Enemmän ja hallitummin bioenergiaa

31.12.2020, kello 14:04

Teksti Vesa Ville Mattila | Kuva Pekka Hannila

Enemmän ja hallitummin bioenergiaa

Puupolttoaineet ovat Suomen merkittävin bioenergian lähde. Ne perustuvat metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirtoihin, joiden käyttö täytyy turvata tulevaisuudessakin. Saatavuus saattaa silti aiheuttaa haasteita energiayhtiöille.

Bioenergian — eli erilaisista biomassoista tuotetun energian — käyttö kasvaa maailmanlaajuisesti sähköntuotannossa, lämmöntuotannossa ja liikenteessä.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan bioenergialla tuotetun energian määrä lisääntyy vuosina 2019–2024 noin 900 terawattituntia, josta puolet käytetään lämmöntuotannossa, kolmasosa liikenteessä ja viidesosa sähköntuotannossa.

— Suomessa bioenergian osuuden energiantuotannossa ennakoidaan kasvavan 10 terawattituntia vuodesta 2017 vuoteen 2035 mennessä. Silloin bioenergialla tuotettaisiin energiaa noin 90 terawattituntia, kertoo Energiateollisuus ry:n kotimaisen polttoaineen asiantuntija Karoliina Muukkonen.  

                     

Kemera-tuki vaikuttaa puun saantiin

Bioenergian osuus sähkön- ja lämmöntuotannossa on ollut kasvusuunnassa. Tähän ohjaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen.

— Merkittävin bioenergian lähde on puupohjainen energia eli puupolttoaineet. Ne

pohjautuvat erityisesti metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirtoihin, joiden käyttö täytyy turvata jatkossakin esimerkiksi kehittämällä kestävästi metsänhoidon suosituksia, Muukkonen muistuttaa.

Metsiin kertyneiden taimikonhoito- ja harvennusrästien vähentämiseksi Suomessa jatkettiin äskettäin Kemera-tukea. Muukkonen luonnehtii tätä yksityisille maanomistajille tarkoitettua metsänhoidon tukea keinoksi lisätä metsien hoidon ohella myös energiapuun saantia ja työllisyyttä.

Kemera-tuen ehtoja muutettiin taannoin valtion niukkojen budjettivarojen vuoksi, eikä niitä ole sen jälkeen palautettu ennalleen. Muutoksen seurauksena noin kolmannes aiemmin tukeen oikeutetuista kohteista putosi pois tuen piiristä. Tuen voimassaoloa ollaan juuri jatkamassa nykyisenlaisena vuoden 2023 loppuun. Muukkonen toivoo, että uudistettu laki saataisiin sinä aikana voimaan ja tuen käytölle jatkoa.

          

— Kun turpeen käyttö vähenee minimiin, biomassan saatavuuteen lämpövoimatuotannossa saattaa kohdistua alueellisia paineita. Tilanne todennäköisesti lisää kaukolämpöyritysten paineita monipuolistaa tuotantoa, Karoliina Muukkonen arvioi.

 

Vaihtoehdot ja varmuus puntariin

Kun turpeen käyttö energiantuotannossa vähenee minimiin vuoteen 2030 mennessä, kohdistuu biomassan saatavuuteen etenkin lämmöntuotannossa alueellisia paineita.

— Tilanne voi lisätä kaukolämpöyritysten paineita monipuolistaa tuotantoa ja etsiä entistä innokkaammin muita kuin polttoon perustuvia tuotantotapoja, Muukkonen toteaa.

— Vaihtoehtojen houkuttelevuus lisääntyisi, mikäli kaikkien kaukolämmön tuotantotapojen sähköveroa alennettaisiin Euroopan unionin minimiin.

Muukkonen muistuttaa myös toimitus- ja huoltovarmuuskysymysten pohtimisen tärkeydestä.

— Fossiilisia polttoaineita ja turvetta on ollut helppo varastoida. Sen sijaan metsähake ja puuteollisuuden sivuvirrat kuorineen ja puruineen aiheuttavat varastoinnille haasteita. Siksi sekä energia-alan yritysten että Huoltovarmuuskeskuksen on pidettävä asiaa työpöydillään.     

 

Biomassan kestävyyslaki vahvistaa nykytilannetta

Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivi (Renewable Energy Directive eli RED II) uudistettiin vuonna 2018. Sen kansallinen toimeenpano täytyy viedä maaliin kesäkuuhun 2021 mennessä. Suomessa tämä näkyy ensimmäisenä biopolttoaineista ja -nesteistä annetussa laissa eli niin sanotussa biomassan kestävyyslaissa.

Parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä oleva laki tähtää siihen, että Suomessa käytetyt biopolttoaineet ja -nesteet sekä biopolttoaineilla tuotetut sähkö, lämpö ja jäähdytys tuotetaan RED II:n edellyttämällä kestävällä tavalla. Kestävyyskriteerien täyttymisen osoittamisesta ei pitäisi aiheutua toimijoille kohtuutonta hallinnollista taakkaa.

— Laki ei merkittävästi muuta tilannetta energiayhtiöiden näkökulmasta. Se kuitenkin vahvistaa monien toimijoiden jo noudattamat kriteerit ja käytännöt. Tiettävästi mikään taho Suomessa ei enää käytä biomassaa, joka ei täyttäisi kestävyyskriteereitä, Muukkonen mainitsee.  

Osa toimijoista joutuu kuitenkin luomaan uuden kestävyysjärjestelmän tai muuttamaan vanhaa. Kaikki kestävyysjärjestelmät täytyy kevään 2021 aikana hyväksyttää Energiavirastolla, jolle myös raportoidaan biomassojen käytöstä vuosittain.

 

Yrityksen näkökulmasta laajempaan perspektiiviin

Karoliina Muukkonen valmistui vuonna 2010 sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta. Jo opiskeluaikana hän aloitti työskentelyn Helsingin Energiassa.

Sittemmin Muukkonen toimi Helen Oy:ssä lämpö- ja voimalaitoshankkeiden projekti-insinöörinä ja -päällikkönä. Hän osallistui muun muassa Salmisaaren pellettilämpökeskuksen ja edelleen käynnissä olevien Vuosaaren biolämpökeskusten toteuttamiseen.

— Pidin tosi paljon työstäni ja työkavereista. Pitkän rupeaman jälkeen tuli kuitenkin aika katsoa aidan toiselle puolelle ja saada entistä laajempi kuva koko alasta.

— Koska aloitin vasta keväällä työskentelyn Energiateollisuus ry:ssä, joudun vielä opettelemaan asioita. En aiemmin ole ollut tekemisisissä esimerkiksi poliittisen päätöksentekoprosessin kanssa.

 

Korista kolmosdivarissa

Töölössä asuva Muukkonen pelaa koripalloa kauniaislaisen Grani Basketin joukkueessa. Sarjana on Suomen Koripalloliiton eteläisen alueen naisten kolmosdivari.

— Olen pelannut koripalloa 9-vuotiaasta lähtien. Pelissä nousee syke, tulee tehtyä tehokkaita kiertoliikkeitä ja tyhjennettyä pää muista ajatuksista.

— Vuosi sitten aloitin astangajoogan, jotta kroppa paremmin kestäisi koriksenpeluun. Ikävä kyllä se harrastus on nyt tauolla koronan vuoksi.

Metsänhoidon käytännön taitoja Muukkonen ylläpitää perheensä perintömetsissä Punkaharjulla. Toinen kotoa tullut tapa on fanittaa HIFK:ta ja käydä katsomassa joukkueen kotimatseja Nordiksella eli Helsingin jäähallissa.   

 

Strategioista vielä keskustellaan

Biodiversiteetti- ja metsästrategiat ovat parhaillaan EU:ssa poliittisen kädenväännön kohteena.

Biodiversiteettistrategiassa kaavaillaan suojelualueiden kasvattamisesta. Puun energiakäytön yhteydessä taas mainitaan uusi Whole wood -termi. Termin määrittely on Muukkosen mukaan valitettavasti vielä jäänyt kesken ja epäselväksi.

Metsästrategia sen sijaan julkaistaan ehkä ensi vuoden alkupuolella. Suomen kannalta oleellisinta siinä on säilyttää metsiin liittyvä kansallinen päätäntävalta.

— Ylipäätään metsiin liittyvän keskustelun ja politiikkatoimien tueksi tarvittaisiin lisää tutkimustietoa. Puutetta on muustakin kuin simulaatioihin perustuvasta tutkimustiedosta.

— Tänä päivänä vaadittu reagointinopeus ei voi kuitenkaan odotella pitkäaikaisten tutkimusten tuloksia esimerkiksi metsien jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista, Muukkonen huomauttaa.

 

Jätteenpolton ohjaustavat hakusessa

Energiateollisuus ry on tänä vuonna osallistunut ympäristöministeriön tilaamaan selvitykseen jätteenpolttoon liittyvien ohjaustoimien vaikutuksista.

— Selvityksessä tarkasteltiin ja vertailtiin sitä, kuinka jätteenpoltolle mahdollisesti asetettava vero ja toimialan oma Green deal vaikuttaisivat. Nostaisivatko ne Suomessa jätteiden kierrätysastetta?  

Muukkosen mukaan Suomelle asetettujen kierrätystavoitteiden saavuttaminen muodostaa melkoisen haasteen. Ruotsistakaan ei löydy hyvää mallia, sillä siellä äskettäin aloitettu jätteenpolton verotus ei ole ainakaan vielä merkittävästi nostanut jätteiden kierrätysastetta.

— Jätettä polttavat energiayhtiöt ovat innokkaita muodostamaan toimialalle omaa Green dealia. Haasteeksi nousee löytää hierarkian loppupäästä koko ketjuun vaikuttavia toimia.

— Vaikuttavuuden lisääminen edellyttäisi myös jätteiden syntymiseen vaikuttavan alkupään osallistumista talkoisiin. Kierrätysasteen nostaminen puolestaan vaatisi syntypaikkalajittelun tai sekajätteen erottelun tehostamista, Muukkonen toteaa.

Selvityksen loppupäätelmä on luvassa vuoden 2021 alussa.

#henkilö #uusiutuva energia
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja