Jotta reaktorit voidaan pitää käynnissä

Belgia harkitsee ydinvoiman haltuunottoa

04.05.2026, kello 11:21

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Getty Images

Hallitukset ottavat yhä suuremman roolin alalla, kun yksityiset toimijat epäröivät ikääntyvien laitosten kustannuksia ja riskejä. Belgia pyrkii kansallistamaan ydinvoimateollisuutensa, pääministeri Bart De Wever ilmoitti torstaina. Tavoitteena on pitää käynnissä osia ikääntyvistä reaktoreista, jotka muuten olisivat menossa sulkemisvaiheeseen.

De Weverin mukaan hallitus tutkisi Belgian seitsemän ydinreaktorin "täydellistä haltuunottoa". Sillä välin viiden vuosina 2022–2025 suljetun reaktorin purkamissuunnitelmat keskeytetään, mutta niiden toimiluvan jatkaminen tai niiden uudelleenkäynnistys on edelleen mahdollista.

Tämä korostaa hallituksen puuttumisen kasvavaa merkitystä Euroopan ydinvoimateollisuudessa, kun yksityiset yritykset karttavat alan kustannuksia ja riskejä.

Näin tapahtuu samaan aikaan, kun EU tehostaa sähköistämistä, uusiutuvia energialähteitä ja ydinvoimaa vähentääkseen riippuvuuttaan epävakaasta fossiilisten polttoaineiden tuonnista Iranin sodan aiheuttamien nousevien energianhintojen keskellä.

- Meidän on vähennettävä yliriippuvuuttamme tuoduista fossiilisista polttoaineista ja lisättävä kotimaista, kohtuuhintaista ja puhdasta energiaa. Uusiutuvista energialähteistä ydinvoimaan, täysin teknologianeutraaliutta kunnioittaen, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo.

Käännös ydinvoimapolitiikassa

Belgia käänsi ydinvoimapolitiikan linjansa viime vuonna, kun sen parlamentti hylkäsi suunnitellun luopumisen siitä.

Tämä edistää hallituksen tavoitetta varmistaa noin 4 gigawatin ydinvoimakapasiteetti vuoteen 2040 mennessä, sanoo Sylvain Cognet-Dauphin, vanhempi analyytikko S&P Global -konsulttiyhtiössä.

- Tavoitteeseen pääsemiseksi on kaksi tapaa: rakentaa uutta ydinvoimalaa, mikä vie aikaa, tai käynnistää uudelleen ja laajentaa olemassa olevia yksiköitä. Huomattavaa käyttöiän pidentämistä tai uutta rakentamista ei tapahdu ilman merkittävää hallituksen osallistumista, Cognet-Dauphin lisää.

Ikääntyvien reaktoreiden käyttöiän pidentäminen ja äskettäin suljettujen reaktoreiden uudelleenkäynnistäminen edellyttää merkittäviä investointeja ja riskejä.

- Yksityisen toimijan kohdalla ydinvoimaan investoiminen on miljardien, jopa kymmenien miljardien, suuruista, ja siihen liittyy rakentamiseen, jätteisiin ja politiikkaan liittyviä riskejä.

Vapautetuilla sähkömarkkinoilla, joilla tulot ovat epävarmoja, tällaiset hankkeet vaativat tyypillisesti valtion tukea tai riskinjakosopimuksia.

Belgian siirto on osa laajempaa muutosta Euroopassa, jossa muut maat ovat pidentämässä reaktoreiden käyttöikää tai harkitsevat uudelleen niiden sulkemista. Pariisin ydinenergiahuippukokouksessa maaliskuussa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsui Euroopan vetäytymistä ydinvoimasta "strategiseksi virheeksi" ja väitti sen lisäävän mantereen riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista.

- Ydinvoimasta eläkkeelle jäämistä ei enää pidetä valtavirtana Euroopassa, Cognet-Dauphin sanoi. Se on iso täyskäännös verrattuna 10 tai 15 vuoden takaiseen tilanteeseen.

Hallituksilla on yhä keskeisempi rooli. Ranskan EDF on valtion omistuksessa ja Puolan ydinvoimasuunnitelmat ovat valtion johtamia.

#energia ja Eurooppa #ydinvoima