Energia sai osansa

Mitä puoliväliriihessä tapahtui?

06.05.2025, kello 13:58

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Veronkevennykset saivat suurimman huomion hallituksen puoliväliriihen päätöksistä. Taustalle jäi suurehko joukko energiatoimialaa koskevia päätöksiä. Osansa saivat mm. tuulivoima, vesivoima, ydinvoima ja sähkökauppa.

Yhteisövero on 18 prosenttia vuoden 2027 alussa. Tämä on tullut taatusti kaikille kansalaisille selväksi. Yhteisöveron laskeminen kahdella prosenttiyksiköllä taisi olla monelle yllätys, koska kansainvälisessä vertailussa yhteisövero ei ennen puoliväliriihtäkään ollut kovin korkea.

Mitä vaikutuksia yhteisöveron laskemisella on energiatoimialle? Ainakin päätös lisää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Yhdessä puhtaan sähkön ja hyvin toimivan energiajärjestelmän kanssa puhtaan siirtymän hankkeet voivat saada uutta potkua tilanteessa, jossa jokainen maa joutuu kehittelemään porkkanoita ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi.

Suomen kaltaiset maat eivät pärjää sellaisessa kilpailussa, jossa investointeja tuetaan avokätisesti suoraan valtion kassasta. Yhteisöveron virittely sopii Suomelle paremmin — samoin suurten investointien verohyvitykset. Puoliväliriihessä hallitus päätti jatkaa myös suurten investointien verohyvityskäytäntöä. Päätös on tosin ehdollinen, koska verohyvitykset eivät ole Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukainen ratkaisu.

Suurten investointien verohyvitysten taustalla on EU-komission valtiontukisääntöjen höllennykset. Ne tehtiin energiakriisin aikana määräajaksi. Määräaika päättyy tämän vuoden lopussa.

Suurten investointien verohyvitykset ovat Suomen kansallinen sovellus sääntöjen hölläämisestä. Todennäköisesti EU-komissio jatkaa käytäntöä. Uusia päätöksiä asiassa odotetaan kesään mennessä. Samalla poikkeussääntöjä täsmennetään, jonka jälkeen selviää se, mille hankkeille ja millä rajauksilla investointien verohyvitys voidaan kansallisesti kohdentaa.

Muutoksia valtiontukisäännöistä poikkeamiselle on tiedossa sen verran paljon, että Suomen on käsiteltävä suurten investointien verohyvitykset uudemman kerran — niistä on laadittava uusi laki. Sen käsittelyyn päästään ehkä syksyllä.

Suomessa hallitus haluaisi laajentaa suurten investointien verohyvityskäytännöt kattamaan mm. tekniset hiilinielut, eli hiilidioksidin talteenottotekniikat. Mahdolliset valtiontukiohjelman käyttöalan laajennukset on tarkoitus ottaa Suomessa käyttöön ”mahdollisimman laajasti”. Samalla verohyvitykseen oikeuttaville investoinneille ehkä määritellään alaraja.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan toimittajille järjestämän taustainfon materiaaleissa todetaan, että ”hiilidioksidin talteenoton, jatkojalostamisen ja varastoinnin pilotit [pitäisi saada nopeasti] käyntiin”. Hiilensidonta on tulevaisuudessa ”keskeinen osa [Suomen] teollista tuotantoa ja päästövähennyksiä”.

Datakeskusten veronkorotukset närästävät

Hallitus aikoo nostaa datakeskusten sähköveron ensi vuoden alussa ylempään veroluokkaan. Tästä hallitus tosin päätti jo maaliskuussa. Päätös saattaa hillitä haluja investoida datakeskuksiin Suomessa. Samalla hukkalämpöjä on tarjolla vähemmän kaukolämpöyhtiöiden tarpeisiin.

Puoliväliriihessä datakeskusten verottamista ei enää käsitelty. Alun perin lakimuutos oli tarkoitus käsitellä eduskunnassa kiireellisesti ennen kesälomaa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että datakeskusten sähköveroa koskeva lakimuutos käsitellään eduskunnassa vasta ensi syksynä. Joka tapauksessa muutos on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2026 alussa — tämä oli hallituksen alkuperäinen ajatus.

Sähkökattiloiden ja suurten lämpöpumppujen sähköveron hallitus kuitenkin säilyttää alimmassa veroluokassa — niin alhaalla kuin mitä Euroopan unioni sallii.

Energiaverotus ei herättänyt suuri poliittisia intohimoja hallituksen puoliväliriihessä. Säännöllisin väliajoin joku innostuu esimerkiksi bioenergian käytön verottamisesta, mutta tällä kertaa kauhuskenaariot eivät toteutuneet. Bioenergian käyttö voi jatkua verottomana.

Tehopulaa torjumaan

Tehopulan torjumiseksi hallitus valmistelee fossiilittoman jouston tukimekanismin käyttöönottoa. Tavoitteena on saada sähkömarkkinoille lisää nopeasti käynnistyvää kapasiteettia — esimerkiksi moottorivoimalaitoksia ja kaasuturpiinilaitoksia.

Fossiilittoman jouston tukimekanismi on kapasiteettimekanismin alalaji. Molempien avulla vaikutetaan markkinamekanismin toimintaan: vahvistetaan sellaisten sähköntuotantomuotojen kilpailukykyä, jotka muuten eivät menestyisi markkinoilla.

Fossiilittoman jouston tukimekanismia on jo viime syksystä asti tutkinut työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmä. Selvittelytyön pitäisi valmistua tämän kevään aikana. Sen jälkeen hallitus aikoo tutkia vielä laajemmin toimivan kapasiteettimekanismin mahdollisuudet. Tavoitteena on varmistaa perus- ja säätövoiman rakentaminen sekä houkutteleva investointiympäristö, kuten hallitus kirjauksissaan toteaa.

Fossiilittoman jouston tukimekanismin kustannus- tai vaikuttavuusarvioita ei ole vielä tehty. Kukaan ei vielä tiedä, miten joidenkin voimalaitosten taloudellinen tukeminen vaikuttasi muiden voimalaitosten kilpailukykykyyn tai mitä tapahtuu tähän mennessä markkinaehtoisesti tehdyille voimalaitosinvestoinneille. Hallitus kuitenkin toteaa, että ”mekanismin kustannustehokkuus ja teknistaloudellinen kestävyys varmistetaan”.

Miten fossiilittoman jouston tukimekanismin tai kapasiteettimekanismin toiminta rahoitetaan? Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän mielestä järjestelmä voitaisiin rahoittaa valtion budjetista. Puoliväliriihessä hallitus teki kuitenkin hieman erilaisen kirjauksen: ”mekanismi rahoitetaan mahdollisuuksien mukaan sähkömarkkinoiden sisältä”. Ilmeisesti sähkönkäyttäjät maksavat viulut?

Lisäksi hallitus toteaa, että myös sääriippuvainen sähköntuotanto voisi osallistua fossiilittoman jouston tukimekanismin toimintaan. Kirjaus on uusi. Mitä tämä tarkoittaa — sitä ei kukaan vielä tiedä.

Puoliväliriihessä hallituspuolueet totesivat, että mekanismi halutaan käyttöön mahdollisimman nopeasti. Järjestelmään liittyvät investointitukihaut ja kilpailutus on tarkoitus järjestää vielä vuoden 2025 aikana.

Tuulivoimalle etäisyyssäännöt?

Alueidenkäyttölakiin ehdotetut muutokset vaikuttavat aurinkovoimalaitosten ja tuulivoimalaitosten rakentamiseen. Jos hallituksen puoliväliriihessä kirjaama ehdotus toteutuu, ohjaavat etäisyyssäännöt tulevaisuudessa erityisesti tuulivoimarakentamista.

Kirjauksen mukaan tuulivoimalaitoksen etäisyys asutuksesta määräytyisi tuulivoimalaitoksen korkeuden perusteella. Ehdotettu vähimmäisetäisyys olisi kahdeksan kertaa tuulivoimalaitoksen kokonaiskorkeus. Tähän mennessä tuulivoimalaitosten ympäristövaikutukset ja etäisyydet on simuloitu tapauskohtaisesti paikan päällä.

