Blogit

Markkinat Omakynä Hanna Höijer

Sukupolvien välisen yhteistyön merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

12.06.2024, kello 13:36

Kello on 02.19 lauantaina 8.6.2024. Kirjoitan tätä hotellin sängyllä Saksan Bonnissa nukahtamisen...

Tuotanto Vieraskynä Justus Luokkanen

Kun jokin on valittava

10.06.2024, kello 12:09

Mistä lähteä avaamaan energia-asioita rouvalle, joka puhutteli minua lounastauolla? Hänen...

Markkinat Vieraskynä Ville Niinistö

EU:n energiamurros on Suomelle valtava mahdollisuus

07.06.2024, kello 12:04

Eurovaalien keskusteluissa on Suomessa nukuttu niiden asioiden osalta, joissa EU:lla on todellista...

Kaukolämmön sähköistyminen vähentää tarvetta kasvattaa bioenergian käyttöä

17.11.2023, kello 16:12

Teksti Mikko Vuorenmaa, Karoliina Muukkonen

Kaukolämmön sähköistyminen vähentää tarvetta kasvattaa bioenergian käyttöä

Suomessa on viime vuosina keskusteltu biomassasta, ja keskustelussa on heitelty paljon erilaisia nippelitietoja siitä, mihin biomassaa menee ja paljonko sitä käytetään energiaksi.

Keskusteluista on pääosin puuttunut kokonaiskuva. Siksi olemme koonneet Tilastokeskuksen datan pohjalta yhteen, mihin biomassaa käytetään ja kuinka paljon. Kuva 1 esittää energiaksi menevän biomassan käytön per käyttökohde vuonna 2021. Kaukolämmön biomassan käyttö on ollut keskusteluissa paljon esillä, vaikka se on varsin pieni osa biomassan kulutuksesta.

Lähde: Tilastokeskus 3.4.3 Hyödynjakomenetelmä, Tilastokeskus 2.9. Sähkö koostuu yhteistuotannolla tuotetusta sähköstä (kaukolämpö ja teollisuus) sekä lauhdesähkön tuotantoon käytetystä biomassasta. Yhteistuotannon polttoaineet on ositettu hyödynjakomenetelmällä.

Suomessa on oltu huolissaan biomassan käytön voimakkaasta kasvusta kaukolämmön tuotannossa, koska fossiilisia ja turvetta on viime vuosikymmeninä korvattu vaihtamalla vain polttoaine biomassaan. Tähän on yksinkertainen syy: teknologisesti ja taloudellisesti toimivia ratkaisuja on ollut saatavilla niukasti ja biomassa on ollut edullista. Biomassan käyttö onkin kasvanut lähes samaan tahtiin kuin fossiilisista on luovuttu. Tilanne on kuitenkin alkanut muuttua jo 2010-luvulla kun kaukolämpöä ja on alettu tuottaa entistä enemmän ei-polttavilla teknologioilla. Hukkalämmöt ovat jo nyt merkittävä lämmönlähde, ja yhtiöt ovat edelleen investoimassa erilaisiin hukkalämpöjä hyödyntäviin ratkaisuihin kuten lämpöpumppuihin ja savukaasupesureihin.

Lähde: Tilastokeskus taulukko 3.4.3 Sähkön ja lämmön tuotanto, nettotuonti, energialähteet ja hiilidioksidipäästöt (hyödynjakomenetelmä). Muut uusiutuvat ja fossiiliset ovat pitkälti jätepolttoaineita

Emme usko biomassan käytön voimakkaaseen kasvuun, koska olemme seuranneet yhtiöiden julkaisemia investointisuunnitelmia sekä pyrkineet kokoamaan yhteen kuvaa näiden kaukolämpöjärjestelmien tulevaisuuden tuotannosta. Lähes poikkeuksetta kaukolämpöyhtiöiden investointisuunnitelmista löytyy sähkökattiloita, teollisuuden tai palvelujen tuottaman hukkalämmön hyödyntämistä lämpöpumppujen avulla, ympäristön lämpöjen hyödyntämistä lämpöpumppujen avulla, uudenlaisia lämmön varastointiratkaisuja, pienydinvoimalaa, tai yhdistelmää useammasta näistä. Puu pysyy edelleen suuressa roolissa lämmittämässä suomalaisia kaupunkeja ja taajamia, mutta sen rooli on pienenemässä muiden teknologioiden valtavirtaistuessa.

Puuta, tai jotain muuta kattilaan kelpaavaa polttoainetta, tarvitaan pitkällä tulevaisuudessakin etenkin kylmään vuodenaikaan. Vaihtoehtoiset tuotantotavat ovat elintärkeitä Suomen sähköjärjestelmän tasapainolle erityisesti poikkeustilanteissa. Lisäksi vähitellen lähes uhanalaisiksi luettavat yhteistuotantolaitokset ovat kullan arvoisia sähköverkon tasapainottamisen kannalta, eikä laitoksia ja polttoainelogistiikkaketjuja ole mahdollista ylläpitää vain pahan päivän hetkien varalta. On tarpeellista, että Suomessa ylläpidetään monipuolista kaukolämmön tuotantopalettia. Monipuolisuus on järkevää riskienhallintaa yksittäisen verkon ja koko Suomen energiajärjestelmän kannalta. Tähän kuuluvat olennaisena osana myös puuta ja jätejakeita käyttävät laitokset.

Kirjoittaja

Mikko Vuorenmaa, Karoliina Muukkonen

Vuorenmaa on Energiateollisuus ry:n kaukolämpöasiantuntija ja Muukkonen on Energiateollisuus ry:n bioenergia-asiantuntija

#bioenergia #kaukolämpö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja