Mitä tehdä maankäytön päästöille?

Hiilineutraalisuustavoite karkuteillä

16.10.2025, kello 10:57

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Suomi leikkaa tulevaisuudessa kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) arvion mukaan vauhti hiipuu selvästi nykyisestä. Seuraavien vuosien suurimmat päästelijät ovat liikenne ja maankäyttösektori, jonka päästöt näyttävät jatkavan kasvuaan.

Kasvihuonekaasupäästöjen kehittyminen on Suomessa ristiriitaista. Toisaalta kokonaispäästöt ovat laskeneet tasaisesti koko 2000-luvun ja toisaalta maankäyttösektorin päästöt ovat kasvaneet enemmän kuin reilusti. Näin ETLA arvioi asiaa tuoreessa selvityksessään.

Suomi päästeli viime vuonna ilmakehään 52,3 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja. Luku sisältää myös taakanjakosektorin aiheuttamat päästöt. Ilman taakanjakosektoria (=LULUCF eli päästökaupan ulkopuoliset päästöjä aiheuttavat toimialat) Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat viime vuonna 38,8 miljoonaa tonnia.

ETLA arvioi, että Suomen kokonaispäästöt ovat noin 50 miljoona tonnia vuonna 2029 — ja ilman taakanjakosektoria reilut 30 miljoonaa tonnia. Päästöjen vähentäminen siis hidastuu selvästi.

Myös päästövähennyspotentiaali supistuu. Energiateollisuus onnistui vähentämään päästöjään nopeammin kuin kukaan osasi arvata. Suomalainen sähköntuotanto on jo puhdistunut ja kaukolämmöntuotanto tekee pian saman. Tulevaisuudessa päästövähennystoimet kohdistuvat muille sektoreille.

Jäähyväiset fossiilitaloudelle

Tänä vuonna viimeiset kivihiiltä polttavat voimalaitokset lopettivat toimintansa, vaikka eduskunnan säätämä kivihiilen kieltolaki antaa mahdollisuuden jatkaa kivihiilen energiakäyttöä aina vuoteen 2029 asti. Jäljellä on jää enää Meri-Porin kivihiiltä polttava laitos, joka on tällä hetkellä huoltovarmuuskeskuksen hallinnassa. Laitoksella ei tuoteta markkinasähköä, vaan sitä käytetään ainoastaan poikkeuksellisissa oloissa viranomaisten ohjaamana.

Sähköntuotannossa tuulivoima- ja aurinkovoima ovat nopeasti korvanneet fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Rikkana rokassa on kopallinen uutta ydinvoimaa, jota tarjoilee suhteellisen nuori Olkiluodon kolmosreaktori. Suomalaisesta sähköntuotannosta noin 95 prosenttia on tällä hetkellä päästötöntä.

Turvetta ja maakaasua käytetään kaukolämmön tuotannossa vielä jonkin verran. Viime vuonna turpeella tuotettiin kuusi prosenttia suomalaisesta kaukolämmöstä. Maakaasun osuus oli seitsemän prosenttia.

Turpeen käyttö on vähentynyt markkinaehtoisin keinoin. EU:n päästökauppa on tehnyt turpeen polttamisesta niin kallista, että energiaturve on häviämässä kokonaan suomalaisesta energiapaletista.

Maakaasun käyttö energiantuotannon raaka-aineena väheni sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomen ja Venäjän välisen maakaasuputken sulkeminen ei kuitenkaan lopettanut maakaasun energiakäyttöä kokonaan, vaan venäläinen maakaasu korvattiin muualta tuodulla nesteytetyllä maakaasulla (LNG). LNG on kuitenkin kalliimpaa kuin venäläinen maakaasu. Lisäksi EU:n päästökauppa tekee myös sen käyttämisestä yhä kalliimpaa.

ETLA arvioi, että energiatoimialan kasvihuonekaasupäästöt vähenevät edelleen, mutta vetovastuu päästöjen vähentämisestä siirtyy muille toimialoille. ETLAn selvitys huomauttaa, että maatalouden ja liikenteen päästöt ovat tällä hetkellä suuremmat kuin energiatoimialan päästöt.

Hiipuvaa kehitystä

ETLA ennustaa, että päästöjen vähentäminen Suomessa hidastuu. Viimeisten viiden vuoden aikana päästöjä on vähennetty keskimäärin 5,9 prosenttia vuosittain, mutta vuosina 2025–2029 enää keskimäärin 3,9 prosenttia vuodessa.

Syy edellisten vuosien reippaaseen päästöjen vähentämiseen oli energiatoimialalla tapahtunut raju rakennemuutos — etenkin sähköntuotannossa. Tulevaisuudessa se ei enää ole vaikuttamassa päästöjen vähentämiseen.

Prosessiteollisuus ja ulkomaille suuntautuva vesiliikenne ovat myös onnistuneet vähentämään päästöjään.

Sen sijaan maankäyttösektorin päästöt kasvoivat viime vuonna 1,5 miljoonaa tonnia. ETLAn mukaan kasvua oli erityisesti metsämailla. Viljelysmailla päästöjä sen sijaan onnistuttiin vähentämään.

Toteutuuko hiilineutraalisuustavoite?

Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoite on kirjattu ilmastolakiin. ETLA ei usko, että tavoite toteutuu, koska maankäyttösektori on muuttunut lyhyessä ajassa hiilinielusta päästölähteeksi.

ETLA huomauttaa, että tällä menolla Suomen kokonaispäästöt eivät vähene, vaan jämähtävät 50 miljoonan tonnin tuntumaan. Syy päästövähennyskehityksen pysähtymiseen on hakkuiden lisääntyminen metsämailla. Tämä supistaa Suomen hiilinielua.

Viime vuonna Suomen metsistä poistui 89,6 miljoonaa kuutiota elävää runkopuuta ja 2,6 miljoonaa kuutiometriä latvusmassaa ja kantoja. Poistuneesta runkopuusta metsään jätettyä kuollutta runkopuuta oli 15,8 miljoonaa kuutiota.

Energiakäyttöön runkopuusta päätyi 11,7 miljoonaa kuutiota. Tästä 4,9 miljoonaa kuutiota rouhittiin hakkeeksi. Loput poltettiin pientalojen uuneissa ja takoissa.

ETLA huomauttaa, että energiapuun käyttö on kasvanut tasaisesti. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen venäläisen puuhakkeen tuonti keskeytyi ja venäläinen hake korvautui kotimaisella.

ETLA muistuttaa, että ilmaston lämpeneminen lisää maaperän päästöjä, mutta niihin ei voi vaikuttaa. Toisaalta ihmisten ojittamista suometsistä ja turvepelloista vapautuu myös kasvihuonekaasuja.

ETLA laskee, että maankäyttösektorin nieluja pitäisi vahvistaa vuosittain 3,6 miljoonalla tonnilla, mikäli Suomi haluaa saavuttaa itselleen asettamat päästövähennystavoitteet. Asetelma ei ole helppo, koska maankäyttösektorin päästöt näyttävät päinvastoin jatkavan kasvuaan. Tämän vuoden tammikuun ja elokuun välisenä aikana hakkuut kasvoivat viisi prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Uudesta tekniikasta helpotusta?

Miten uuden teknologian käyttöönotto vaikuttaa päästöjen vähentämiseen? Ainakin teollisuusprosessien sähköistäminen voi tulevaisuudessa olla entistä edullisempaa — samalla puhtaan sähkön käyttäminen vähentää päästöjä. Entä jos hiilidioksidin talteenottotekniikasta onnistutaan kehittämään taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto piippujen tulppaamiseksi?

Myös EU:n päästökauppa ohjaa yhä tehokkaammin pois päästöjä aiheuttavien menetelmien käytöstä. Tulevaisuudessa päästöoikeuksia on yhä vähemmän tarjolla, kun aikoinaan ilmaiseksi jaetut päästöoikeudet poistuvat markkinoilta. Niukkuus nostaa päästöoikeuksia hintaa entisestään, jolloin on edullisempaa vaihtaa puhtaisiin tuotantomuotoihin.

Liikenne ja maatalous ovat vielä päästökaupan ulkopuolella, mutta vuoden 2027 alussa liikenteen päästelyjä ohjataan jo päästökaupan avulla. ETLA ennustaa, että liikenteen päästöjen vähentäminen kiihtyy, mutta merkittävästi vasta 2030-luvun puolella.

ETLA ehdottaa, että myös maankäyttösektori olisi saatava ”jonkinlaisen päästökaupan” piiriin. Tavoitteena on ennen kaikkea nielujen vahvistaminen. Nieluille — eli negatiivisille päästöille — pitäisi saada hinta, joka tukisi Suomen päästötavoitteiden saavuttamista ja nielujen vahvistamista.

— Lisäksi globaalin ilmastonmuutoksen vaikutus maankäyttösektorin päästöihin pitäisi poistaa tilastoista, ETLA toteaa.

Jos maankäyttösektorin päästöjen vähentämisessä ja nielujen vahvistamisessa ei onnistuta, jää vaihtoehdoksi erittäin suurten päästövähennysten toteuttaminen kaikessa tuotannollisessa toiminnassa. Lisäksi päästöoikeuksia olisi ostettava muualta. ETLA huomauttaa, että tämä on kallis ratkaisu.

ETLAn arvion voi kokonaisuudessaan ladata täältä.

#ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka