Teksti Veli-Petteri Liedes

Suurin korvaava tekijä oli sähkönsäästö. Erityisesti loppusyksystä ja alkutalvesta suomalaiset kunnostautuivat sähkön säästämisessä. Sähkön kulutus laski monena kuukautena jopa enemmän kuin Venäjältä oli tuotu sähköä aiemmin. Lopputalvesta kulutus alkoi lähestyä edellisen vuoden tasoa, osittain kylmenneen sään takia. Kasvanut kulutus pystyttiin korvaamaan lisääntyneellä kotimaisella tuotannolla. Tammi-maaliskuussa tuotantoa oli lähes 10 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Sähkön kulutushuipputunti koettiin ennakkotiedon mukaan ensimmäistä kertaa vasta maaliskuussa, kun 9.3. klo 8–9 Suomen sähkönkulutus oli 12224 MW. Kyseinen huippukulutustunti on pienin sitten vuoden 1998, ja lähes 3000 MW pienempi kuin kaikkien aikojen huippukulutustunti vuodelta 2016. Sähkön kaikkien aikojen tuotantoennätystunti koettiin myös tänä talvena, kun tuotanto oli 8.1. klo 18–19, kun kotimainen tuotanto ylsi 13083 megawattiin OL 3 koekäyttöjen sekä yli 4500 MW tuulivoimatuotannon myötä.

Lisääntyneellä kotimaisella tuotannolla on ollut positiivinen vaikutus sähkön hintaan. Ensimmäisellä 15 viikolla sähkön keskihinta pörssissä Suomessa on ollut noin 75 €/MWh, kun viime vuonna vastaavilla viikoilla se oli reilut 88 €/MWh. Alkutalvena marras-joulukuussa keskihinta oli 220 €/MWh. Vielä ollaan vuoden 2021 tasoa perässä, mutta suunta on hyvä. Sähkön hintanäkymät Suomessa ovatkin tällä hetkellä todella hyvät. Sähkön hinnoissa on kuitenkin edelleen melko paljon vaihtelua, mutta piikit ovat olleet selkeästi alkutalvea alemmalla tasolla.

Tuulivoimatuotanto on ollut marraskuun puolivälin ja joulukuun alun välisen poikkeuksellisen pitkän heikkotuulisen jakson jälkeen varsin tasaista. Esimerkiksi maaliskuussa tuulivoiman tuottama teho oli vain viitenä päivänä alle 1000 MW. Tuulivoimatuotanto kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli 35 prosenttia viime vuoteen nähden. Tuulivoiman osuus Suomen sähkönkulutuksesta on samalla noussut jo yli 20 prosenttiin. Onkin varsin todennäköistä, että tänä vuonna tuulivoima on toiseksi suurin sähkön tuotantomuoto ydinvoiman jälkeen. Kuvassa 1 on esitetty Suomen liukuvaa 12 kk sähkön hankintaa.

Kuva 1: Sähkön liukuva 12kk hankinta. Lähde ET sähkötilastot

Kuva 1 osoittaa varsin hyvin, kuinka vauhdikas energiamurros Suomessa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana. Liukuvassa 12kk sähkön hankinnassa nettotuonti on valahtanut jo tuuli- ja vesivoiman taakse. Nettotuonti on laskenut alkuvuonna lähes 70 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Suomi etenee vauhdikkaasti kohti omavaraisuutta sähköntuotannossa. Kotimaisen tuotantokapasiteetin suuri lisäys uuden tuuli- ja ydinvoiman myötä tekee Suomesta yhä useammin sähkön nettoviejän. Tämä käy hyvin ilmi maaliskuun datasta. Kun Olkiluoto 3 koekäyttö jatkui 15.3. Suomi oli kahdeksana päivänä seitsemästätoista sähkön nettoviejä, kun alkukuusta näin oli käynyt vain yhtenä päivänä. 18.3. Suomen tuulivoimatuotanto oli lähes 5000 MW. Tällöin Suomi vei nettona sähköä lähes 3000 MW edestä (kuva 2).

Kuva 2: Tuulivoimatuotanto ja nettotuonti viikolla 11. Lähde ET sähkötilastot

Sähkön yhteistuotannolla on merkittävä rooli etenkin kovien pakkasten aikaan. Maaliskuu oli tämän vuoden kuukausista kylmin, ja kaukolämmön kysynnän kasvaessa kylmällä säällä myös yhteistuotantosähköä saadaan sivutuotteena merkittävästi. Myös vesivoima on toiminut luotettavana ja merkittävänä säätövoimana etenkin tuulettomina hetkinä. Vesivoimatuotanto on ollut suunnilleen viime vuoden tasolla.

Vaikka päällä on ollut energiakriisi, 12 kuukauden liukuvat päästöt ovat lähes poikkeuksetta laskeneet. Marras- joulukuun vähätuulisen jakson aikana lauhdetuotannolla jouduttiin hetkellisesti tuottamaan sähköä enemmän, minkä vuoksi päästöt olivat edellisvuotta korkeampia. Lopputalvena päästöt ovat olleet selkeässä laskussa. Energiakriisi vaikuttaakin vauhdittaneen energiamurrosta, ja Suomen sähköntuotanto etenee vauhdilla kohti hiilineutraalisuustavoitteita.

Kulunut talvi osoitti, että Suomen sähköjärjestelmä on todella monipuolinen ja muuntautumiskykyinen kokonaisuus, joka selviää haastavimmistakin tilanteista entistä paremmin kotimaisen tuotantokapasiteetin avulla.

Kirjoittaja

Veli-Petteri Liedes

kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n asiantuntija

#sähkö #tilastot

Jaa artikkeli: