Hyväksyykö Suomi 90–95 prosentin päästövähennystavoitteen?

EU:n päästövähennystavoitteisiin potkua

06.11.2023, kello 16:09

Teksti Petri Sallinen | Kuva Lehtikuva Oyj

EU-komissio valmistelee viime töinään tiedoksiantoa EU:n päästövähennystavoitteista vuodeksi 2040. Vielä ei tiedetä, mitä komissio esittää, mutta tiukennuksia joka tapauksessa. Esityksen pitäisi valmistua ensi keväänä.

EU-komissio on kartoittanut näkemyksiä tulevista EU:n päästövähennysprosenteista vuodelle 2040. Tavoitetaso ei ole vielä virallisesti tiedossa, mutta joka tapauksessa ne ovat korkeammat kuin vuodeksi 2030 asetettu 55 prosentin tavoite. Ennakkoarvailujen perusteella EU-komissio asettaa tavoitteen 90–95 prosentin tuntumaan. Päästövähennysten vertailussa käytetään vuoden 1990 päästöjä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen totesi Energiateollisuus ry:n syysseminaarissa 2.11.2023, että Suomi todennäköisesti voi hyväksyä 90–95 prosentin päästövähennystavoitteet vuodeksi 2040, jos komissio sellaista esittää. Tosin Suomi ei ole vielä virallisesti vahvistanut kantaansa asiaan.

Euroopan unionin pitkän aikavälin ilmastopoliittinen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Mykkänen totesi, että Suomessa hallitus pitää kiinni ilmastolain asettamista tavoitteista. Sen mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Jos EU:n vuodeksi 2040 mahdollisesti asetettava 90–95 prosentin päästövähennystavoitetta sovellettaisiin Suomessa, niin silloin päästöjen vähentämiseen olisi käytettävä myös teknisiä nieluja — eli hiilidioksidia olisi kerättävä talteen piippujen nokilta.

Elinkeinoelämän keskusliitto tavoittelee 80 prosentin päästövähennystavoitetta vuodeksi 2040 — energiateollisuudelle sopii 80–90 prosentin tavoite. Monet teollisuustoimialat pitävät 90 prosentin tavoitetta mahdollisena.

Dubain ilmastokokoukseen valmistautuva Mykkänen on tyytyväinen siitä, että Euroopan unioni on kyennyt sanomaan ääneen sen, että maailman on luovuttava fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Suurin ilmastopoliittinen työ tehdään seuraavien 15 vuoden aikana.

— Suomessa päästöjen vähentäminen tarkoittaa tällä hetkellä sitä, että teollisuuden päästöjen vähentäminen painottuu. Samalla henkilöautojen pakoputkien päästöjä vähennetään pari astetta vähemmän.

Mykkänen toteaa, että päästöjen vähentäminen on Suomessa hyvällä uralla. Todellinen haaste on maankäyttösektorin päästöjen leikkaaminen — ei liikenteen. Vaikka liikennepolttonesteissä biokomponenttien jakeluvelvoitetta on nipistetty, on Suomen jakeluvelvoite silti Euroopan toiseksi tiukin.

— Suomi saavuttaa vuodeksi 2035 asetetun hiilineutraaliustavoitteen.

Hiilidioksidi talteen — säännöt selkeämmiksi

Petteri Orpon hallitusohjelmaan tehnyt kirjaukset teknisten hiilinielujen käytöstä tarkoittavat hiilidioksidin talteenottotekniikoiden käyttämistä. Hiilidioksidia voidaan ottaa talteen teollisuuslaitosten ja voimalaitosten piippujen nokalta. Talteen otettu hiilidioksidi voidaan nesteyttää tai sitä voidaan käyttää teollisuustuotteiden valmistukseen. Yksi mahdollisuus olisi käyttää hiilidioksidia liikennepolttoaineiden valmistukseen.

Mykkäsen mukaan pelkästään biopolttolaitoksista voitaisiin ottaa talteen 15 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Määrä on sen verran suuri, että päästöjen kerääminen talteen helpottaisi Suomen päästövähennystavoitteiden toteutumista.

— Hiilidioksidin talteen ottamista varten pitäisi kuitenkin saada aikaiseksi selkeät säännöt.

Mykkänen huomauttaa, että valtion rahat eivät riitä kaikkien hiilensidontaprojektien tukemiseen, vaikka hallitus aikoo käyttää yli miljardi euroa enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

— Hiilensidonnalle pitäisi luoda markkinat, jotta toiminnasta saataisiin kannattavaa ja taloudellisesti kiinnostavaa liiketoimintaa. Norjalaiset aikovat varastoida vuosittain 40 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vanhoihin öljykenttiin. Olisiko tässä mahdollisuus varastoida myös Suomessa talteen otettua hiilidioksidia?

Mykkänen arvelee polttamiseen perustuvan energiantuotannon supistuvan. Metsäteollisuuden ja puunjalostusteollisuuden jätteiden polttaminen on järkevää, jos niistä ei voi valmistaa pitkäikäisempiä tuotteita.

— Puu olisi kuitenkin parasta käyttää johonkin muuhun kuin polttamiseen.

Mykkänen ei kannata puun polttamisen verottamista. Ministeri kehittäisi muunlaisia kannusteita vähentää puun käyttöä energiantuotannossa.

— Energiayhtiöiden ei kannata yrittää maksimoida bioenergian käyttöä, koska metsäteollisuudessa saattaa syntyä innovaatioita käyttää sivutuotteet johonkin muuhun kuin polttamiseen.

#ilmastopolitiikka