Varakansleri Habeck:

EU:n teollisuudelle oma sähkötariffinsa?

09.05.2023, kello 10:41

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Dominik Butzmann

Saksassa on noussut esiin ehdotus teollisuudelle myönnettävästä omasta sähkötariffista, millä pyrittäisiin välttämään yrityksiä siirtymään halvemman energian alueille. Keskustelua on pitänyt yllä erityisesti vihreiden varakansleri Robert Habeck, joka ajaa sillä koko EU:ta koskevaa vastaavanlaista aloitetta.

Asiasta uutisoinut EURELECTRIC toteaa, että Saksan energiaintensiivinen teollisuus käyttää 76 prosenttia maan energiasta, tuottaa 21 prosenttia jalostusarvosta ja vastaa 15 prosentista maan työvoimasta. Kun kaasun hinta kohosi, niin tekivät myös sähkön hinnat – vuonna 2022 nähtiin niiden viisinkertaistuvan vuoden 2020 keskimääräisestä tasosta.

Tänä vuonna sähkön hinnat ovat keskimäärin olleet vielä kolminkertaisia vuoteen 2020 verrattuina. Kun isot yritykset ovat normaalisti kyenneet suojautumaan hinnanheilahteluilta termiinisopimuksilla, korkeiden hintojen sitkeästi jatkuva kausi on yhtä kaikki piinannut Saksaa Frankfurtista Müncheniin.

Sähkön hintojen hallinta on jo pitkään ollut tavoite maan sosiaalidemokraateille ja osalle vihreitä.  

- Teollisuuden tulisi hyötyä uusiutuvien energialähteiden tuottamasta edullisesta sähköstä, Habeck sanoi perjantaina 5. toukokuuta esitellessään visiotaan julkisesti tuettavasta sähkön hintatariffista teollisuudelle.

Kaksivaiheinen rakennelma

Habeckin ehdotus lähtee siitä, että pitkällä ajalla matalakustanteiset uusiutuvat painavat sähkön hintoja alaspäin kahdella tavalla: hinnanerosopimuksilla, jotka leikkaavat voittoja mutta takaavat minimitulon, ja pitkäaikaisilla sähkönostosopimuksilla, joissa hinta sovitaan etukäteen useiksi vuosiksi.

- Uusiutuvien energioiden massiivinen kasvu kytketään näin käteviin menetelmiin, jotka takaavat teollisuudelle edullisen vihreän sähkön saannin, Habeck korostaa.

Ehdotuksen mukaan maan hallitus varmistaa toiminnan riskittömyyden. Uusiutuvan energian tuottajien ja teollisuuden sähkönkäyttäjien väliset pitkäaikaiset sähkönostosopimukset suojataan takuilla, jotka vähentävät niihin liittyviä riskipreemioita.

Liittohallitus odottaa ehdotuksellaan sähkönhintojen tulevan merkittävästi vuodesta 2030 lähtien. Pitääkseen teollisuuden ”lämpimänä” siihen asti Habeckilla on täydentävä aloite, jota hän kutsuu ’sähkön siltahinnaksi’.

Tämä erikoistariffi varataan energiaintensiiviselle teollisuudelle ja uusille erikoisteollisuuden aloille, jotka edustavat puhtaita teknologioita kuten akkujen ja elektrolyysilaitteiden valmistusta.

Mekanismi sidotaan sähkön spottihintoihin. Jos markkinahinnat nousevat 6 senttiä kilowattitunnilta, yhtiöt saavat 6 sentin ja todellisen kauppahinnan erotuksen 80-prosenttisesti sähkönkulutuksestaan.

Habeckin ministeriön mielestä tämä menetelmä ylläpitää kannusteita saada energiaa mahdollisimman edullisesti, koska halvemmalla hinnalla sähköä ostavat yritykset hyötyvät kilpailijoitaan enemmän. Vuotuinen sähkön keskiarvohinta olisi käytössä mahdollisten osinkojen maksuissa.

Tällä tariffilla olisi kuitenkin hintansa myös siitä hyötyville yrityksille. Niiden olisi sitouduttava ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä ja siihen, etteivät siirrä tuotantoaan muualle pitkään aikaan.

Sähkön siltahintatariffin kustannuksiksi arvioidaan jopa 30 miljardia euroa. Habeck haluaa saada summan energiakriisin keskellä joulukuussa 20220 luodusta 200 miljardin erikoisrahastosta, jota on toistaiseksi hyödynnetty vähän.

Saako iso jäsenmaa taas tahtonsa läpi?

Muut EU-maat, joiden fiskaalinen liikkumavara on Saksaa rajallisempi, silmäilevät saksalaisten suunnitelmia kutakuinkin huolestuneesti. Maaliskuussa energiakomissaari Kadri Simson varoitti maan liittohallitusta tukemasta kohtuuttomasti teollisuuttaan erityisellä sähkötariffilla.

Saksan ehdotuksessa myönnetään, että maa on täysin tietoinen muiden EU-jäsenmaiden huolesta, jonka mukaan Saksa voisi finanssivoimansa ansiosta tärvellä yksipuolisesti kilpailun sähkömarkkinoilla.

Lievittääkseen tällaisia huolia Berliinissä ollaan valmiita rakentavaan keskusteluun Euroopan komission kanssa kaikista kilpailuun liittyvistä kysymyksistä, joita ehdotuksessa tuodaan esille.

Mutta Habeckin kunnianhimo menee tätä pitemmälle. Hän haluaa EU:n astuvan esiin ja varmistavan, että kaikilla jäsenmailla on varaa teollisuuden erityissähkötariffille riippumatta siitä, kuinka rajallinen kunkin fiskaalinen liikkumavara on.   

- Riittämättömillä budjeteilla varustetut jäsenmaat voisivat esimerkiksi saada liikkumavaraa väliaikaisesta European Bridge Electricity Prize -ohjelmasta. Edullista rahoitusta voisi saada myös lainoilla, jotka taataan yhteisesti, Habeck sanoo.

Hänen mukaansa tähän sopisi myös EU:n SURE- lainaohjelma, jossa jäsenmaat takaavat lainoja finanssikyvykkyytensä mukaan riskipreemioiden vähentämiseksi ja saamalla siten lainaa halvemmalla.

#energia ja Eurooppa #sähkö