Alhainen hinta vie investointihalut
Hintavaihteluista sähkömarkkinoiden normaali
17.11.2026, kello 12:04
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Sähkön hintaan ei kohdistu lähivuosina suuria nousupaineita, arvioi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Edullinen sähkö säilyy Suomen kilpailuetuna, mutta hintavaihteluihin on totuttava.
Tilanne Suomen sähkömarkkinoilla on rauhallinen. Meneillään oleva datakeskusbuumi ei näytä nostavan sähkön markkinahintaa ja talven kynnyksellä suomalainen sähköntuotantojärjestelmä on teknisesti hyvässä kunnossa.
Sähkön tukkumarkkinahinta on pysynyt Suomessa useamman vuosikymmenen suhteellisen vakaana, vaikka sähköntuotantojärjestelmä on kokenut suuria mullistuksia. Tukkusähkön hinta asettui 50 euron tuntumaan megawattitunnilta jo 2000-luvun ensimmäisinä vuosina — ja on pysynyt samoissa asemissa näihin päiviin asti.
Matkan varrelle osuu muutama suurempi hintapiikki. Vuosina 2007 ja 2008 käväistiin sadan euron tuntumassa ja vuosina 2010 ja 2011 oli muutama sadan euron ylittänyt hetkellinen hintapiikki.
Venäläisten manipuloima energiakriisi ja hyökkäys Ukrainaan nostivat tukkusähkön hinnan Suomessa 220 euroon megawattitunnilta ja hetkellisesti lähemmäs 300 euroa. Korkeiden hintojen aikaa kesti vuoden 2022 alusta vuoden 2023 loppuun.
Energiakriisin jälkeen hinta palasi taas 50 euroon tuntumaan megawattitunnilta, jossa se on viihtynyt viimeiset kaksi vuotta. Välillä on käyty reilusti 50 euron alapuolella — alimmillaan hinta on ollut vain kymmenen euroa megawattitunnilta.
— Viime vuonna suomalainen tukkusähkö maksoi keskimäärin 40 euroa megawattitunnilta. Missään toisessa EU-maassa sähkö ei ollut näin halpaa, Leskelä toteaa.
Leskelä huomauttaa, että tällä hinnalla investoinnit uusiin voimalaitoksiin eivät ole kannattavia. Juuri siksi investoinnit sähköntuotantoon ovat nyt hyytyneet — tämä näkyy erityisesti tuulivoimarakentamisessa.
— Parina viime vuonna sähköstä on ollut ylitarjontaa, kun sähköä käyttävän teollisuuden kasvu ei ole lähtenyt liikkeelle niin nopeasti kuin oletettiin. Lisäksi tuuliolosuhteet vaikuttavat voimakkaasti sähkön kysyntään, vientiin ja tuontiin.

Hintaerot Euroopassa suuria
Suomi kykenee tuottamaan puhdasta ja edullista sähköä haastavissa olosuhteissa. Vaikka tämän vuoden tammikuussa ja helmikuussa sähkön hinta nousi Suomessa hirmuisiin lukemiin pitkän ja kylmän tuulettoman jakson vuoksi, säilyi vuoden keskihinta Euroopan edullisimpana.
Syynä hyvään tilanteeseen on onnistunut irtautuminen fossiilitaloudesta.
— Maakaasun kallistuminen nostaa sähkön hintaa Keski-Euroopassa, kun taas Pohjoismaat, Espanja ja Portugali ovat panostaneet puhtaaseen siirtymään jo pitkään. Maakaasumarkkinoilla tapahtuvat muutokset eivät näissä maissa vaikuta enää sähkön hintaan juuri lainkaan, Leskelä toteaa.
Kalleinta sähkö oli viime vuonna Irlannissa, jossa megawattitunnista joutui maksamaan keskimäärin 117 euroa. EU-maiden keskiarvo oli 89 euroa.
Talous- ja työmarkkinavertailuissa Suomen pahimmat kilpailijamaat Euroopassa ovat Ruotsi, Saksa, Tanska, Alankomaat, Itävalta ja Belgia. Maat ovat Suomen vientimaita, mutta samalla niiden yritykset kilpailevat samoilla kansainvälisilla vientimarkkinoilla suomalaisten yritysten kanssa.
Saksaan verrattuna (89 e/MWh) suomalainen tukkusähkö maksoi yli puolet vähemmän viime vuonna. Ruotsi (46 e/MWh) kisaa Suomen tuntumassa, mutta Tanska (82 e/MWh), Belgia (83 e/MWh), Alankomaat (87 e/MWh) ja Itävalta (99 e/MWh) olivat Suomea selvästi kalliimpia.
Leskelä huomauttaa, että Suomi ei ole aina ollut edullinen sähkömaa Euroopassa. Esimerkiksi vuonna 2019 saksalainen sähkö oli halvempaa (37,6 e/MWh) kuin suomalainen (44 e/MWh).
— Ennen energiakriisiä ja Venäjän hyökkäyssotaa EU-maiden sähkön hinnat olivat lähempänä toisiaan. Suomen kilpailuetu on muodostunut vasta tämän vuosikymmenen aikana, kun sähköntuotannossa on irtauduttu fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
Futuurit ennustavat hintojen laskevan
Sähkömarkkinoiden tapahtumat eivät heijastu Keski-Euroopasta täydellä tehollaan Suomeen, vaikka Suomi on Viron ja Baltian maiden kautta yhteydessä eurooppalaisille markkinoille. Suomeen rakennetut voimalaitokset suojaavat suurilta hintamullistuksilta. Samalla Suomen runsastunut tuuli- ja aurinkovoimalaitoskapasiteetti lisäävät sähkön hintavaihteluita. Myös hintapiikit yleistyvät.
— Futuurien antaman tiedon perusteella sähkön hinta asettuu Suomessa tulevan talven aikana samalle tasolle kuin tämän vuoden tammi-helmikuussa, Leskelä arvioi.
Futuuri on sähkömarkkinoilla käytetty sopimus, jonka avulla sähköntuottajat, myyjät ja sähköä käyttävät suuret asiakkaat voivat suojautua sähkön hintamuutoksilta. Futuuri on kuin vakuutus. Sen avulla yritys tietää saavansa tietyn määrän sähköä tietyllä hinnalla tulevaisuudessa — vaikka vuosien päästä.
Futuurien avulla voidaan arvioida sitä, mitä sähkö maksaa tulevaisuudessa tai millä tavalla sähkön hinta kehittyy. Futuurit eivät kuitenkaan takaa sitä, että tulevaisuudessa pörssisähkö olisi tietyn hintaista.
Riittääkö sähkö — tilanne on nyt parempi
Jokaisen talven kynnyksellä herää huoli sähkön riittävyydestä. Leskelän mukaan tilanne ei ole ollut näin hyvä aikoihin.
— Viime vuoden lopulla otettiin käyttöön uusi Ruotsin ja Suomen välinen rajasiirtoyhteys. Aurora-linjaa pitkin Suomeen saadaan sähköä Pohjois-Ruotsista 800 megawatin teholla. Olkiluoto 3 taas palaa markkinoille huollosta marraskuun viimeisillä viikoilla, jonka jälkeen tilanne Suomessa on normaali.
Leskelä muistuttaa, että Suomen rajojen sisäpuolella sijaitsevat voimalaitokset eivät riitä kattamaan kuviteltua huippukulutusta, vaan tueksi tarvitaan aina tuontia. Tämä ei aiheuta ongelmia, jos suomalaiset voimalaitokset toimivat normaalisti huippukulutuksen aikana eikä siirtoyhteyksiin ilmaannu vikoja.

Käynnistyykö kasvu?
Viime vuonna Suomi käytti sähköä 85 terawattituntia. Suomen vuotuinen sähkönkäyttö on ollut viimeiset 20 vuotta lähes vakio. Tätä ennen sähkönkäyttö kasvoi tasaisesti: 30 vuoden aikana 20 terawattituntia.
— Etenkin teollisuuden sähkönkäyttö on vähentynyt. Tässä suurin vaikuttava tekijä on ollut metsäteollisuuden rakennemuutos, Leskelä analysoi.
— Nyt näyttää kuitenkin siltä, että teollisuuden sähkönkäyttö olisi kääntymässä kasvuun. Datakeskusten ja sähkökattiloiden rakentaminen vaikuttaa kasvuun eniten. Lisäksi liikenteen sähköistyminen tuo pientä peruskasvua.
Leskelä arvioi, että datakeskusten sähkönkäyttö näkyy tilastoissa vasta vuoden 2030 paikkeilla. Silloin datakeskusten osuus Suomen sähkönkäytöstä on arvioiden mukaan noin 10–15 prosenttia. Vuonna 2035 se on todennäköisesti kaksinkertainen vuoteen 2030 verrattuna — tosin datakeskusten sähkönkäytön kehittymistä on vaikea arvioida tarkasti.
— Muun teollisuuden sähkönkäyttöön liittyy epävarmuuksia. Paljon sähköä käyttävällä teollisuudella on kuitenkin runsaasti suunnitelmia: lannoitteiden valmistus, vetytalous, puhdas teräs ja alumiiniteollisuus ovat tällaisia. Näiden toimialojen suunnitelmat eivät näy vuoden 2030 sähkönkäyttöennusteissa.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on varautunut siihen, että Suomen sähkönkäyttö voi kaksinkertaistua nykyisestä vuoteen 2035 mennessä. Sama on kirjattu Petteri Orpon hallitusohjelmaan.
— Sähköä voidaan tuottaa odotusten ja ennusteiden mukaisesti. Sähköntuotannon kaksinkertaistuminen tarkoittaa sitä, että tuulivoimalaitosteho voi nousta nykyisestä vajaasta 10 000 megawatista 40 000 megawattiin, Leskelä huomauttaa.
Tällä hetkellä maatuulivoimaa on valmiiksi luvitettuna 4600 megawattia ja aurinkovoimaa saman verran. Valmiiksi luvitetut hankkeet ovat tuotantokunnossa parissa vuodessa, kunhan investointipäätökset on tehty.
Lisäksi suunnitteilla on 56 000 megawattia maatuulivoimaa, 16 000 megawattia merituulivoimaa ja 26 000 megawattia aurinkovoimaa.
— Sähköä siis voidaan tuottaa nopeasti lisää, jos sille on kysyntä.

Hintavaihtelut kehittävät markkinoita
Lähes kaikki Suomeen rakennettavat uudet voimalaitokset ovat tuuli- tai aurinkovoimalaitoksia — tuotantoa, joka vaihtelee säätilojen mukaan. Kun tällaisia laitoksia rakennetaan lisää, kasvavat tuotannon ja hintojen vaihtelut entisestään. Vaihtelujen vaikutuksia torjutaan joustoilla.
— Sähkön hinnan suuri ja lyhytaikainen vaihtelu on tällä hetkellä parasta, mitä sähkömarkkinat voivat tarjota toimijoille, Leskelä huomauttaa.
— Lyhytaikaiset hintavaihtelut antavat arvon joustoille olivatpa ne akkuvarastoja, huippukulutuksen aikana käytettäviä voimalaitoksia tai kulutuksen joustoja.
Leskelän mielestä sähkömarkkinoilla on vain kaksi vaihtoehtoa: edullinen vaihteleva tuotanto tai kallis tasahintainen tuotanto. Edullinen sähkö on Suomen kilpailuetu, mutta hintavaihteluiden kanssa on opittava elämään.
— Hintavaihtelut ovat tärkeitä järjestelmän kehittymiselle. Markkinat löytävät tehokkaasti ratkaisuja joustoihin, kun hinta ohjaa niitä kohti.
Kulutusjoustot eivät yksin ratkaise hintavaihteluiden vaikutuksia. Niiden kylkeen on tulossa myös muunlaisia joustoja. Tällä hetkellä esimerkiksi joustoja tarjoavia kaasumoottorihankkeita on julkistettu yli tuhannen megawatin edestä.
— Jos säätövoimalle on kysyntää, niin silloin niihin myös investoidaan, Leskelä huomauttaa.
— Sähkövarastoilla hoidetaan tällä hetkellä vuorokausimarkkinoiden sisäiset joustot, mutta kun varastojen määrä kasvaa, voidaan niitä käyttää myös pidempiaikaisiin joustoihin.
Kaukolämmön tuotannossa käytettävien sähkökattiloiden yleistyminen on hyvä esimerkki hintavaihteluiden vaikutuksesta. Sähkökattiloita käytetään yleensä silloin, kun sähkö on halpaa. Sähkökattiloiden yhteenlaskettu teho on noussut lyhyessä ajassa 3000 megawattiin.
Tuotantojoustohankkeita on tähän mennessä rakennettu 2500 megawatin edestä. Niistä tuhat megawattia on kaasumoottorilaitoksia. Suunnitteilla olevien pumppuvoimalaitosten yhteenlaskettu teho on 1250 megawattia.
Käytössä olevien akkuvarastojen yhteenlaskettu teho on 1600 megawattia. Lisäksi suunnitteilla on 12 000 megawattia, josta rakenteilla on tuhat megawattia ja luvitettuina 1700 megawattia.


Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja