Blogit

Markkinat Omakynä Hanna Höijer

Sukupolvien välisen yhteistyön merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

12.06.2024, kello 13:36

Kello on 02.19 lauantaina 8.6.2024. Kirjoitan tätä hotellin sängyllä Saksan Bonnissa nukahtamisen...

Tuotanto Vieraskynä Justus Luokkanen

Kun jokin on valittava

10.06.2024, kello 12:09

Mistä lähteä avaamaan energia-asioita rouvalle, joka puhutteli minua lounastauolla? Hänen...

Markkinat Vieraskynä Ville Niinistö

EU:n energiamurros on Suomelle valtava mahdollisuus

07.06.2024, kello 12:04

Eurovaalien keskusteluissa on Suomessa nukuttu niiden asioiden osalta, joissa EU:lla on todellista...

EU-vaalit 2024 — tilinteko

Eurooppalainen jytky tussahti, mutta tuntuu silti

10.06.2024, kello 15:21

Teksti Jukka Relander | Kuva Scanstockphoto

Eurooppalainen jytky tussahti, mutta tuntuu silti

Euroopan laitaoikeistolle ennustettiin voittoa viikonlopun vaaleissa, mutta tulos jäi odotettua vaimeammaksi. Lisäpaikat tulivat lähinnä suurista maista, Saksasta, Ranskasta ja Italiasta, muualla tuli merkittävääkin takapakkia.

Balkanilla ja Puolassa äänestettiin oikeusvaltiosta ja demokratiasta — molemmat voittivat. Unkarin valtapuolue selviytyi jälleen ykköseksi, mutta ei yhtä selkeästi kuin aiemmissa vaaleissa. Romaniassa ja Bulgariassa maltilliset ryhmät veivät lähes kaikki paikat. Puolassa Donald Tuskin valtapuolue ja edellinen pääministeripuolue, oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja lehdistön vapautta merkittävästi kaventanut Laki ja oikeus, päätyivät tasapeliin.  

Pohjoismaissa ja Baltiassa vaalien viisari kallistui vasemmalle. Ruotsissa demarit voittivat ja vihreät löivät Ruotsidemokraatit, Tanskassa suurimmaksi puolueeksi nousi yllättävästi punavihreä kansanpuolue. Virossa kaupunkiliberaalien sosialidemokraatit löivät populistisen Ekren ja nousivat maltillisen oikeiston rinnalle vaalien voittajiksi.  

Suomessa Li Andersson voitti, kokoomus jäi todellisesta voitostaan huolimatta valokeilan ulkopuolelle ja muut hävisivät.  

Numeroissa suurin pudotus oli perussuomalaisilla ja vihreillä. Perussuomalaisten haasteeksi jäi äänestäjien vakuuttaminen siitä, että vaikka EU:sta tulee vain huonoja asioita, vaaleissa kannattaa silti äänestää oma edustaja sen parlamenttiin. Hallituksen politiikkakin toki korpeaa, joten intoa äänestää ei kerta kaikkiaan ollut. Perussuomalaisten romahduksen vaikutukset kotimaan politiikkaan jäävät vielä nähtäväksi.  

Vihreät kokivat yli viiden prosenttiyksikön romahduksen, mutta juhlivat silti torjuntavoittoa kahdestakin syystä. Puolue voitti gallupit, ja vertailukohta, eli viime EU-vaalit, oli tulokseltaan historian parhaita. Nyt vihreät palasi normitasolle Li Anderssonin rakettimaisesta kiidosta huolimatta. Myös keskustassa vietettiin iloista iltaa, puolueen viime vuosien syöksy tuntuisi taittuneen ja kaksi paikkaa parlamentissa on vähintäänkin pullakahvien paikka.  

Hymyt olivat väkinäisempiä sosialidemokraattien valvojaisissa. Demareille povattiin gallupeissa jopa neljää paikkaa, mutta Anderssonin poikkeuksellinen vetovoima vei näistä kaksi, joten demarit taantuivat kotimaiseen keskisarjaan.  

Eurooppa jakautui alueisiin, joissa äänestettiin eri asioista. Ranskan ja Saksan suuret kysymykset liittyivät yhtäältä maahanmuuttoon, toisaalta sulaan kauhuun, jota 1930-luvun äärioikeiston muisto herättää. Hollannissa ratkottiin asuntokriisiä maahanmuuttoteemoilla, ja Italiassa etelän ja pohjoisen syvenevää kuilua. Bensan hinta puhuttaa varsinkin Ranskassa ja Saksassa, ja polttomoottorin ystävät saivat runsasta tukea.  

Pohjoismaissa äänestettiin istuvan hallituksen suosiosta, mutta vaaleja käytiin myös liberaali-konservatiivi-akselilla. Jälkimmäiset nukkuivat onnensa ohi. Suomessa matala äänestysprosentti suosii euromyönteisiä liberaaleja kokoomuksesta vasemmistoliittoon. Monissa Keski-Euroopan maissa äänestysprosentti on perinteisesti korkeampi, joka selittää laitaoikeiston suosiota vain osittain. Jotain on muuttunut ihmisten mielissä, ja se purkautui laitimmaisen oikeiston kannatukseksi EU:n vanhoissa ydinmaissa.  

Ursula von der Leyen sai vahvan mandaatin jatkaa, jos vain omat antavat luvan. Siirtymää oikealle tapahtui myös vanhojen puolueiden sisällä, varsinkin kokoomuksen kotipesässä EPP:ssä, jossa osalla on houkutusta laittaa diesel-mersun pakki päälle. EPP on valitsijan paikalla, se voi vahvalla tuloksellaan koota mieleisensä komission tietyin varauksin. Keski-Euroopassa kynnys yhteistyöhön oikean laidan kanssa on todella korkea, joten nykyisen kaltaisen, maltillisista ryhmistä koostuvan komission jatko näyttää mahdolliselta, ellei jopa todennäköiseltä. Italian Giorgia Meloni ei ole vielä valinnut poliittista ryhmäänsä puolueelleen, joka sai tuntuvan voiton vaaleissa. Ottajia on, ovella kolkuttelevat kaikki ryhmät EPP:stä alkaen. Aika hyvä tinkimisen paikka on myös kannatustaan menettäneellä liberaalien Renew Europa -ryhmällä, jossa suomalaisia edustaa Keskusta. Ryhmä saa valita, yritetäänkö yhteistyötä laitaoikeiston kanssa, vai jatketaanko demariyhteistyötä.  

Energia ei kuluneiden vuosien turbulenssista huolimatta noussut vaalien suureksi teemaksi, ehkä autoilua lukuun ottamatta. Vaikka oikea laita haluaisi perua vihreän siirtymän ja palata fossiileihin, tukea ei muualta löydy. Todennäköisesti EPP kokoaa komission, joka on aika saman näköinen kuin nykyinen, ristii vihreän siirtymän teolliseksi siirtymäksi, ja jatkaa valittuun suuntaan. Maaseudun ja kaupunkien välinen vääntö, sosiaalinen eriarvoisuus, alueiden eriytyminen, Euroopan kilpailukyky ja turvallisuuskysymykset tulevat saamaan suurimman huomion tulevina vuosina.

#energia ja Eurooppa #energiapolitiikka #EU
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja

Aiheeseen liittyvät