Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Kiitos suomalaisille europarlamentaarikoille

29.02.2024, kello 10:39

EU-matrixin tuottaman datan perusteella suomalaiset parlamentaarikot ovat vaikutusvaltaisempien...

Markkinat Omakynä Jukka Leskelä

Ukraina tarvitsee edelleen tukemme

23.02.2024, kello 10:05

Tasan kaksi vuotta sitten Venäjä hyökkäsi massiivisesti Ukrainaan tavoitteena vaihtaa poliittinen...

Omakynä Tuotanto Petri Sallinen

Mitä yhteistuotannolle pitäisi tehdä?

22.02.2024, kello 10:19

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on suomalaisen energia-alan menestystarina. Kun sähköä tuottavan...

Hakkuita ei Suomessa tehdä energiantuotannon takia

20.03.2023, kello 10:03

Teksti Jari Kostama | Kuva Scanstockphoto

Hakkuita ei Suomessa tehdä energiantuotannon takia

Viimeaikaisessa kasvihuonekaasupäästöjä ja hiilinieluja koskeneessa keskustelussa minua nyppii syyllistäminen hiilinielujen heikentämisestä silloin, kun puuta käytetään energiantuotantoon. Syyllistäminen perustuu virheelliseen käsitykseen siitä, että Suomessa hakattaisiin metsää kasvavassa määrin energiantuotannon tarpeisiin. Näin asia ei todellakaan ole.

Metsien hiilinielut eivät ole pienentyneet energiantuotannon takia. Metsää on hakattu aiempaa enemmän ennen kaikkea metsäteollisuuden ainespuuksi. Suomen metsissä ei kasvateta erikseen energiapuuta. Energiantuotannossa hyödynnetään metsänhoidon ja hakkuiden sekä metsäteollisuuden sivutuotteita.

Kuten kuvasta 1. näkyy, vuonna 2021 metsiemme runkopuun hakkuukertymä oli 76,3 milj. m3. Tästä 5 prosenttia oli metsänhoitotoimista saatua energiapuuta ja 9 prosenttia pientalojen polttopuuta. Sokea Reettakin näkee, että ylivoimaisesti suurin osa hakkuukertymästä eli 86 prosenttia meni metsäteollisuudelle tukki- ja kuitupuuksi. Näin on ollut myös aiempina vuosina. Samanaikaisesti runkopuun markkinahakkuut ovat kasvaneet 1990-luvun alun 50 milj. kuutiometrin tasosta nykyiselle noin 75 milj. kuutiometrin tasolle. Pääosa puupolttoaineiden lisäyksestä on metsäteollisuuden sivutuotteita.

Kuva 1. Hakkuiden ja puuston poistuman runkopuu 2021 (milj. kuutiometriä). Lähde SVT, Luonnonvarakeskus

Luulen kuitenkin, että pitkässä juoksussa metsäteollisuuden sivutuotejakeiden määrä tulee pienenemään teknologisen kehityksen, prosessien tehostumisen ja uusien tuotteiden myötä. Toistaiseksi kehitys on kieltämättä ollut aika hidasta. Ennustankin, että ainakin koko 2020-luvun, ellei pidempäänkin, näillä jakeilla on olennainen merkitys sekä metsäteollisuuden taloudelle että myös sähkön ja lämmön tuotannolle.

Kestävän puun polton päästöt käsitellään maankäyttösektorilla sen sijaan, että ne laskettaisiin savupiippujen päästä. EU:n ilmastopolitiikassa on sovittu, että puun kaatamisesta aiheutuva laskennallinen päästö tapahtuu samalla kun todellinen hiilen sidonta loppuu. Kaksoislaskennan välttämiseksi puun poltossa savupiipun päästä vapautuvaa hiiltä ei enää huomioida.

Sen minäkin ymmärrän, että sillä on eroa, vapautuuko puuhun sitoutunut hiili metsässä lahotessaan nopeasti tai hitaammin vai polttamisen yhteydessä kerralla. Polton päästöjä sitomaan on tulossa, ehkä piankin, teknologiakehityksen myötä hiilidioksidin tekninen hiilensidonta, varastointi ja hyötykäyttö. Joka tapauksessa kyse on maanpäällisestä hiilikierrosta. Sen sijaan fossiilisia polttoaineita poltettaessa vapautetaan maankuoren hiiltä yksisuuntaisesti. Hiilen alkuperällä on siten väliä hiilidioksidipäästöjä arvioitaessa.

Kirjoittaja

Jari Kostama

kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n energiatuotantojohtaja

#bioenergia #energiapolitiikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja