Energia-Suomi 2004, osa 10

EU:n sitoutuminen päästökauppaan yksipuolista?

30.05.2024, kello 14:00

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Euroopan unionin jäsenmaiden ympäristöministerit pääsivät päättämään vuonna 2004 lähes yksin siitä, millä tavalla EU ryhtyy torjumaan ilmastonmuutosta. Yksi merkittävä päätös oli EU:n ”yksipuolinen sitoutuminen päästökauppaan” vuoden 2005 alusta, kuten asiasta aikoinaan kirjoitettiin.

EU-komissiota moitittiin siitä, että se oli liian passiivinen, kun Kioton sopimuksesta neuvoteltiin. Kioton sopimus — tarkemmin sanottuna ”Kioton pöytäkirja” — sisälsi EU:n päästövähennystavoitteet, joista johdettiin unioin jäsenmaista koskevat tavoitteet. Kun komissio tiedusteli ympäristöasioista vastaavilta virkamiehiltä, miten ilmastonmuutoksen torjuntaan tehtävä työ rahoitetaan, oli vastauksena päästökauppatulot. Tämä vastaus riitti komissiolle.

— Eurooppalainen teollisuus saa syyttää vain itseään siitä, että EU:n jäsenmaiden ympäristöministerit pääsivät lähes yksin neuvottelemaan ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevista kysymyksistä, totesi komission kuljetus- ja energiaosaston apulaisjohtaja italialainen Samuel Furfari Energiauutisten haastattelussa.

Furfari muistutti, että eurooppalainen teollisuus ja sen mukana energiateollisuus olivat keskittyneet lähinnä kyseenalaistamaan koko ilmastonmuutoksen vielä vuoden 1992 Rion ilmastokokouksen jälkeen.

— Tässä tilanteessa ympäristöjärjestöjen oli helppo lobata EU:n ympäristöministereitä, jotka sitten ratkaisivat EU:n tiennäyttäjän roolin.

EU:n ympäristökomissaari ruotsalainen Margot Wallström totesi, että päästökaupan avulla Euroopan unioni voi saavuttaa Kioton sopimuksessa unionille asetetun päästövähennystavoitteen 2,9–3,7 miljardin vuotuisilla kustannuksilla. Tämä on 0,1 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta.

— Ilman päästökauppaa vuotuinen päästövähennysten kustannus olisi 6,8 miljardia euroa. En näe mitään syytä, miksi päästökaupan aloittaminen pitäisi kyseenalaistaa.

Suomessa kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi syytti Pekka Haavistoa ja Satu Hassia siitä, että he olivat ympäristöministereinä neuvottelemassa teollisuuden kannalta liian tiukoista päästövähennystavoitteista. Erityisesti Satu Hassi sai tekemisistään huutia.

#energiahistoria