Hinta loikkasi, mutta pysyi kurissa
Energiatalvi opetti
21.05.2026, kello 07:46
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Sydäntalven jäätävästä syleilystä aikaa on kulunut vaivaiset neljä kuukautta. Vaikka kesän kynnyksellä talviset ongelmat tuntuvat kaukaisilta, on talvi ikuisesti energia-ammattilaisen mielissä. Millä keinoilla varmistetaan se, että sähköä ja sähkötehoa riittää kaikille kaikenlaisissa olosuhteissa?
Menneiden talvien opetukset auttavat ennakoimaan tulevaa. Vuosien 2025–2026 talvi oli erityisen hyvä opettaja, vaikka monessa mielessä talven olosuhteet olivat poikkeukselliset. Tammikuussa Suomi käytti sähköä enemmän kuin koskaan aikaisemmin: 9,6 terawattituntia. Lisäksi sähkötehon tarve loikkasi uuteen ennätykseen.
Sähkötehontarve oli korkeimmillaan tammikuun 8. ja 9. päivä noin kello 17.00–20.00. Tuolloin sähkötehoa oli käytössä 15 447 megawattia. Koskaan aikaisemmin kotimaiset voimalaitokset eivät ole tuottaneet näin paljon sähköä.
Sama meno jatkui helmikuussa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin yli 8,8 terawattituntia — 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja enemmän kuin koskaan helmikuussa. Samalla tammikuun tehonkäyttöennätys rikkoontui. Sähkötehoa oli käytössä 15 528 megawattia 1.2.2026 klo 18–19. Tämä on 1200 megawattia enemmän kuin vuoden 2025 helmikuussa.
Kaukolämpöä käytettiin tammikuun aikana hieman yli kuusi terawattituntia. Tämä on 33 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten tammikuussa, mutta lähes sama määrä kuin vuoden 2024 tammikuussa.
Myös helmikuussa kaukolämpöä tarvittiin tavanomaista enemmän. Kuukauden aikana sitä käytettiin 5,5 terawattituntia, mikä on 34 prosenttia enemmän kuin viime vuoden helmikuussa ja 22 prosenttia enemmän kuin vuoden 2024 helmikuussa.
Sähkölämmitys vie osansa
Mihin sähköä käytettiin kylmien talvikuukausien aikana? Suurin osa kotitalouksien käyttämästä energiasta kuluu lämmitykseen. Pelkästään 500 000 sähkölämmitteistä kiinteistöä saattaa haukata sydäntalven kylmimpinä hetkinä sähköjärjestelmästä jopa 6000 megawatin tehon.
Asuntoja on lämmitettävä, kun on kylmä. Suora sähkölämmitys joustaa huonosti — etenkin vanhat patterilämmitteiset kodit. Jos lämmitysjärjestelmässä ei ole varaavuutta, ei lämmityssähkön käyttöä voi vähentää ilman että kodit viilenevät.
Sähkön merkitys lämmitysmuotona on siis huomattava, vaikka lähes kolme miljoonaa suomalaista asuu kaukolämmitetyssä kodissa. Viime vuosina yleistyneet lämpöpumputkin käyttävät sähköä. Talven kylmimpinä hetkinä ne saattavat muuttua sähkölämmittimiksi.
Sähkötilastot eivät suoraan paljasta kotitalouksien käyttämän sähkön määrää. Tilastollinen jako on karkea. Se erottelee vain teollisuuden sähkön käytön ja ”muun kulutuksen”. Muu kulutus on muodoton massa, joka sisältää kotitalouksien, palvelusektorin ja maatalouden käyttämän. Lisäksi siihen kuulu kaukolämpöyhtiöiden sähkökattiloiden käyttämä sähkö ja datakeskukset — molemmat suuria sähkönkäyttäjiä.
Tammikuussa ”muu kulutus” kipusi 6,6 terawattituntiin. Tämä on 20,5 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Suuntaus jatkui samanlaisena helmikuussa: muu kulutus kasvoi 21 prosenttia.
Selkein talvikuukausien sähkönkäytön kasvua aiheuttanut tekijä oli sähkölämmitys. Todennäköisesti myös kaukolämmön tuottaminen sähkökattiloiden avulla lisäsi sähkön kysyntää. Sähkökattiloiden yhteenlaskettu teho on jo lähes 2000 megawattia. Kun kaikki kattilat jysähtävät päälle, ei Olkiluoto 3:n teho riitä kattamaan sähkökattiloiden tehontarvetta.
Sähkökattilan käyttö perustuu halpaan sähköön. Tammikuun kylmimpinä päivinä sähkö oli kuitenkin kallista. Silloin puun, turpeen tai maakaasun polttaminen voi olla sähkökattilaa edullisempi tapa tuottaa kaukolämpöä.
Tilastoista on vaikea erottaa sähkökattiloiden osuutta. Kantaverkkoyhtiö Fingrid kuitenkin toteaa, että sähkön hintavaihtelut näkyvät selvästi sähkökattiloiden käytössä.
Teollisuuden sähkönkäytössä ei ole tapahtunut vuosikymmeniin merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi tammikuussa teollisuus käytti sähköä kolme terawattituntia — 0,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Helmikuussa teollisuuden sähkönkäyttö supistui kahdella prosentilla viime vuoden helmikuuhun verrattuna. Teollisuuden kuukausittainen sähkönkäyttö näyttääkin jämähtäneen pysyvästi kolmen terawattitunnin tuntumaan.
Teollisuuden sähkönkäyttö ei ole ennakoimaton haaste sähköjärjestelmälle. Teollisuuden sähkönkäyttöä eivät ohjaa ulkolämpötilojen muutokset, vaan lähes yksinomaan suhdanteet. Vuoden 2026 tammikuu ja helmikuu eivät olleet tässä suhteessa poikkeuksellisia.
Hyytävä kylmyys piinasi
Laaja korkeapaineen alue hallitsi Pohjois-Euroopan säätä tammikuussa ja helmikuussa. Korkeapaine esti lauhan ilman virtaaminen Pohjolaan — vasta helmikuun lopussa pakkaset helpottivat.
Kaksi ensimmäistä talvikuukautta olivat keskimäärin viisi astetta kylmempiä kuin vuosina 1991—2020. Näin kylmää Etelä-Suomessa oli viimeksi vuonna 2010 ja Lapissa vuosina 1985 ja 1987.
Pakkasjakso oli myös poikkeuksellisen pitkä. Esimerkiksi Helsingissä lämpötila pysyi yhtäjaksoisesti pakkasella 37 päivää. Viimeksi Suomessa oli näin pitkiä pakkasjaksoja vuosien 2009 ja 2010 välisenä talvena. Säätieteilijöiden mukaan nykyilmastossa näin kylmä tammikuu toistuu Sodankylässä harvemmin kuin kerran sadassa vuodessa.
Talvella tuulee enemmän — vaan ei tällä kertaa
Tilastojen mukaan tuulisähköä tuotetaan talvikuukausien aikana enemmän kuin kesällä. Tänä vuonna tuulisähkön tuotanto kuitenkin notkahti talvikuukausien aikana neljäksi viikoksi niin alhaiselle tasolle, jossa se ei ole ollut koskaan aikaisemmin.
Tuulivoiman käyttöaste oli 22.1.–18.2.2026 keskimäärin 13,9 prosenttia, kun yleensä sen käyttöaste on talvikaudella lähes 38 prosenttia. Tuulisähköllä tuotettiin viime vuonna Suomessa käytetystä sähköstä 26 prosenttia — laitosten hiljentyminen siis näkyy ja tuntuu sähkön tarjonnassa.
Syy tuulisähkön vähäiseen tarjontaan ei ollut laitosten lapojen jäätyminen, vaan tuulettomuus. Tilastojen perusteella samankaltaisia tuulettomia jaksoja oli viimeksi vuosina 2006, 2007 ja 2011. Asiantuntijoiden mukaan tämäntapaiset ilmiöt toteutuvat kerran 8–10 vuodessa — tosin eivät näin pitkinä jaksoina
Myös tuulen nopeus vaikuttaa tuulisähkön tarjontaan. Keskimääräinen tuulen nopeus on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana 7,9 metriä sekunnissa. Viime talvena tuulen nopeus oli kuitenkin vain keskimäärin 5,9 metriä sekunnissa peräti kuuden viikon ajan. Tilastojen perusteella näin alhaista tuulen nopeutta kestää yleensä alle viikon.
Tuulivoimalaitokset tuottivat tammikuun aikana sähköä 1,6 terawattituntia. Tämä on 28,1 prosenttia vähemmin kuin viime vuoden tammikuussa. Helmikuussa tuulisähköä oli tarjolla vain 1,2 terawattituntia — lähes 40 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2025 helmikuussa.
— Sähkökauppa monipuolistui energiatalven seurauksena, toteaa Energiateollisuus ry:n sähkömarkkina-asiantuntija Janne Kauppi.
Kukaan ei jäänyt ilman
Talven poikkeuksellinen kylmyys ja tuulisähkön tarjonnan voimakas supistuminen aiheuttavat äkkiseltään sydämentykytyksiä. Miten tästä selvittiin?
— Sähkötehoa ja sähköenergiaa riitti kaikille poikkeuksellisista sääoloista huolimatta. Sähkömarkkinamekanismi toimi, kun markkinat hakivat joustoja sieltä, missä niitä oli saatavilla kustannustehokkaasti, toteaa Energiateollisuus ry:n sähkömarkkina-asiantuntija Janne Kauppi.
Joustot tarkoittavat sitä, että sähkönkäyttöä vähennetään silloin, kun sähkö on erityisen kallista tai sen käyttöä siirretään halvempiin ajankohtiin. Joustoista hyötyvät taloudellisesti sellaiset sähkönkäyttäjät, joiden sähkönhankinta perustuu pörssisähkösopimuksiin tai pörssisähkön ja kiinteähintaisen sähkönkäytön hybrideihin.
— Pörssisähkösopimusten osuus ei romahtanut talven aikana sähkön kallistumisesta huolimatta, vaan kotitalouksien joustava sähkönkäyttö tunnilta tai vartilta toiselle kasvoi, Kauppi kertoo.
Sähkönmyyjille tehdyn kyselyn perusteella 5–10 prosenttia pörssisähköasiakkaista vähensi sähkönkäyttöään kalliina ajankohtina. Vain alle yksi prosentti sähköasiakkaista vaihtoi pörssisähkösopimuksen saman myyjän kiinteähintaiseen sopimukseen talven aikana.
Kauppi arvelee, että pörssisähköasiakkaille kertyi tammikuun ja helmikuun aikana isoja sähkölaskuja. Jo maaliskuussa pörssisähkö oli ennätyksellisen halpaa, kun tuulivoimalaitokset jauhoivat sähköä enemmän kuin koskaan yhden kuukauden aikana.
Kauppi huomauttaa, että sähköpörssin huippuhintojenkin aikana pitkiä määräaikaisia sähkösopimuksia oli koko ajan tarjolla ilman, että niiden hintataso olisi ollut olennaisesti tavanomaista kalliimpi.
— Talven aikana sähkösopimusten kirjo kasvoi ja sähkökauppa monipuolistui.
Miten sähköjärjestelmä selvitti tilanteen?
Voimalaitokset ja sähkön siirtoyhteydet toimivat hyvin viime talven aikana. Viime vuoden marraskuussa avattu uusi 800 megawatin teholla toimiva siirtoyhteys Ruotsista Suomeen tarjosi kriittisinä hetkinä sähköä koko johdon täydeltä.
Sähköntuonti lähes kolminkertaistui tammi- ja helmikuun aikana. Tammikuussa sähköä tuotiin vajaat 1,8 terawattituntia, kun vuosi sitten tuonti oli 0,7 terawattituntia. Sama toistui helmikuussa. Sähköä tuotiin 1,7 terawattituntia ja viime vuoden helmikuussa 0,6 terawattituntia.
Sähkötilastojen mukaan sähköntuonti on viime vuosina ollut tammi- ja helmikuussa reilusti alle yhden terawattitunnin. Vuoden 2022 jälkeen ei sähköä ole tuotu enää Venäjältä, josta sitä saatettiin aikoinaan tuoda lähes terawattitunti jokaisen talvikuukauden aikana.
Suomalaiset voimalaitokset toimivat koko talvikauden hyvin. Toisin oli vuonna 2024, jolloin kalliin sähkön aikana laitoksia oli huollossa yhteensä 1500 megawatin edestä.
Kotitalouksien pörssisähköasiakkaiden joustot näyttävät vaikuttaneen selvästi sähkön kysyntään.
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto näytti taas kerran kyntensä, vaikka tuotantomuoto on jo pitkään kärsinyt heikosta kannattavuudesta. Tammikuun aikana yhteistuotantolaitokset jauhoivat sähköä peräti 2,4 terawattituntia, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa.
Myös helmikuussa yhteistuotantosähkölle oli ottajia. Helmikuussa laitokset tuottivat sähköä 2,3 terawattituntia. Tämä on 64 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten helmikuussa.
Yhteistuotantosähköllä paikkailtiin ennen kaikkea tuulivoimalaitosten tuotantovajeita.
Tarvitaanko tukia?
Energiatalven kokemukset käynnistivät keskustelun erilaisten tukien tarpeellisuudesta. Pitäisikö taloudellisten tukien avulla avittaa uusien voimalaitosten rakentamista tai estää käytössä olevien voimalaitosten poistumista markkinoilta ennen aikojaan?
Tukimekanismien käyttöä on pohdittu jo pitkään työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa fossiilittoman jouston tukimekanismeja selvittäneessä työryhmässä. Energiatoimialalla tukimekanismien käyttöön suhtaudutaan ristiriitaisesti — pääosin kielteisesti.
Työryhmän kaavailema fossiilittoman jouston tukimekanismi ei kuitenkaan kelvannut EU-komissiolle. Siksi työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee nyt uudenlaista talvienergiatukea.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että bioenergian ja maakaasun käyttöön perustuvia yhteistuotantolaitoksia voitaisiin tukea, jos ne tarjoavat markkinoille säävarmaa tuotantoa. Samalla selvitetään se, voidaanko tukia käyttää olemassa olevien säävarmojen laitosten käyttöiän pidentämiseen ja tehonkorotuksiin.
Mikä on sähkön ja lämmön yhteistuotannon tulevaisuus, kun yhteistuotantosähkön kannattavuus on heikentynyt dramaattisesti. Näillä näkymin uusia laitoksia ei rakennetta ja osa käytössä olevista saattaa poistua markkinoilta ennen aikojaan.
Kukaan ei lopulta pidä laitoksia käyttökunnossa, jos niiden ylläpito ja vähäinen käyttö eivät ole taloudellisesti kannattavia. Jos laitokset tästä huolimatta halutaan pitää kunnossa, olisi jostain löydettävä kulujen maksajat.
Ennusteiden mukaan tehontarve kasvaa laajasti koko Euroopassa. Suomessa tehohaasteet osuvat kylmille talviviikoille ja tuulettomiin aikoihin. Tehonriittävyyshaasteet kasvavat 2030 vuoteen mennessä ja näillä näkymin ne ovat suurimmillaan vuoden 2033 paikkeilla.
Voidaanko tehohaasteeseen vastata strategisten reservien avulla? Tämä tarkoittaa sitä, että haastavissa tilanteissa sähkötehoa voitaisiin saada laitoksista, jotka normaalioloissa eivät tuota sähköä markkinoille. Myös reservilaitosten ylläpitäminen aiheuttaa kuluja, joille olisi löydettävä maksaja.
Olisiko entistä suuremmista kysyntäjoustoista apua? Kuinka paljon kysynnän pitäisi joustaa, jotta siitä olisi apua tehopulassa? Millä tavoilla kysyntäjoustojen käyttöä voitaisiin edistää?
Energiateollisuus ry:n mielestä tukia ei tarvita. Jos jonkinlainen tukimekanismi kuitenkin otetaan käyttöön, niin tavoitteena pitäisi olla ”mahdollisimman markkinaehtoinen ratkaisu, joka ei veisi pohjaa jo tehdyiltä tai suunnitteilla olevilta markkinaehtoisilta investoinneilta”. Lisäksi ”ratkaisun pitäisi tukea sähköjärjestelmän tasapainoa kustannustehokkaasti ja siten, että toiminta- ja investointiympäristö olisi vakaa ja houkuttelisi uusia kysynnän, tarjonnan ja joustojen investointeja.”
Puuta, turvetta ja kaasua kului
Puu, turve ja kaasu ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten peruspolttoaineita. Niitä käytetään myös pelkkää kaukolämpöä tuottavissa lämpökeskuksissa.
Poltettavien energiaraaka-aineiden käyttö kasvoi, kun yhteistuotantosähkön kilpailukyky kohentui. Kylmä talvi lisää myös kaukolämmön tarvetta.
Edellisten lämpimien talvien jäljiltä puupolttoainevarastot olivat täynnä kuivaa polttoainetta. Puun käyttö kasvoi sähköntuotannossa 30 prosentilla tammi- ja helmikuun aikana viime vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
Turpeen käyttö sen sijaan kaksinkertaistui vuoden 2025 tammi- ja helmikuuhun verrattuna. Kivihiiltäkin käytettiin pieniä määriä siellä, missä sitä oli vielä varastossa. Kivihiilen kieltolaki mahdollistaa hiilen energiakäytön aina vuoteen 2029 asti.
Talvi yllätti maakaasun käyttäjät housut kintuissa. Tammikuun alussa Inkoon kelluvassa LNG-terminaalissa kaasua oli niin vähän, että kaasujärjestelmän ylläpidosta vastaavan Gasgrid Finland joutui patistelemaan markkinatoimijoita hankkimaan täydennystä varastoon.
Kansainvälisiltä LNG-markkinoilta maakaasua saatiin nopeasti. Logistiikka oli kuitenkin koetuksella ja varautuminen poikkeuksellisen kylmään talveen oli osin puutteellista. Suomen ja Viron välinen Balticonnector-putkiyhteys toimi täydellä teholla suurimman osan kylmästä ajasta.
Maakaasua käytettiin sähkön tuottamiseen tammi-helmikuun aikana neljä kertaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
Millä keinoilla uutta ydinvoimaa?
Uusia suuria ydinvoimalaitoksia ei rakennetta Suomeen markkinaehtoisesti. Näin olettaa työ- ja elinkeinoministeriön selvitys. Suuren ydinvoimalaitoksen rakentaminen edellyttäisi mittavaa valtion tukea. Suuresta ydinvoimalaitoksesta saatava hyöty ylittäisi kustannukset vain kalliin sähkön aikana.
Nykyisten ydinvoimalaitosten käyttöiän jatkaminen sen sijaan olisi sähköjärjestelmän kannalta kannattavaa toimintaa. Voimalaitoksen tuottama sähkö lisää tarjontaa ja alentaa sähkön hintaa — ja mikä parasta: selvityksen mukaan käyttöiän pidentäminen ei edellytä valtiolta tukieuroja.
Pelkkää lämpöä tuottavat pienreaktorit (SMR) saattavat olla taloudellisesti kannattavia kohteita, vaikka selvityksen mukaan niiden toteuttamiseen liittyy vielä taloudellisia riskejä. Laitokset tukisivat myös kaukolämmön tuotannon uudistumista. Hankkeita tukemalla uutta pienydinvoimaa voitaisiin saada kaupalliseen käyttöön jo 2030-luvulla.
Ratkaisiko tuonti?
Sähkön huippukulutuksen aikaan sähkötehoa tarvittiin 15 528 megawattia. Tämä on 1200 megawattia enemmän kuin vuosi sitten helmikuussa.
Sähköntuotantomuotojen käytön kannalta kahden eri vuoden huippukulutushetket olivat kuitenkin samankaltaiset. Ydinvoimatehoa oli käytössä tänä vuonna 4229 megawattia ja viime vuonna 4215 megawattia.
Vesivoimatehoa huippukulutuksen aikana käytettiin 1590 megawattia (1797 MW viime vuonna), tuulivoimatehoa 5099 megawattia (5950 MW), yhteistuotantolaitosten sähköntehoa 3078 megawattia (1558 MW) ja erillistuotannon tehoja 330 megawattia (48 MW).
Tuontitehoa tämän vuoden huippukulutuksen aikaan oli käytössä 1200 megawattia, kun viime vuonna tuontitehoa ei huippukulutuksen aikaan käytetty lainkaan.
Tämän vuoden ja viime vuoden huipputehojen välinen ero on sattumalta juuri tuo 1200 megawattia. Ratkaisiko tuontiteho tämä vuonna lisätehontarpeen? Ehkä — tosin pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla käyttöön päätyvät yleensä aina ne resurssit, jotka ovat kustannuksiltaan parhaat. Toisaalta yhteistuotannon tehoa oli huippukulutuksen aikana käytössä 1520 megawattia enemmän kuin viime vuonna.
Vähätuulisuudesta huolimatta tuulivoimatehoja oli suhteellisen hyvin tarjolla huippukulutuksen hetkillä.
— Huipputehon aikana tuulivoimaa oli käytettävissä useampi tuhat megawattia, mikä mahdollisti suhteellisen alhaisen sähkön hinnan ja korkean kysynnän. Jos tuulivoimaa olisi ollut vähemmän käytössä, olisi hintakin ollut korkeampi ja kysyntä matalampi, Kauppi toteaa.
#energiamarkkinat
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja