Blogit

Markkinat Omakynä Petra Pynnönen

Suomalaisen energiasektorin digiaika on Eurooppaa edellä

27.06.2024, kello 15:13

Sukelsin kuluneena keväänä Brysselin digikuplaan Energiateollisuus ry:n mahdollistamassa...

Markkinat Omakynä Hanna Höijer

Sukupolvien välisen yhteistyön merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

12.06.2024, kello 13:36

Kello on 02.19 lauantaina 8.6.2024. Kirjoitan tätä hotellin sängyllä Saksan Bonnissa nukahtamisen...

Tuotanto Vieraskynä Justus Luokkanen

Kun jokin on valittava

10.06.2024, kello 12:09

Mistä lähteä avaamaan energia-asioita rouvalle, joka puhutteli minua lounastauolla? Hänen...

Millaista Suomen sähköntuotanto on ollut energiakriisitalvena 2022–2023?

19.04.2023, kello 14:53

Teksti Veli-Petteri Liedes

Millaista Suomen sähköntuotanto on ollut energiakriisitalvena 2022–2023?

Ennen talvea puhuttiin paljon sähkön riittävyydestä ja korkeista energian hinnoista. Oli hämärän peitossa, millä Suomi korvaisi Venäjän tuonnin puuttumisen sekä tietyt polttoaineet.

Suurin korvaava tekijä oli sähkönsäästö. Erityisesti loppusyksystä ja alkutalvesta suomalaiset kunnostautuivat sähkön säästämisessä. Sähkön kulutus laski monena kuukautena jopa enemmän kuin Venäjältä oli tuotu sähköä aiemmin. Lopputalvesta kulutus alkoi lähestyä edellisen vuoden tasoa, osittain kylmenneen sään takia. Kasvanut kulutus pystyttiin korvaamaan lisääntyneellä kotimaisella tuotannolla. Tammi-maaliskuussa tuotantoa oli lähes 10 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Sähkön kulutushuipputunti koettiin ennakkotiedon mukaan ensimmäistä kertaa vasta maaliskuussa, kun 9.3. klo 8–9 Suomen sähkönkulutus oli 12224 MW. Kyseinen huippukulutustunti on pienin sitten vuoden 1998, ja lähes 3000 MW pienempi kuin kaikkien aikojen huippukulutustunti vuodelta 2016. Sähkön kaikkien aikojen tuotantoennätystunti koettiin myös tänä talvena, kun tuotanto oli 8.1. klo 18–19, kun kotimainen tuotanto ylsi 13083 megawattiin OL 3 koekäyttöjen sekä yli 4500 MW tuulivoimatuotannon myötä.

Lisääntyneellä kotimaisella tuotannolla on ollut positiivinen vaikutus sähkön hintaan. Ensimmäisellä 15 viikolla sähkön keskihinta pörssissä Suomessa on ollut noin 75 €/MWh, kun viime vuonna vastaavilla viikoilla se oli reilut 88 €/MWh. Alkutalvena marras-joulukuussa keskihinta oli 220 €/MWh. Vielä ollaan vuoden 2021 tasoa perässä, mutta suunta on hyvä. Sähkön hintanäkymät Suomessa ovatkin tällä hetkellä todella hyvät. Sähkön hinnoissa on kuitenkin edelleen melko paljon vaihtelua, mutta piikit ovat olleet selkeästi alkutalvea alemmalla tasolla.

Tuulivoimatuotanto on ollut marraskuun puolivälin ja joulukuun alun välisen poikkeuksellisen pitkän heikkotuulisen jakson jälkeen varsin tasaista. Esimerkiksi maaliskuussa tuulivoiman tuottama teho oli vain viitenä päivänä alle 1000 MW. Tuulivoimatuotanto kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli 35 prosenttia viime vuoteen nähden. Tuulivoiman osuus Suomen sähkönkulutuksesta on samalla noussut jo yli 20 prosenttiin. Onkin varsin todennäköistä, että tänä vuonna tuulivoima on toiseksi suurin sähkön tuotantomuoto ydinvoiman jälkeen. Kuvassa 1 on esitetty Suomen liukuvaa 12 kk sähkön hankintaa.

Kuva 1: Sähkön liukuva 12kk hankinta. Lähde ET sähkötilastot

Kuva 1 osoittaa varsin hyvin, kuinka vauhdikas energiamurros Suomessa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana. Liukuvassa 12kk sähkön hankinnassa nettotuonti on valahtanut jo tuuli- ja vesivoiman taakse. Nettotuonti on laskenut alkuvuonna lähes 70 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Suomi etenee vauhdikkaasti kohti omavaraisuutta sähköntuotannossa. Kotimaisen tuotantokapasiteetin suuri lisäys uuden tuuli- ja ydinvoiman myötä tekee Suomesta yhä useammin sähkön nettoviejän. Tämä käy hyvin ilmi maaliskuun datasta. Kun Olkiluoto 3 koekäyttö jatkui 15.3. Suomi oli kahdeksana päivänä seitsemästätoista sähkön nettoviejä, kun alkukuusta näin oli käynyt vain yhtenä päivänä. 18.3. Suomen tuulivoimatuotanto oli lähes 5000 MW. Tällöin Suomi vei nettona sähköä lähes 3000 MW edestä (kuva 2).

Kuva 2: Tuulivoimatuotanto ja nettotuonti viikolla 11. Lähde ET sähkötilastot

Sähkön yhteistuotannolla on merkittävä rooli etenkin kovien pakkasten aikaan. Maaliskuu oli tämän vuoden kuukausista kylmin, ja kaukolämmön kysynnän kasvaessa kylmällä säällä myös yhteistuotantosähköä saadaan sivutuotteena merkittävästi. Myös vesivoima on toiminut luotettavana ja merkittävänä säätövoimana etenkin tuulettomina hetkinä. Vesivoimatuotanto on ollut suunnilleen viime vuoden tasolla.

Vaikka päällä on ollut energiakriisi, 12 kuukauden liukuvat päästöt ovat lähes poikkeuksetta laskeneet. Marras- joulukuun vähätuulisen jakson aikana lauhdetuotannolla jouduttiin hetkellisesti tuottamaan sähköä enemmän, minkä vuoksi päästöt olivat edellisvuotta korkeampia. Lopputalvena päästöt ovat olleet selkeässä laskussa. Energiakriisi vaikuttaakin vauhdittaneen energiamurrosta, ja Suomen sähköntuotanto etenee vauhdilla kohti hiilineutraalisuustavoitteita.

Kulunut talvi osoitti, että Suomen sähköjärjestelmä on todella monipuolinen ja muuntautumiskykyinen kokonaisuus, joka selviää haastavimmistakin tilanteista entistä paremmin kotimaisen tuotantokapasiteetin avulla.

Kirjoittaja

Veli-Petteri Liedes

kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n asiantuntija

#sähkö #tilastot
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Suomessa on sähkössä huippuosaajat tuotannossa ja siirrossa. Suomesta puuttuu todellisuudessa kokonaan kokonaisenergiaosaajat toissa päässä eli kulutuspäässä.. Meillä ei ole koulutusta. Meidän professorit ovat nk. halvan energian proffia ja samoin kaikki heidän koulukkaansa kulutusratkaisuissa. Energian tuottajalla ja myyjällähän on tavoite myydä energiaa mahdollisimman plajon ja mahdollisimman korkeaan hintaan. Markkinahinnann määrittää kuluttajien sieltokyky. Olen ollut nyt selvittämässä pienen tuotantolaitoksen energiankulutuksia. Kohde valmistunut 2014 ja 2020. Tuossa kohteessa on kaikki mahdolliset virheet, mitä yhteen kiinteistöön voi kuvitella asiakkaan kannalta. Kulutus on ollut 2000 MWh/a, josta itse rakennus käyttää 0,75 %. Minä olen luvannut asiakkaalle vuosikulutukseksi 1200 MWh/a. todellisuudessa pääsen 900 MWh/a. Tästä ei energian myyjät ja tuottajat tykkää. Suomessa jokaisessa kiinteistössä säästöpotentiaali on 30 - 70 % kokonaisenergiasta. Kuvaamaani tehokoasta energian ja tehon säästöä ei myyjät ja tuotajat hyväksy. Tehokas energian ja tehon käyttö tehostaa tuotantoa, parantaa työviihtyvyyttä, on riskittömämpi yrittäjille hintojen muuttuessa syystä tai toisesta. Sama koskee myös kaikkia asunto-, liike- yms. kiinteistöjä pienemmästä isompaan. Suomen kiinteistöissä ei ole tehty yhdessäkään todellista energia- ja tehosuunnittelua !!!!!!!!!!!! Ketju tuotannosta kuluttajaan pitää olla yhdensuuntainen ja toisiaan palveleva. Sillloinn käyttökulut pystytäään minimoimaan.