Energiansäästö ykköskohteita

Lisää valtionapuja yrityksille

11.10.2022, kello 13:10

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Scanstockphoto

Euroopan komissio aikoo antaa lisää liikkumavaraa jäsenvaltioille, jotta nämä voisivat pönkittää yritysten toimintaa Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneiden energianhintojen nousupaineissa. Asiasta on uutisoinut EURACTIV.

Sallimalla valtionapuihin liittyvän rakenteen tilapäisen oikaisemisen komissio reagoi elinkeinoelämän järjestöiltä tulleisiin valituksiin, joiden mukaan edessä voisi muutoin olla yritysten sulkemisia tai konkursseja.

Tämä tilapäinen korjausliike osuu samaan aikaan, kun jäsenvaltiot ja komissio ovat huolissaan Saksan tuoreesta 200 miljardin euron avustuspaketista, jolla unionin suurin jäsenmaa aikoo suojata yrityksiään ja kotitalouksiaan nousevilta energianhinnoilta. Sitä pidetään yhtenäismarkkinoiden sääntöjen aliarvioimisena.  

Ehdotuksen pääasiallisilla muutoksilla pyritään saamaan paitsi enemmän varsinaista tukirahaa myös enemmän aikaa ongelmien ratkaisuihin yrityksissä. Lisäavustusten myöntämisen keskeisimpiä kohteita on energian säästäminen eli energiatehokkuus.

Vakavaraisuusongelmat keskiössä apuja myönnettäessä

Luonnospaperissaan komissio perustelee, että kriisi on yritysten osalta kärjistänyt tilannetta sille tasolle, että uusia tukitoimia tarvitaan.

- Kyseessä saattaa olla tilanne, jossa päällä oleva kriisi ei johda ainoastaan likviditeettitarpeisiin vaan myös merkittäviin tappioihin, jotka voivat heikentää avunsaajan kykyä selvitä veloistaan ja viitata mahdollisiin maksukykyongelmiin, dokumentissa todetaan.

Sen tähden komissio ehdottaakin, että myös jäsenmaiden hallitukset voivat myöntää vakavaraisuustukea yrityksille.

Tämä tarkoittaa, että valtionapu ei itsessään rajoita lyhytaikaisen tuen antamista kassavaikeuksissa painiskeleville yrityksille ja että tukea voidaan myöntää myös pitempiaikaisissa velkaongelmissa oleville yrityksille. Tätä voidaan soveltaa kuitenkin vain tietyissä olosuhteissa ja edellytyksissä.

Apu ei esimerkiksi “saa ylittää elinkelpoisuuden varmistamiseksi tarvittavaa minimiä”, ja isompaan liikeryhmittymään kuuluvat yritykset eivät lähtökohtaisesti ole oikeutettuja tällaiseen tukeen.

Lisäksi valtionapu on myönnettävä ehdoilla, jotka antavat valtiolle kohtuullisen korvauksen esimerkiksi tulevista voitoista, komission luonnostiedonannossa todetaan.

Avustustasoja korotetaan

Luonnoksessaan komissio on nostanut valtionavun maksimimäärän, jonka yritys voi määräaikaisesti saada, 500 000 eurosta 750 000 euroon. Maatilayrityksille sekä kalastus- ja vesiviljelyaloilla toimiville kattoa on korotettu 50 prosentilla, 93 000:een ja 112 500 euroon.

Lisäksi viimeisintä mahdollista ajankohtaa avustusten myöntämiselle pidennetään vuodella, 31.12.2023 asti.

Maakaasun ja sähkön poikkeuksellisten korkeiden hintojen vuoksi jotkut yritykset ovat jo nyt saaneet valtion tukia ja niitä tullaan jatkamaan komission alustavan ehdotuksen mukaisesti samaan tapaan jatkossakin.  

Mutta tämän avun yrityskohtaiseksi ylärajaksi sovitusta 2 miljoonasta eurosta tulee myöhemmin yhtä vuotta koskeva raja, mikä merkitsee sitä, että tuon rajan tänä vuonna saavuttavat yritykset voivat anoa uutta avustusta vasta ensi vuonna eli 2023.  

Sama koskee yhtiöitä, jotka tarvitsevat enemmän avustusta varmistaakseen toimintansa jatkumisen ja joiden kokonaisavustus ei saa ylittää 25 miljoonaa vuodessa.

Luonnosesityksen mukaan tällaisista avustusummista nauttivilta yrityksiltä edellytetään erityisiä kannattavuuskriteereitä. Erityisesti yrityksen käyttökatteen vuodelta 2021 on oltava positiivinen ja sen on pitänyt kutistua vähintään 50-60 prosenttia helmikuusta 2022 lähtien.

Sähkönkulutuksen vähentämiseen lisäapuja

EU:n syyskuussa päättämiin hätätoimiin liittyi pakollisena sähkönkulutuksen vähentäminen 5 prosentilla huipputuntien aikana. Sen vastapainoksi komissio esittää nyt luonnospaperissaan enemmän valtionapuja hankkeisiin, joilla vähennetään lisää sähkönkulutusta.

- Tämä tuki voisi lievittää sähkön hintojen poikkeuksellista kasvua siten, että se vähentäisi kalleimpien, erityisesti kaasuun perustuvien sähköntuotantomuotojen käyttöä, dokumentissa todetaan.

Väliaikaisen valtionapukehikon kriteereillä pyritään varmistamaan, että ylimääräinen avustus maksetaan vain “kuluttamattomasta lisäsähköstä verrattuna odotettuun kulutukseen”.

#energia ja asiakas #energia ja Eurooppa