Etäisyyssääntöä ei kuitenkaan sovellettaisi silloin, jos kaikki tuulivoimalaitoksen vaikutuspiirissä olevat maanomistajat suostuvat siihen, että laitoksia rakennetaan etäisyyssääntöä lähemmäksi.

Sari Multalan taustainfossa todettiin, että vielä on syytä lukea tarkkaan lakiehdotuksen lausuntokierroksesta saatava palaute. Tarkoituksena ei ole vaikeuttaa tuulivoimarakentamista.

Vain kierrätyskelvoton jäte pataan?

Kierrätykseen kelpaamattoman jätteen polttaminen on hukkalämpöä, mikäli hallituksen tekemä kirjaus toteutuu. Puoliväliriihen kirjausten perusteella hallitus haluaa kuitenkin varmistaa sen, että ainoastaan kierrätykseen kelpaamaton jäte päätyy poltettavaksi.

Energiatoimialan mielestä kirjaus selventää jätteenpolton yhteydessä syntyvän hukkalämmön asemaa. Todennäköisesti kierrätyskelvottoman jätteen määritelmästä keskustellaan tarkemmin uudemman kerran, kun kiertotalouslain valmistelu etenee.

Ydinvoima — lupahakemuksia odotellaan

Ydinvoimaa hallitus käsittelee tarkemmin energia- ja ilmastopoliittisen strategian yhteydessä. Lisää potkua ydinvoima saa, kun hallitus tuo eduskunnan käsiteltäväksi ydinenergialain uudistuksen tämän vuoden syksyllä.

Tavoitteena on saada investointipäätökset yhdestä perinteisestä ydinvoimalaitoksesta ja useista modulaarisista pienreaktoreista — osasta jo ensi vuoden aikana. Puoliväliriihessä hallitus teki useita ydinvoimaa koskevia kirjauksia.

Yleisesti ottaen hallitus ”jatkaa ydinenergian lisärakentamisen edistämisvaihtoehtojen selvittämistä”. Tarkoituksena on ”selvittää mahdollisuudet kasvattaa nykyistä ydinvoimakapasiteettia”.

Hallituksen mielestä pienydinvoiman pilotointi ja hyödyntäminen ovat keinoja varmistaa kohtuuhintainen sähkön ja lämmön tuotanto. Samalla ydinvoimarakentaminen kaipaa jonkinlaista tukea.

Sari Multalan järjestämässä taustainfossa todettiin, että Suomen sähköjärjestelmä ei voi tukeutua pelkästään säävaihtelevaan sähköntuotantoon. Ydinvoima — etenkään pienydinvoima — ei ole auringonlaskun tuotantomuoto. Siksi sen markkinoillepääsyä on paikallaan tukea jollain tavalla.

Tulevassa energia- ja ilmastostrategiassa ydinvoiman paikka suomalaisessa energiajärjestelmässä paalutetaan tarkemmin. Ydinvoiman tukemista strategiassa ei kuitenkaan käsitellä.

Ydinvoiman rakentamista vauhdittava tuki voi olla valtion takaus lainoille tai se voi olla korkotuki. Ydinvoiman asemaa voidaan parantaa myös vaikuttamalla Euroopan unionin politiikkaan, jotta ydinvoimasta saataisiin enemmän teknologianeutraali tuotantomuoto. Esimerkiksi EU:n taksonomiassa ydinvoima ei ole samalla viivalla muiden päästöttömien tuotantomuotojen kanssa.

Päätetäänkö ydinvoimaa koskevista tukimalleista vielä tämän hallituskauden aikana? Ehkä. Hallituksen tavoitteena näyttää olevan käynnistää keskustelut ensi vuoden aikana.

Rakentamisen lisäksi ydinvoiman tuotantoa voidaan tukea. Aikoinaan Suomessa otettiin käyttöön tuulivoiman syöttötariffi — takuuhintajärjestelmä — jonka avulla tuulivoimainvestointeihin saatiin vauhtiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttunen toteaa, että tukimalleista ja niiden rahoittamisesta tehdään selvitykset. Samalla arvioidaan niiden vaikutukset sähkömarkkinoiden toimintaan.

Kantaverkkoihin lisää rahaa

Hallitus haluaa kasvattaa nopeasti sähköverkkojen siirtokapasiteettia. Siirtoverkkojen toimivuus on Suomen kilpailuetu ja energiamurroksen perusta. Tämä tarkoittaa sitä, että kantaverkkoyhtiö Fingridin investointiohjelmaa laajennetaan nykyisestä neljästä miljardista eurosta 5,2 miljardiin euroon. Tarkoittaako tämä sitä, että hallitus sitoutuu tarvittaessa pääomittamaan kantaverkkoyhtiötä?

Hallitus aikoo laajentaa verkonhaltijoiden oikeuksia rakentaa 400 kilovoltin jakeluverkkoa. Hallitus antaa esityksen laista, jonka on tarkoitus astua voimaan jo 1.7.2025. Samalla suurjänniteliittyminen pelisääntöjä tarkistetaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joustavia liittymissopimuksia tai liittymistehojen rajaamista sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ylläpitämiseksi.

Onko ilmastolaista mihinkään?

Avataanko ilmastolaki justeerauksia varten? Ovatko ilmastolain sisältämät tavoitteet enää realistisia? Aihe purskahtelee säännöllisin väliajoin poliittiseen keskusteluun — myös hallituspuolueiden keskuudessa se on aiheuttanut näkemyseroja.

Puoliväliriihessä ilmastolaki sai olla rauhassa. Hallitus teettää kuitenkin vielä tämän vuoden aikana selvityksen ilmastolain vaikutuksista. Selvityksen kohteina ovat mm. ilmastolain vaikutukset Suomen kilpailukykyyn, päästövähennystoimien kustannustehokkuus ja vertailu muihin EU-maihin. Ilmastolaki todennäköisesti puhuttaa myös hallituksen energia- ja ilmastostrategian käsittelyn yhteydessä.

Hallituksen mielestä maaperän hiilinielujen laskentamenetelmät kaipaavat tarkentamista. Antavatko nykyisin käytössä olevat laskentamenetelmät oikean lopputuloksen? Siksi hallitus osoittaa kahdeksan miljoonaa euroa hiilinielujen ja hiilivarastojen laskentamenetelmien kehittämiseen. Metsätuhojen ennaltaehkäisyyn, metsälannoituksen edistämiseen ja metsäpinta-alan laajentamiseen hallitus varaa yhteensä 15 milj. euroa vuosina 2026 ja 2027.

Missä vetytalous luuraa?

Kumpi oli ensin muna vain kana — kumpi tarvitaan ensin vetyverkko vai vedyntuotantolaitokset? Hallitus näyttää kallistuvan vetyverkkojen suuntaan. Vetytalous tarvitsee tuekseen valtakunnallisen kantaverkon — samaan tapaan kuin Fingridin kantaverkko palvelee sähköntuottajien ja sähkönkäyttäjien tarpeita. Vetyjärjestelmässä kantaverkosta vastaa Gasgrid Finland Oyj.

Vedynjakelua varten tarvittavaa kantaverkkoa ei vielä ole olemassa, mutta sen suunnittelu on pitkällä ja neuvottelut reiteistä kuntien ja maanomistajien kanssa ovat alkamaisillaan. Hallitus haluaa varmistaa sen, että Gasgrid onnistuu rakentamaan valtakunnallisen vetyverkon vuoteen 2035 mennessä. Silloin Suomen kattavat vetymarkkinat ovat jo täydessä vauhdissa.

Hallitus on valmis pääomittamaan vetyverkon rakentamista. Lupamenettelyjä sujuvoittamalla alueellisille vetylaaksoille ja alueellisille vetyinvestoinneille saadaan vauhtia.

#energiapolitiikka