Tuulisähköä, siirtoverkkoja, sähkökattiloita, energiavarastoja…
Energia-ala suurin vihreä investoija
17.02.2026, kello 15:22
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Vihreän siirtymän investoinneista kaksi kolmasosaa on maa- ja merituulivoimahankkeita. Sähköön liittyvät suunnitelmat dominoivat, mutta niiden toteutumisen edellytyksenä on teollisuuden sähkönkäytön voimakas kasvu.
Suomessa odottaa toteutumistaan 300 miljardin euron arvosta vihreän siirtymän hankkeita. Viime vuonna valmistuneiden vihreän siirtymän investointien arvo oli kahdeksan miljardia euroa. Tämä on Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) seurantahistorian korkein luku. EK seuraa vihreän siirtymän investointien kehittymistä dataikkuna-palvelussa.
Suurimmat investoinnit kohdistuivat maatuulivoimaan ja datakeskuksiin. Lisäksi muutama yksittäinen teollisuuden tehdasinvestointi mahtuu joukkoon. Viime vuoden aikana valmistui kaikkiaan 174 vihreän siirtymän hanketta.
Uusia hankkeita käynnistettiin viime vuonna 24 miljardin euron arvosta. Ympäri Suomea sijoittuvia kohteita on vajaat 280 kappaletta. Euromääräisesti suurimpia kohteita ovat datakeskukset (12 miljardia euroa) ja vetylaitokset (vajaat 7 miljardia euroa). Investoinnit vetytalouteen ovat merkittäviä, joten merkkejä vetykuplan puhkeamisesta ei ole vielä nähtävillä.
300 miljardia euroa mihin tahansa kohteeseen investoituna on valtava summa rahaa — samaa kokoluokkaa kuin Suomen vuotuinen bruttokansantuote. Elinkeinoelämän Keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo ei kuitenkaan usko, että kaikki ilmoitetut investointisuunnitelmat toteutuvat.
— Valtaosa ilmoitetuista hankkeista on alkuvaiheen suunnitelmia. Suunnitelmissa sähköntuotanto korostuu voimakkaasti. Niiden toteutumisen edellytyksenä on se, että suomalainen teollisuus sähköistyy ja lisää vihreän sähkön kysyntää. Sellaista energiaskenaariota ei kuitenkaan ole olemassa, jossa kaikki investoinnit toteutuisivat samanaikaisesti.
Suomeen syntynyt vihreä sähköntuotanto houkuttelee kuitenkin perässään sähköä käyttävää teollisuutta: vetytalousyrityksiä, datakeskuksia, akkuteollisuutta ja metallien valmistusta.
— Aktiviteettia on valtavasti, Peljo huomauttaa.
Onko merituulivoima tukemisen arvoista?
Merituulivoiman rakentaminen on kalliimpaa kuin maatuulivoiman. Olosuhteet merellä vaihtelevat — niin vaihtelevat myös merituulivoiman rakennuskustannukset. Merituulivoima-ammattilaiset sanovat, että lähellä rannikkoa matalissa olosuhteissa — esimerkiksi Porin Tahkoluodolla — sähköä voidaan nippa nappa tuottaa kannattavasti ilman tukia, mutta ei juuri muualla.
Pitäisikö merituulivoiman rakentamista tukea syöttötariffilla tai investointituella?
— Merituulivoima tuottaa sähköä tasaisemmin kuin maatuulivoima ja merituulivoiman käyttökapasiteetti on parempi, toteaa Elinkeinonelämän Keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo.
Peljon mielestä tasaisesti sähköä tuottava merituulivoima paikkailee maatuulivoimalaitosten jättämiä aukkoja ja torjuu sähkön hintavaihteluita.
— Merituulivoimalaitosten kansantaloudellinen hyöty on suurempi kuin pelkkä voimalaitoksista saatava sähkön arvo. Siksi merituulivoimalaitosten tukemista voidaan harkita.
Toinen merituulisähkön tuotantokustannuksia nostava tekijä on kantaverkkoyhteyksien rakentaminen merelle voimayhtiön omalla kustannuksella. Kantaverkko ei ulotu merelle. Kenen pitäisi maksaa merituulivoimalaitosten kantaverkkoliittämisen kustannukset?
Monessa Keski-Euroopan maassa merituulivoima on valtiollisen toiminnan kannalta ”strateginen painopiste” — kantaverkkoyhtiöt siis maksavat merelle rakennettavat liityntäjohdot. Rakentamisen kustannukset kerätään kaikilta sähköverkon käyttäjiltä kollektiivisesti verkkopalvelumaksuina.
Keski-Euroopassa asetelma on erilainen. Mantereella ei ole enää tilaa rakentaa suuressa mittakaavassa uutta maatuulivoimaa. Suomessa tätä ongelmaa ei ole.
Merituulivoimalaitokset ovat suuria kokonaisuuksia ja tuottavat suuria määriä sähköä. Jos rannikon läheisyydessä on suuria sähkönkäyttökohteita, jäävät siirtoyhteydet lyhyiksi.
— Energiajärjestelmä toimii lähtökohtaisesti markkinaehtoisesti. Jos jotain tukia tarvitaan, niin tukien tarve on arvioitava täsmällisesti ja tukien vaikutukset markkinoilla eri sähköntuotantomuotojen ajojärjestykseen on tutkittava huolellisesti, Peljo huomauttaa.
— Teknologianeutraalit tukimuodot ovat tehokkaita. Tällainen on mm. verohyvitys. Tosin merituulen osalta voidaan miettiä muitakin ratkaisuita.
Vuodet ovat erilaisia
EK:n dataikkunaan on kirjattu yli 1250 eri vaiheissa olevaa vihreän siirtymän hanketta. Peljo huomauttaa, että hankkeiden etenemien on ollut vahvaa.
— Vihreän siirtymän investoinneista on tullut merkittävä talouden ajuri Suomelle.
Tämän vuoden aikana hankkeita valmistuu 5,3 miljardin euron arvosta. Peljon mukaan vuosi 2026 on selvä välivuosi, mutta tempo kiihtyy vuonna 2027. Silloin kohteita pitäisi valmistua yli seitsemän miljardin euron arvosta.
— Ensimmäiset suuren kokoluokan biokaasulaitokset valmistuvat tänä vuonna. Lisäksi on odotettavissa akkuteollisuuden laitoksia, sähkökattiloita, sähkövarastoja sekä datakeskuksia, Peljo kertoo.
Uusia tuulivoimalaitoksia ei tänä vuonna valmistu samaan tahtiin kuin aikaisemmin. Tämä johtuu siitä, että uusien laitosten tuottamalle sähkölle ei ole riittävästi kysyntää. Uhkana voi olla jopa sähkön ylitarjonta ajoittain.
Energiateollisuus ry:n sähkötilastojen mukaan teollisuuden sähkönkäyttö ei ole kasvanut vuosikausiin — viitteitä teollisuuden sähköistymisestä ei siis ole. Esimerkiksi tämän vuoden tammikuussa teollisuuden sähkökäyttö jopa laski viime vuoden tammikuuhun verrattuna.
Investointien toteutuminen on epävarmempaa, mitä kauemmaksi tulevaisuuteen kurkotellaan. Paljon rahaa sitovat merituulivoimahankkeet ovat erityisen epävarmoja. Merituulivoiman rakentaminen markkinaehtoisesti ei ole vielä kannattavaa. Sen rakentamista pitäisi tukea jollain tavalla. Koska tukemiseen liittyy poliittisia ja ideologisia intohimoja, saattavat EK:n dataikkunaan ilmoitetut merituulivoimasuunnitelmat siirtyä eteenpäin.
Verotuesta työntövoimaa?
Suomalainen sähkö on Euroopan edullisinta ja puhtainta. Riemua ei riitä pitkään, jos päästöttömään sähkönkäyttöön perustuvia teollisuusinvestointeja ei ilmaannu.
— Euroopassa on kova kisa. Myös muut maat haluavat toteuttaa vihreän siirtymän ja painaa energiakustannuksia alas ottamalla käyttöön puhtaan energian ratkaisuita, toteaa Elinkeinoelämän Keskusliiton vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.
Keski-Euroopassa tilanne on kuitenkin toinen kuin Suomessa: investointeja varten on tarjolla runsaasti valtiollisia tukia. Suomen kannalta oleellista olisi saada sysäys teollisuuden sähkönkäyttöä lisääville hankkeille niin kauan kuin Suomella on vielä etumatkaa.
— Päästötöntä energiantuotantopotentiaalia on runsaasti tarjolla, mutta sähkölle ei ole tarpeeksi kysyntää eikä sähköntuotannolle kunnollista näkymää tulevaisuuteen.
Heinosen mielestä verohyvitysmalli sopisi Suomen taloudelliseen tilanteeseen hyvin. Sitä käytetään kansainvälisesti ja se on EU:n valtiontukisääntöjen mukainen. Sitä paitsi Suomi on jo ehtinyt kokeilla puhtaan siirtymän verohyvitysmallia.
Suomessa otettiin vuonna 2025 käyttöön määräaikainen verotuki suurille puhtaan siirtymän investoinneille. Tuen tavoitteena oli lisätä sähköä hyödyntäviä suuria teollisia investointeja ja samalla tukea puhtaan siirtymän teollisuuden rakentumista Suomeen.
Business Finlandin hallinnoimaa puhtaan siirtymän investointien verohyvitystä myönnettiin yhteensä 37 hankkeelle noin 2 miljardin euron edestä. Myönnetyt hyvitykset pohjautuivat yhteensä noin 15 miljardin euron investointikustannuksiin.
Tällä hetkellä hallitus suunnittelee väliaikaiselle verotuelle jatkoa. Jos hallituksen esitys toteutuu, jatkettaisiin verohyvitystä aina vuoteen 2027 asti. Lakiluonnos verotuen jatkosta on lähdössä lausuntokierrokselle kevään aikana. EU-komission on hyväksyttävä verotuen käyttö yhteismarkkinoille sopivaksi valtiontueksi.
— Verotuki on hyvä keino saada teollisuuden investointihankkeita eteenpäin ja kohdistaa ne oikein. Teollisuuden vähähiiliset tuotantoprosessit ja energiatehokkuusinvestoinnit johtavat puhtaaseen teollisuustoimintaan ja lisäävät päästöttömän sähkön kysyntää.
Heinonen arvioi, että verotuesta 80 prosenttia kohdistuu uuteen teknologiaan ja 60 prosenttia pienille yrityksille.
— Sähköntuotantoa ei enää tarvitse tukea, mutta energian varastointimenetelmät ja sähkön hintavaihteluja hillitsevät toimet ovat hyvä kohde. Samoin vetyhankkeet, biojalostamot, mineraalisektori ja teollisuuden tuotantohankkeet.
Heinonen ottaisi verokannusteet mahdollisimman ripeästi käyttöön. Ne ohjaavat oikeaan suuntaan ja vastaavat kilpailutilanteeseen hyvin.
— Vihreään siirtymään ja ilmastopolitiikkaan pitäisi saa teollisuuspoliittinen näkökulma.
Vihreällä siirtymällä on vetovoimaa
Elinkeinoelämän Keskusliitto aloitti vihreän siirtymän investointien seurannan vuonna 2021. Ilmoituksia uusista suunnitelmista ilmaantuu tasaisesti.
— Kasvu dataikkunassa on ollut vahvaa. Vihreän siirtymän hankkeilla on vetovoimaa ja kansantalouden kannalta niiden taloudellinen potentiaali on huomattava. Eniten suunnitelmia ilmoitettiin vuonna 2023, kun Eurooppaa koetteli energiakriisi.
Ilmoitettujen investointisuunnitelmien perusteella Peljo toteaa teollisuuden sähköistymisen olevan vasta alkuvaiheessa. Kustannustehokkain ja ilmastoystävällisin polku perustuu puhtaaseen sähköön ja teollisuusprosessien sähköistämiseen. Tähän antaa mahdollisuuden suomalaiseen sähköntuotantoon tehdyt investoinnit: suomalaisesta sähköstä 96 prosenttia on päästötöntä.
— Tältä osin muna-kana-ilmiö on ratkaisu. Nyt kun sähköntuotanto ja siirto ovat puhtaita, voidaan keskittyä kulutukseen puhdistamiseen.
Investoinnit sähkökattiloihin jatkuvat tulevaisuudessa. Tämä vähentää kaukolämmöntuotannon päästöjä ja pitää kaukolämmön hinnan kurissa. Lisäksi puhtaaseen sähköön perustuvien sähkökattiloiden käyttö vähentää tarvetta ostaa päästöoikeuksia. Samalla kattiloiden joustavan käytön avulla voidaan hyödyntää halpaa sähköä.
Sähkökattiloiden rakentaminen lisää myös haluja rakentaa lämpövarastoja. Tämä pitää osaltaan kaukolämmön hinnan kurissa.
— Energiamarkkinoiden dynamiikka korjaa hyvin niitä ongelmia, joita uusien teknologioiden käyttöönotto aiheuttaa, Peljo pohtii.
Energiaan liittyvät investoinnit siis hallitsevat lähivuosien toimintaa. Maatuulivoiman osalta toteutuneiden tai toteutumassa olevien investointien arvo on yli kymmenen miljardia euroa. Sähkön siirtoverkkoihin investoidaan vielä useiden vuosien ajan.
— Sähkönkäyttöpuolella datakeskukset ovat tällä hetkellä selvä poikkeus. Ne ilmaantuivat lyhyessä ajassa Suomen markkinoille ja ne ovat suuria investointikohteita, jotka hyödyntävät puhtaan sähkön mahdollisuuksia.
Peljon mielestä investointisalkku ei ole tasapainossa, kun euromääräisesti mitattuna kaksi kolmasosaa investoinneista on energiantuotantohankkeita.
— Tällä hetkellä sähkönhintanäkymät ovat sellaiset, että ne eivät enää kannusta uusiin sähköntuotantoinvestointeihin. Asetelman on pakko tasapainottua.
#energiatalous #uusiutuva energia
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja