Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

IEA:n vetyraportti:

Energiakriisi vauhdittaa vihreää vetyä

27.09.2022, kello 14:39

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Frost & Sullivan

Energiakriisi vauhdittaa vihreää vetyä

Globaali energiakriisi kasvattaa kiinnostusta vähäpäästöiseen vetyyn ja putkistohankkeita pannaan vireille, mutta vain pieni osa projekteista on rakenteilla, toteaa Kansainvälinen energiajärjestö IEA uudessa raportissaan.

Vedyn valmistukseen liittyvän elektrolyysimenetelmän käyttöönoton odotetaan kasvavan voimakkaasti ja pilottihankkeita pulpahtelee pintaan muun muassa teräksen tuotantoon ja liikenteeseen liittyvissä sovelluksissa. Mutta se on vasta pintaraapaus vetyyn liittyvästä potentiaalista, jonka toteuttaminen edellyttää IEA:n raportin mukaan nykyistä tuntuvampaa poliittista tukea.

Energiajärjestön vetykatsaus korostaa, että siirryttäessä puhtaaseen energiaan vetyteknologioiden edistämisessä tarvitaan kuusinkertainen lisäys maailmanlaajuisessa elektrolyysikapasiteetissa vuoteen 2025 mennessä. Tämä on välttämätöntä vähäpäästöisen vedyn tuottamiseksi uusiutuvalla sähköllä.

Vähäpäästöisen vedyn maailmanlaajuinen tuotanto vuonna 2021 oli alle miljoona tonnia. Suurin osa tästä tuli fossiilisia polttoaineita käyttäviltä laitoksilta, joissa muutamissa on hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi (CCUS).

Samaan aikaan vedyn globaali kysyntä ylsi 94 miljoonaan tonniin ohittaen edellisen vuoden 2019 ennätyslukeman 91 miljoonaa tonnia. Lisäys katettiin fossiilisista polttoaineista tehdyllä vedyllä, mutta ei sellaisella teknologialla, jossa on hiilidioksidin talteenotto. Ja kun uusien menetelmien kysyntä hyppäsi peräti 60 prosenttia vuonna 2021, tuotannon kasvua niillä kertyi ainoastaan 40 000 tonnia.

Vety ja vetyjohdannaiset polttoaineet voivat edesauttaa ilmastotoimia ja energiaturvallisuutta ainoastaan sinä tapauksessa, että ne on tuotettu puhtaalla energialla. Hyödyntämällä niitä raskaassa teollisuudessa ja pitkänmatkan liikenteessä voidaan niillä leikata päästöjä, kun ne tällöin syrjäyttävät fossiilisia polttoaineita.

Erikoiskatsaus Ukrainan sodan vaikutuksista

IEA:n julkaisu kattaa paitsi maailmanlaajuisen vedyn tuotannon ja kysynnän myös sen, miten ala on edistynyt infrastruktuurin kehityksessään, kaupankäynnissään, menettelytavoissaan, sääntelyssään sekä investoinneissaan ja innovaatioissaan.

Tämän vuoden raportti keskittää huomionsa siihen, miten auttaa päättäjiä hienosäätämään strategioita niin, että ne houkuttelevat investointeja ja helpottavat ottamaan käyttöön vetyteknologioita samalla, kun luodaan kysyntää vedylle ja vetyjohdannaisille polttoaineille.

Julkaisu sisältää erikoiskatsauksen siihen, kuinka Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan synnytti energiakriisin ja vauhditti sen myötä vedyn tarjoamien mahdollisuuksien toteuttamista niin, että ne osaltaan auttavat saavuttamaan vähähiilistämistavoitteet ja turvaamaan energian saanti.

IEA:n pääjohtaja Fatih Birol sanoo näkevänsä lupaavia merkkejä siitä, että vedystä on tulossa tärkeä elementti ketjuun, jolla maailma autetaan siirtymään edulliseen, turvalliseen ja puhtaaseen energiajärjestelmään. Mutta hänestä tarvitaan vielä paljon edistysaskeleita niin teknologiassa, sääntelyssä kuin tarjonnassakin, ennen kuin vetyä voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisesti.

- Vähäpäästöisiin vetyhankkeisiin liittyvät viimeaikaiset vahvat julkitulot ilmentävät lisäksi, että uusi energiatalous on nousussa. Hallitusten on nyt vain toteutettava konkreettisia politiikkatoimia, joilla poistetaan sääntelyesteitä ja tuetaan kypsiä hankkeita, Birol korostaa.

Vasta pieni osa vetyhankkeista tuotantoasteella

Energiajärjestön katsauksessa arvioidaan, että vedyn kysyntä maailmassa kohoaa 115 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Mikäli eri valtioiden hallitukset lunastavat viimeistä piirua myöten ilmastolupauksensa, määrä saattaa nousta 130 miljoonaan tonniin ja 25 prosenttia tuosta määrästä voisi olla vähäpäästöistä vetyä. Tässä skenaariossa sama määrä vedyn globaalista kysynnästä olisi tuotettu uusilla menetelmillä.

Joissain uusissa vedylle soveltuvissa menetelmissä nähdään jo selvää edistymistä. Tietoja uusista teräshankkeista tulee nopeaa tahtia vain vuosi sen jälkeen, kun ensimmäinen puhdasta vetyä raudan pelkistykseen käyttävä pilottitehdas aloitti tuotantonsa.

Vetyä polttoaineenaan käyttävät junat ovat puolestaan alkaneet liikennöidä Saksassa, ja merenkulussa nähdään jo yli 100 pilottihanketta, joissa polttoaineena käytetään vetyä ja sen johdannaisia.

Sähköntuotannosta on puoIestaan ilmoitettu vetyä ja ammoniakkia hyödyntävistä projekteista, joiden yhteiskapasiteetti yltänee lähes 3,5 GW:iin vuoteen 2030 mennessä.

Kustannukset voisivat parhaimmillaan tulla alas 70 %

Mikäli kaikki ”putkessa” olevat hankkeet toteutuvat, vähäpäästöisen vedyn tuotanto voisi yltää 16:sta 24:ään miljoonaan tonniin vuonna 2030. Yli puolet määrästä tulisi uusiutuvalla energialla pyörivistä elektrolyyseista. Tällöin vedyn tuotantoon tarkoitetun elektrolyysikapasiteetin määrä nousisi 290 GW:iin vuonna 2030, kun se vuonna 2021 oli 0,5 GW.

IEA:n raportissa arvioidaan tämänhetkisiin hintoihin perustuen, että uusiutuvalla energialla tuotettava vety voisi jo nyt kilpailla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan vedyn kanssa. Tämä on tosiasia eritoten alueilla, joissa on paljon uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia mutta jotka tätä nykyä käyttävät tuotavia fossiilisia polttoaineita vedyn valmistukseen.

Tällä hetkellä koko maailman elektrolyysiin perustuva vedyn tuotantokapasiteetti on noin 8 GW. Teollisuudesta tulleisiin ilmoitukseen perustuen määrää voitaisiin vuosittain kasvattaa noin 60 GW vuoteen 2030 mennessä. Jos kaikki ”putkessa” olevat elektrolyysihankkeet toteutuvat ja sen myötä päästään suunniteltuun tuotantokapasiteettimäärään, kustannukset voisivat pudota nykyisistä noin 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

 

Lähde: Power Engineering International

#uusiutuva energia #vetytalous
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja