Taustalla heikko kuntatalous

Energiayhtiöt erikoistarjoukseen?

02.06.2021, kello 09:23

Teksti Vesa Ville Mattila | Kuva Scanstockphoto

Energiayhtiöt erikoistarjoukseen?

Kuntatalouden syöksykierre on kiihtymässä valtion antamien koronatukipiikitysten jälkeen. Taloustilanne pakottaa monia kuntia perusteellisesti pohtimaan esimerkiksi energiayhtiöidensä omistamisen hyviä ja huonoja puolia.

Koronatuet, verotulojen kasvu ja maltilliset menot vahvistivat kuntien taloutta vuonna 2020. Tulevaisuus näyttää kuitenkin tyystin toisenlaiselta, kun väestörakenteen vinoutuminen jatkuu kuntalaisten vanhenemisen myötä. Ennemmin tai myöhemmin talousongelmiin täytyy etsiä rahaa joko lainaamalla tai omaisuutta realisoimalla.

Samalla kun kuntatalous heikentyy, energia-ala elää murrosvaihetta. Tässä tilanteessa on luontevaa keskustella kuntien roolista energiapalvelujen tuottajana sekä laitosten ja verkostojen omistajana. Vaihtoehtoja punnittaessa pitää pohtia omistuksen vaikutuksia myös muun muassa kuntien strategiseen kehittämiseen ja huoltovarmuuteen.                     

Paljon menoja, tasaista tuloa

Kuntaomisteiset energiayhtiöt näkyvät selvästi kuntakonsernien tuloksissa.

— Energiayhtiöiden osuus tuloksesta on noin puolet, kun esimerkiksi henkilöstön osuus jää vajaaseen kolmannekseen, taustoittaa Suomen Kuntaliitto ry:n energia-asiantuntija Vesa Peltola.

Monet kunnat kuitenkin saavat omista energiayhtiöistään tai osakkuusyhtiöistään käyttötalouden kuoppia paikkaavia osinko- ja korkotuloja, jotka pitävät veroprosentin kurissa. Ne voivat vastata jopa yhden veroprosenttiyksikön tuottoa.

Kuntien investoinneissa energiayhtiöt kipuavat kakkossijalle kiinteistöjen jälkeen. Toisaalta pääomavaltaisella alalla myös poistot ovat suuria.


— Oma energiayhtiö on kunnille imagoasia.
Tämän takia niiden omistajuudesdta ei välttä-
mättä haluta luopua, sanoo Suomen Kunta-
liitto ry:n energia-asiantuntija Vesa Peltola.
Kuva: Suomen Kuntaliitto.
 

Vahvaa asiantuntemusta hallitustyöhön

Peltola pitää kuntaa hyvänä ja vakaana omistajana, mikäli kunnan taloudellinen tila on kohtuullinen eikä se ahnehdi tuottovaatimuksissaan.

Samoilla linjoilla on Tampereen yliopiston yritysoikeuden professori (tenure track) Janne Ruohonen. Ruohosen professuurin alana on hallitustyöskentelyn oikeudelliset kysymykset ja kuntayhtiöt. Parhaillaan hän päivittää Veikko Vahteran ja Seppo Penttilän kanssa kirjoittamaansa Kuntayhtiö-kirjaa.

Ruohonen painottaa kuntalaissakin edellytettyä hallituksen asiantuntemusta. Hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.

— Kunnan ei tarvitse tyytyä vain perustehtäviensä hoitamiseen. Lähtökohtaisesti kunta on luonteva energiayhtiön omistaja — ja sellaisena yhtä hyvä tai huono kuin mikä muukin taho, Ruohonen toteaa.

— Suurimmaksi haasteeksi nousee asiantuntemuksen varmistaminen energiayhtiöiden hallituksissa. Kun hallituksen jäseniä valitaan, kunnan kannattaa katsoa osaamista sekä laaja-alaisesti että nostaa energia-alan asiantuntemus yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi.

Ruohonen varoittaa sokaistumasta pelkästä toimialatuntemuksesta. Esimerkiksi taloudellisten tai oikeudellisten asioiden osaaminen ja vahva kokemus hallitustyöskentelystä voivat tuoda arvokkaan panoksensa hallituksen kokonaisosaamiseen. 

Elinkeinopolitiikkaa yhtiön edun mukaisesti

Peltola arvioi kunnallisen elinkeinopolitiikan vaikuttavan vain vähän energiayhtiöiden omistajuuteen. Hänen mukaansa sitä ilmenee lähinnä biolämpöratkaisuissa, jotka usein nivoutuvat paikalliseen liiketoimintaan.

— Biolämpö voi yhteisöveron lisäksi aiheuttaa muitakin aluetaloudellisia vaikutuksia. Metsähakkeen tuottaminen, kuljetus ja käyttö jättävät rahan suurelta osin kotikuntaan. Sen sijaan vaikkapa öljyauton kuljettaja tuo kuntaan korkeintaan pullakahvitulot, Peltola huomauttaa.

Ruohonen ei sinänsä kyseenalaista elinkeinopolitiikan toteuttamista kunnallisten energiayhtiöiden avulla. Kunhan yksityinen ja julkinen sektori toimivat kilpailuneutraalisti markkinoilla.

— Haluan painottaa kuntayhtiöiden hallitusten vastuuta. Hallitusten täytyy tehdä päätöksiä aina yhtiön edun mukaisesti eli edistää sen toiminnan tarkoitusta.

— Osakeyhtiölain olettamasäännöksen mukaan osayhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Yhtiössä ei siis edistetä esimerkiksi poliittisia tai yhteiskunnallisia intressejä. Johdon tulee edistää toiminnan tarkoituksen toteutumista ja ratkaista asiat yhtiön edun mukaisesti. Kunta saa sitten oman hyvänsä taloudellisten tuottojen muodossa. 


— Lähtökohtaisesti kunta on luonteva energia-
yhtiön omistaja — ja sellaisena yhtä hyvä tai
huono kuin mikä muukin taho, toteaa Tampe-
reen yliopistin yritysoikeuden professori
(tenure track) Janne Ruohonen. Kuva: Via
Ramstén / Foto Friitala ky.
 

Tarkastelussa investointitarpeet ja imago

Kuntaomisteiset sähköyhtiöt ovat viime vuosina yritysjärjestelyiden myötä yhdistäneet voimiaan saadakseen heikosti kannattavan sähkönmyynnin uusille raiteille. Suuruuden ekonomiasta on haettu hyötyjä myös verkonrakennuspuolella.

Sijoittajat sen sijaan ovat keskittyneet tutkailemaan tähän asti varmaa tuottoa raksuttaneita sähkönjakeluverkkoyhtiöitä. Myös kaukolämpöyhtiötä on ollut kaupan ja jokunen myytykin, vaikka kilpailu kiinteistökohtaisten järjestelmien kanssa kovenee koko ajan ja pitkälti polttoon perustuvan energiantuotannon ylle kasautuu pilviä poliittisella taivaalla.

— Koska energia-alaan liittyvät kansainväliset vaatimukset kiristyvät koko ajan, kunnallisten energiayhtiöiden tulee huolellisesti tarkastella esimerkiksi investointitarpeitaan. Ne saattavat syödä totuttua tuottoa, Ruohonen huomauttaa.

— Keskeinen strateginen omistajapoliittinen kysymys on silti selkeä. Omistaako vai ei?

Peltola muistuttaa oman energiayhtiön olevan kunnille myös imagoasia. Tämän takia omistajuudesta ei välttämättä hevin haluta luopua.

Huomio yhtiöjärjestykseen ja osakassopimuksiin

Joitakin kuntia kiinnostaa mahdollisuus myydä vähemmistöosuus energiayhtiöstä. Tuoreena esimerkkinä tästä Peltola mainitsee kriisikunnaksi vajonneen kotikuntansa Lapinjärven, joka talouden tasapainottamisohjelmansa myötä on myymässä osan Kymenlaakson Sähkö Oy:n osakkeistaan.

— Kassaan kilahtaa pikaisesti pääomaa, mutta pitkällä aikavälillä taloudellinen kokonaishyöty laskee.

— Kuntien päätösvalta osakeyhtiössä on sidoksissa omistusosuuteen. Jos jossain isommassa kokonaisuudessa säilyy kuntaomistus, yksittäisen kunnan ääni ei enää ehkä kuulu eikä sillä välttämättä ole hallituspaikkaakaan, Peltola mainitsee.

Ruohonen kehottaa mahdollisissa yhdistymisissä ja omistusjärjestelyissä kiinnittämään erityistä huomiota yhtiön yhtiöjärjestykseen ja omistajien osakassopimuksiin.

— Kuinka kunta omalla osuudellaan pääsisi edelleen vaikuttamaan yhtiön asioihin?

— Usein tarvitaan ulkopuolista konsultointia ja asian perusteellista pohdintaa hyvin varhaisessa vaiheessa. Tarpeeksi houkuttelevaksi hiottu vähemmistöosuus saattaa kiinnostaa sijoittajia.

Asiakkaat maksavat palvelun laadusta

Sähkö- ja kaukolämpöverkot kuuluvat suomalaisen yhteiskunnan perusinfraan ja edustavat luonnollista monopolia. Arvokkaaseen johtoverkostoon perustuvat infrapalvelut puolestaan ovat keskeisiä kunnan strategisen kehittämisen kannalta.

Peltola kannattaa verkostojen omistuksen pitämistä julkisten omistajien omissa näpeissä. Myös Ruohonen näkee tässä monia etuja.

— Luonnollisten monopolien siirtyminen yksityiseen omistukseen johtaa usein kustannusten nousuun. Tästä löytyy lukuisia esimerkkejä, Peltola arvioi.

— Enkä näe suurta eroa suomalaisten ja kansainvälisten pääomasijoittajien välillä. Voivathan suomalaiset pääomasijoittajat milloin tahansa myydä omistuksensa ulkomaille. Viimeistään silloin päätösvalta karkaa kauaksi kuntalaisilta.

Kaukolämpöpuolella Peltola tuo esiin mahdollisuuden jättää kaukolämpöverkko julkiseen omistukseen ja myydä vain lämpövoimalat. Kuuluuhan kaukolämpö yleensä kuntakonsernin ydinosaamiseen, vaikka poliitikot kiistelevät kuntaomisteisen energiayhtiön sisältymisestä kunnan ydintoimintaan.

Niin tai näin — sekä verkkojen kustannukset että omistajalle maksettava kohtuullinen tuotto tulee kattaa asiakkailta perittävillä maksuilla. Vaikka asiakas joka tapauksessa maksaa, kuntaomistaja ei voi levätä laakereillaan. Toiminnan tuloksellisuuden lisäksi omistajan on pidettävä huolta asiakkaille tarjottavan palvelun laadusta.

#energia ja asiakas #energiatalous
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja