EU:n päästövähennystavoitteet apuna

Joko tähdet suosivat CCS:ää?

01.12.2020, kello 14:07

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Alberta Newsroom / Flickr

Joko tähdet suosivat CCS:ää?

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ovat Euroopassa saamassa potkua siitä, että EU on asettamassa entistä kunnianhimoisempia päästövähennystavoitteita. Se näkyy nyt alan investointien kasvuna, kirjoittaa Guloren Turan EURACTIVessa.

Guloren Turan on viestintäjohtaja kansainvälisessä CCS -instituutissa (Global CCS Institute), joka edistää hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaa ja sen laajamittaista käyttöönottoa.

– Ilmastonmuutoksen katastrofaalisten vaikutusten estämiseksi meidän on puolitettava globaalit hiilidioksidipäästöt seuraavan vuosikymmenen aikana ja saavutettava nettonollapäästöt vuosisadan puoliväliin mennessä, Turan sanoo ja viittaa kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) skenaarioihin ja Pariisin ilmastosopimuksessa ratifioituun ’selvästi alle 2 asteen’ tavoitteeseen.

Turan muistuttaa, että ilmastonmuutoksen seuraukset aiheutuvat pääasiassa ilmakehään päästettävistä kasautuvista kasvihuonekaasupäästöistä. Se on toistaiseksi tarkoittanut, että joka vuosi olemme jääneet jälkeen niistä ratkaisevista toimista, joilla saavutetaan hiilineutraalius. Ja ongelman vakavuus sen kuin kasvaa – ja nopeasti.

– Nettonollatavoitteen saavuttaminen edellyttää määritelmänsä mukaan paitsi päästöjen vähentämistä myös sellaisia päästöjä, joita ei päästetä ilmakehään tai ne poistetaan sieltä.

– Vakavasti ilmastonmuutokseen suhtautuvat hallitukset ovat jo alkaneet edistää tätä kaukonäköistä teknologiaa, jota kutsutaan hiilidioksidin talteenotoksi ja varastoinniksi (CCS). Norjasta Yhdysvaltoihin ja sieltä Japaniin CCS:stä on tullut ’parhaimmin varjeltu salaisuus’ taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Eikä tämä teknologia Turanin mukaan ainoastaan vähennä päästöjä korkeaenergisiltä aloilta kuten öljy- ja kaasusektoreilta, voimalaitoksilta ja vedyn tuotannosta. Sillä voidaan myös poistaa hiilidioksidia suoraan ilmakehästä ja varastoida sitä turvallisesti maan alle.

 

CO2:n varastointikapasiteettia on Euroopassa jo 300 Gt

CCS:ää on asennettu jo terästeollisuuden, sähkön- ja vedyntuotannon sekä muun raskaan teollisuuden laitoksiin. Yksistään Euroopassa varastointikapasiteetin arvioidaan olevan noin 300 gigatonnia (Gt), mikä on enemmän kuin 220 Gt hiilidioksidia, jonka määrän Kansainvälinen Energiajärjestö IEA arvioi tarvittavan ottaa globaalisti talteen ja varastoida tästä hetkestä 2070 mennessä.

– On kuitenkin otettava huomioon, että kun noin 20 nykyisestä CCS-laitoksesta pyritään kipuamaan suunnilleen 2000 laitokseen vuonna 2050, tarvitaan huimaava määrä paitsi uutta infrastruktuuria myös huimaava määrä inhimillistä ja rahallista pääomaa.

Seuraavien 10 vuoden aikana käyttöön otettavat politiikkatoimet ja niiden ohella infrastruktuuriin ja innovaatioihin käytettävät investoinnit ratkaisevat, päästäänkö hiilineutraaliuteen meidän elinaikanamme. Turanin mukaan se edellyttää hallituksilta kannustavaa toimintaa tällä vuosikymmenellä, jolloin CCS:n edistymistä on kiihdytettävä pääasiassa kolmella tavalla.

Ensinnäkin on investoinneille luotava otolliset rahoitusolosuhteet joko kannustimilla (esim. erosopimus, avustukset, verohyvitykset, vihreät joukkovelkakirjat) tai asettamalla arvo päästövähennyksille (esim. toimeksiannot, päästönormit, yläraja ja kauppa).

Toisekseen on koordinoitava ja varmistettava hiilidioksidin kuljetus- ja varastointi-infrastruktuuri, ennen kaikkea CO2-putkistot, teolliset solmukohdat ja klusterit sekä varastointipaikat. Ja kolmanneksi on täsmennettävä merkittävimmät sääntely- ja politiikkatoimet, pitkän ajan sitovat päätökset sekä CO2:n kuljettaminen valtiorajojen yli.

– Onneksi Eurooppa on viimeisen vuoden aikana edistynyt vahvasti näiden kolmen tärkeän politiikkatavoitteen osalta.

 

Hollannissa, Norjassa ja Britanniassa merkittävää hankerahoitusta

Päästöoikeuksien hintojen noustua ja vahvistettua sen myötä EU:n päästökauppajärjestelmää Euroopan komissio julkisti heinäkuussa ensimmäisen haun 10 miljardin euron innovaatiorahastosta, johon on sittemmin tullut 311 hakemusta, joista 14 liittyy CCS-hankkeisiin.

Hollannissa SDE++-tukijärjestelmä kannustaa teollisten CCS-laitosten laajentamista maksamalla 15 vuoden ajan erotuksen, joka syntyy CO2:n talteenottoon, kuljetukseen ja varastointiin liittyvien kulujen ja EU:n päästöoikeushinnan välillä. Haku järjestelmään pääsemiseksi alkoi marraskuussa.

Tällaiset tukimekanismit pönkittävät CCS -hankkeiden tulokertymää ja auttavat siten ennen pitkää tekemään investoinneista bisnestä.

Norjassa taas maan hallitus ilmoitti syyskuussa, että se on valmis rahoittamaan lähes kaksi kolmannesta eli 16,8 miljardia kruunua (1,6 mrd €) Longshipin CCS -hankkeesta. Longshipin tarkoituksena on ottaa talteen ja varastoida jätteiden energiantuotannosta ja sementin valmistuksesta syntyviä päästöjä ensin Norjassa ja sittemmin myös muualla Euroopassa.

Muutamia viikkoja Norjan ilmoituksen jälkeen Connecting Europe Facility myönsi Rotterdamin satamaan sijoittuvalle Porthos -hankkeelle 102 miljoonan euron rahoituksen. Merkittävän julkisen tuen vuoksi sekä Longship että Porthos suunnataan toiminnassaan tuottamaan kuljetus- ja varastointi-infraan liittyviä palveluita lukuisille yrityksille ympäri Eurooppaa.

Britannian hallitus julkisti puolestaan marraskuun alkupuolella Englannin kanaaliin liittyvän 10-kohtaisen nettonollaisen siirtymäsuunnitelman, jonka yhtenä peruspilarina on CCS. Julkistukseen liittyi 1 miljardin punnan rahoitus CCS -infrastruktuuriin, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on saavuttaa 10 miljoonan CO2 -tonnin vuosittainen varastointimäärä vuoteen 2030 mennessä. Se on ensimmäinen hiilidioksidin määrällinen varastointitaso, mitä maailmassa on koskaan lausuttu.

Ja kun Euroopan johtajat valmistautuvat nyt joulukuussa sopimaan ratkaisevasta vuoden 2030 päästövähennystasosta matkalla kohti vuosisadan puolivälin hiilineutraaliustavoitetta, näyttää siltä, että tähdet myös CCS:lle asettuvat vihdoin suotuisaan asemaan, toteaa CCS -instituutin Guloren Turan.

 

#ilmastonmuutos
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja