisuuden alat kärsivät siitä, jos Euroopan tuulivoimarakentaminen hiipuu. Siksi kansallisen sääntelyjen pitäisi tukea tuulivoimarakentamista, jotta alan täysi potentiaali voidaan hyödyntää.

— Nyt ei ole oikea hetki kiristää sääntelyä, kuten esimerkiksi tuulivoimaloiden etäisyysvaatimuksia. Liian tiukat säännöt voivat pysäyttää maatuulivoiman kehityksen — näin tapahtui muutama vuosi sitten Puolassa, toteaa WindEuropen viestintäjohtaja Viktoriya Kerelska.

Puolan kokemus osoittaa myös sen, että investointien uudelleenkäynnistäminen vie aikaa ja vaatii sijoittajien luottamuksen palauttamista.

Suomi on potentiaalinen tuulivoiman suurvalta

Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla yhteensä 60800 megawattia maatuulivoimaa ja 45 800 megawattia merituulivoimaa. Suomella on mahdollisuudet kehittyä Euroopan kiinnostavimmaksi markkina-alueeksi, vaikka kaikki ilmoitetut hankkeet eivät toteutuisi.

— Tarvitsemme vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. Sijoittajat ja teollisuus seuraavat Suomea tarkasti. Jos onnistumme luomaan selkeät pelisäännöt, jotka mahdollistavat merkittävän sähköntuotannon lisärakentamisen, voimme edullisen ja puhtaan sähkön avulla houkutella Suomeen uusia investointeja ja työpaikkoja, huomauttaa Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

#energia ja Eurooppa #tuulivoima
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Juhani Lehti
Tuulivoiman rakentamisen hidastuminen johtuu tuulivoimaprofiilin kyllästymisestä sähköntuotannossa. Kun katsotaan markkina-arvokerrointa (MVF), tuulivoiman voimakas ylikapasiteetti paljastuu.

Viime vuonna volyymipainotettu tuulivoimatuotanto sai vain 60% pörssin volyypainotetusta keskihinnasta. Tänä vuonna arvokerroin näyttää jäävän 50% tasolle. Kerroin on laskenut muutamassa vuodessa yli 90%:sta nykytasolleen.

Käännettäessä tämä tuulivoiman tuottaman sähkön kannattavusrajaksi, tämän hetken uusien investointien 60-70 € / LCOE tuottaa vaatimukseksi pörssin keskihinnasta 120-140 € / MWh. Se on yli 2 kertaa nykyinen näennäisedullinen keskihinta.

Tuulivoimaa ei mahdu verkkoon enempää tuotantoprofiilinsa vuoksi. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää IT-jättien virtuaali-PPAt, jotka ovat lottovoitto investoijille, mutta kannibalisoivat kannattavuutta kaikilta muilta tuottajilta, ja siten nostavat sähkön hintaa.
Riitta Lindgren
"Tuulisähkön runsastuminen sähkömarkkinoilla laskee sähkön hintaa, koska se on puhdasta." Puhtaudella ei kuitenkaan taida olla merkitystä sähkön hinnan muodostumisessa. Fingridin verkkosivuilla kerrotaan: "Sähkön pörssihinta muodostuu marginaalihinnoittelun periaatteen mukaisesti kysyntä- ja tarjouskäyrien leikkauspisteessä eli kysyntäkäyrän halvimman toteutuvan tarjouksen ja tarjontakäyrän kalleimman toteutuvan tarjouksen leikkauspisteessä. Sähkön markkinahinta eli pörssihinta määräytyy siis sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan perusteella."
Energiauutiset toimitus
"Puhdas" tai "päästötön" sähkö on edullisempi tuotantomuoto kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö. Päästöjä aiheuttavien tuottajien on ostettava päästöoikeuksia, mikä nostaa fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön hintaa. Päästöttömän — ja tuotantokustannuksiltaan edullisemman — sähkön määrän kasvu markkinoilla syrjäyttää kalliimpia tuotantomuotoja, mm. fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä. Ilmiö vaikuttaa siis sähkön hintaan. Suomessa päästöttömän sähkön osuus on jo noin 95 prosenttia. Tämä on yksi syy siihen, miksi suomalainen sähkö on edullisempaa kuin esimerkiksi saksalainen sähkö, jonka tuotannossa fossiilisella maakaasulla on yhä roolinsa.