Puhtaalle siirtymälle vauhtia kehysriihestä

Ei uusia veroja — investointeihin kannusteita

18.04.2024, kello 16:21

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Hallituksen kehysriihi paikkaili valtiontaloutta ylimääräisillä veronkorotuksilla ja menoleikkauksilla. Energia-alalle ei kuitenkaan kehitelty uusia veroja. Hallitus sen sijaan kannustaa kantaverkkoinvestointeihin ja puhtaan siirtymän hankkeisiin.

Uusia menoleikkauksia 1,6 miljardia ja lähes saman verran veronkorotuksia. Näillä eväillä hallitus sopeuttaa julkista taloutta noin kolmella miljardilla eurolla. Energia-alalle ei räätälöity uusia veroja tai maksuja, vaikka arvonlisäveron korotus nostaakin esimerkiksi kotien energiakuluja.

Verkkoyhtiöiden epäkiitollinen tehtävä on kerätä kansalaisilta verkkopalvelumaksujen yhteydessä sähkövero, joka tilitetään valtiolle. Puhtaasti fiskaalinen sähkövero määräytyy kotitalouden käyttämien kilowattituntien perusteella. Riskinä oli, että hallitus korottaisi sähköveroa kehysriihessä arvonlisäveron tapaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Bioenergian käytön verotus, voimalaitosten kiinteistöveron korotus ja energiayhtiöiden tuloksia leikkaava windfall-vero eivät nekään toteutuneet, vaikka ne ovatkin viipyilleet veronikkareiden pöydillä pitkin vuotta.

Verohyvityksistä houkutin

Hallitus haluaa edistää tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta siirtymistä puhtaan teknologian käyttöön. Yksi kehysriihessä syntynyt kannustin on teollisten investointien verohyvitys. Se on tavallaan köyhän miehen korvike suoranaisille valtiollisille tuille, joilla esimerkiksi amerikkalaiset houkuttelevat ulkomaisia puhtaan tekniikan investointeja.

Hallitus arvelee Suomeen suuntautuvien investointihankkeiden kohdistuvan suurelta osin sähkön tuotantoon. Hallitus ei kuitenkaan maalaile vielä sitä, minkälaisia verohyvityksien kohteena olevat sähköntuotantoinvestoinnit voisivat olla — todennäköisesti merituulivoimaa tai jotain sellaista puhdasta teknologiaa hyödyntäviä investointeja, jotka eivät synny puhtaasti markkinaehtoisesti.

Kehysriihessä syntyneessä paperissa hallitus toteaa, että ”verohyvityksen tavoitteena on saada sähköä hyödyntäviä mittaluokaltaan suuria teollisia investointeja liikkeelle”. Voiko tästä päätellä, että kohteet liittyisivät vetytalouteen — nehän ovat suuria ja ennen kaikkea kalliita investointeja.

Määräaikaiseksi kaavailtu verotuki perustuu ”EU:n väliaikaisen kriisipuitteiden mahdollistamaan verohyvitykseen”. Sen tavoitteena on tukea esimerkiksi akku- ja vetyhankkeita sekä edistää fossiilivapaata terästeollisuutta, hallitus konkretisoi.

Budjettiriihessä syntyneen kirjauksen mukaan ”hyvityksenä voitaisiin myöntää kriisipuitteiden mukaisesti 20 prosenttia investoinnin kokonaismäärästä kuitenkin enintään 150 miljoonaa euroa hanketta kohden”.

Puhdas siirtymä tarvitsee verkot

Hallituksen kehysriihi mainitsee erikseen nimeltä sähkön kantaverkoista vastaavan Fingridin ja kaasuverkoista vastaavan Gasgridin. Hallitus haluaa pitää huolen siitä, että kummankin yhtiön kyvyt investointeihin säilyvät.

Puhdas siirtymä ei toteudu, jos ei ole verkkoja, joita pitkin sähköt, vedyt ja muut kaasut siirtyvät tuotantolaitoksilta käyttäjille. Verkoista ei saa muodostua markkinoiden toimintaa estäviä pullokauloja, kuten hallitus toteaa.

Mitä kantaverkkoyhtiöiden investointikyvyistä huolehtiminen tarkoittaa? Ainakin valtio voi pitää huolta yhtiöiden toimintakyvystä ”hyvällä omistajaohjauksella”. Tarvittaessa yhtiöiden pääomarakennetta voidaan vahvistaa vastaamaan energiaintensiivisten teollisuuden tarpeita.

— Yhtiöiden pääomituksessa on kuitenkin kyse finanssisijoituksesta, joka ei lisää julkisen talouden alijäämää, hallitus toteaa.

#energiatalous