Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Kiitos suomalaisille europarlamentaarikoille

29.02.2024, kello 10:39

EU-matrixin tuottaman datan perusteella suomalaiset parlamentaarikot ovat vaikutusvaltaisempien...

Markkinat Omakynä Jukka Leskelä

Ukraina tarvitsee edelleen tukemme

23.02.2024, kello 10:05

Tasan kaksi vuotta sitten Venäjä hyökkäsi massiivisesti Ukrainaan tavoitteena vaihtaa poliittinen...

Omakynä Tuotanto Petri Sallinen

Mitä yhteistuotannolle pitäisi tehdä?

22.02.2024, kello 10:19

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on suomalaisen energia-alan menestystarina. Kun sähköä tuottavan...

Pohjanmerellä

Merkkipaalu hiilidioksidin varastoinnissa

14.03.2023, kello 14:25

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva INEOS Energy

Merkkipaalu hiilidioksidin varastoinnissa

Energiayritysten ja tiedeyhteisön liittymä on onnistunut varastoimaan hiilidioksidia ensimmäisen kerran syvälle meren pohjaan. Onnistunut varastointi tehtiin 1800 metrin syvyydessä Tanskan aluevesillä Pohjanmerellä.

Power Engineering International-julkaisun mukaan hiilidioksidi otettiin talteen INEOS Oxide-yhtiön tehtaalla Belgiassa ja varastoitiin emoyhtiö INEOSin tyhjentämälle öljykenttä Ninille.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi tapahtumasta, että se on iso merkkipaalu Euroopan vihreälle siirtymälle ja puhtaan tekniikan teollisuudelle – Euroopan ensimmäinen täysi arvoketju hiilidioksidin talteenotossa ja varastoinnissa.

- Näytätte, että voimme kasvattaa teollisuuttamme innovoinnilla ja kilpailulla. Ja samalla voimme siirtää hiilidioksidipäästöjä ilmakehästä kekseliäisyyden ja yhteistyön avulla. Se jos mikä on Euroopan kilpailukykyistä kestävyyttä.

von der Leyen sanoi lisäksi hankkeen olevan osoitus siitä, että Pohjanmerestä on tulossa merkittävä tekijä Euroopan nettonollatulevaisuuden tavoittelussa.

Hankkeessa nimeltään Greensand on mukana 23 organisaatiota ja sitä johtavat energiayhtiöt INEOS ja Wintershall Dea. Hanketta tukee Tanskan valtio energiateknologian kehitys- ja demo-ohjelmallaan.

Tanskassa CCS nähdään yhtenä avainteknologiana maan tavoitellessa nettonollaisuutta vuoteen 2045 mennessä. Osoitus asian tärkeydestä näkyi muun muassa siinä, että Tanska oli onnistuneen varastoinnin tiimoilta järjestänyt Esbjergissä juhlatilaisuuden, jota kunnioitti läsnäolollaan kruununprinssi Frederik.

Vuoteen 2030 mennessä projekti Greensandin tavoitteena on varastoida vuosittain jopa kahdeksan miljoonaa tonnia hiilidioksidia Nini-kentän alueelle.

Euroopan komissio arvioi, että EU:n on varastoitava vuosittain jopa 300 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuoteen 2050 saakka, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.

Tanskan ilmasto- ja energiaministeri Lars Aagaard sanoo, että Tanskan maaperään voidaan varastoida paljon enemmän hiilidioksidia kuin sitä voidaan konsanaan ottaa talteen.

- Sen vuoksi olenkin erityisen tyytyväinen, että kokonaisnäkemys Tanskan maaperästä perustuu teolliseen ajatteluun, jossa resursseja tuodaan markkinoille ja autetaan samalla muita maita saavuttamaan ilmastotavoitteensa kaupallisin keinoin.

Wintershall Dean teknologiajohtaja Hugo Dijkgraaf sanoo hanke Greensandin osoittavan, että hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on mahdollinen keino varastoida hiilidioksidia pysyvästi merenpohjaan. Sillä on Dijkgraafin mukaan ratkaiseva osuus, kun tavoitellaan nettonollaisuutta Tanskassa, Euroopassa ja muualla.

Kallista mutta vaivanarvoista’

Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia edustavan järjestön (CCSA) toimitusjohtaja Ruth Herbert ei kaunistele sanojaan, kun hän kuvailee CCS:n kustannuksia.

- Hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyy paljon häiriötä ja hulinaa sekä mittavia kustannuksia. Mutta jollain tavalla meidän on yhteisönä hyväksyttävä, että se on kustannus nettonollatavoitteen saavuttamisesta.

Herbert onkin sitä mieltä, että meidän on viime kädessä myönnettävä, kuinka suuresta ponnistuksesta on kysymys ja käytävä se perusteella rehelliset keskustelut kustannuksista.

- Ei ainoastaan CCS-teknologia ole kallista, vaan rahaa nielee myös se mittakaava, jolla hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia on tehtävä, mikäli aiomme saavuttaa kunnianhimoiset hiilenvähentämistavoitteemme, Herbert sanoo.

Hänen mukaansa hiilen vähentämistä ei voi edellyttää ilman siihen soveltuvia työvälineitä, joita on jo käytössämme. Herbert haluaa hallitusten omaksuvan ajattelutavan, jolla hiilidioksidin talteenotto ja varastointi nähtäisiin hankintaketjujen säilyttäjänä ja suojelijana.

- Koronapandemian jälkeiset vaikutukset talouteen näkyivät ennen kaikkea hankintaketjuissa, joten ei koskaan ole ollut niin tärkeää kuin nyt suojella kotimaista valmistusta. Meidän on varmistettava, että eurooppalaista teollisuutta suojellaan ja avustetaan energiasiirtymän läpimenon aikana.

Politiikkatoimet kuten hiilitariffi Euroopan unionin tuomille hiili-intensiivisille tuotteille (Carbon Border Adjustment Mechanism) ovat niin ikään Herbertin mielestä tärkeitä. Niillä kannustetaan vähähiilisten tuotteiden valmistusta.

- Käyrä, jota meidän on mentävä ylöspäin, on hyvin jyrkkä, joten on hyvä, että EU taistelee inflaatiota vastaan ja toivottavasti saadaan lisärahoitusta ”kauhakuormaajittain”. Sitä tarvitaan nopeasti, sillä elämmehän ilmastokriisin keskellä.

Herbert myöntää, että toistaiseksi emme ole maksaneet todellisia kustannuksia vähähiilisistä tuotteista. Mutta mikäli liikumme tarpeeksi ajoissa ja päättäväisesti, silloin meillä on edessämme edullisempi siirtymä.

- Mitä aiemmin liikumme, sitä enemmän siirrämme hiilidioksidia ilmakehästä, CCSA:n toimitusjohtaja Ruth Herbert tiivistää.

Ruth Herbert

#ilmasto #tekniikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja