Datakeskuksissa on potentiaalia

Hukkalämpö on kahden kauppa

07.09.2023, kello 14:20

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Maailman datakeskusten lämmöistä 99 prosenttia päästetään karkuun. EU:n uudet määräykset ohjaavat kuitenkin ottamaan hukkalämmöt entistä tarkemmin talteen. Tässä on yhteistyön paikka kaukolämpöyritysten kanssa.

Vielä kymmenen vuotta sitten datakeskusten hukkalämpöjen hyötykäyttöä hidasti kaukolämpöyhtiöiden nihkeä suhtautuminen: yhtiöt halusivat ottaa vastaan vain sata-asteista vettä. Toinen syy datakeskusten hukkalämpöjen heikkoon hyödyntämiseen oli sopivien lämpöpumppujen puute.

Datakeskuksista on lyhyessä ajassa tullut tärkeä tietoverkkoinfrastruktuurin osa. Digitalisaatio ja vihreä siirtymä tarvitsevat toisiaan. Tässä asetelmassa datakeskukset ovat väline — siis osa vihreää siirtymää. Tämän tietää Suomalaisen datakeskusyhdistyksen (FDCA) hallituksen jäsen Tiina Davidsainen.

— Pilvipalvelut kuulostavat keveiltä, mutta niiden takana on valtava määrä massiivista rautaa. Datakeskukset pyörittävät pankkijärjestelmää, potilastietokantoja ja muita elintärkeitä toimintoja.

Yksityisillä yrityksillä on Suomessa noin 150 datakeskusta, julkisella sektorilla hieman vähemmän. Davidsainen kertoo, että datakeskukset työllistävät Suomessa 5000 henkilöä. Dataliikenteen kasvu on huimaa: 30 prosenttia vuosittain.

Energia ei häviä

Datakeskukset käyttävät suuria määriä sähköä, joka muuttuu lämmöksi. Lisäksi datakeskuksiin kylmää ilmaa tuottavat puhaltimet tarvitsevat sähköä.

Datakeskukset ovat houkuttelevia investointikohteita, joista Euroopan maat kisailevat. Kisassa pärjäävät ne maat, jotka kykenevät tarjoilemaan edullista ja puhdasta sähköä.

— Datakeskusten yhteiskunnallinen hyväksyttävyys paranee, jos ne käyttävät uusiutuvaa energiaa. Hyväksyttävyys paranee entisestään, jos hukkalämmöt otetaan talteen ja käytetään kaukolämpöverkoissa, Davidsainen toteaa.

Datakeskukset tarvitsevat sähköä ympäri vuorokauden. Siksi jatkuva ja häiriötön sähkönjakelu on elintärkeää. Muitakin porkkanoita yhteiskunta voi tarjota.

— Datakeskusten sähköveroluokan alentaminen oli selvä etu. Kolmen megawatin tehoisen datakeskuksen taloudellinen hyöty vuodessa on veromuutoksen jälkeen 24 000 euroa. Suurin osa datakeskusten kuluista muodostuu sähkön hankinnasta, Davidsainen kertoo.

Hukkalämmöistä raportoiva

Datakeskusten on raportoiva hukkalämpöjen määrät ensi vuoden toukokuusta lähtien. Tähän velvoittaa energiatehokkuusdirektiivi.

— Hukkalämmöt on otettava talteen tai datakeskuksen on osoitettava, että hukkalämpöjä ei voi hyödyntää. Tämä avaa yhteistyömahdollisuuksia kaukolämpöyhtiöiden kanssa, Davidsainen sanoo.

Myös käytetty uusiutuvan energian määrä on raportoitava. Davidsen arvelee, että uudet raportointivelvoitteet ovat vasta alkusoitto. Energiatehokkuusvaatimukset todennäköisesti kasvavat.

— Datakeskuksille saatetaan muodostaa energialuokat samaan tapaan kuin pesukoneille.

Kaikki voittavat

Kaukolämpöyrityksillä ja datakeskuksilla on paljon yhteistä voitettavaa. Kaukolämpöyritysten on vähennettävä fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja datakeskusten on keksittävä hyötykäyttöä hukkalämmöille.

— Lämmön talteenotto ja lämmön siirtäminen kaukolämpöverkkoon on siinä mielessä selkeää työtä, että se ei häiritse datakeskusten toimintaa, Davidsainen huomauttaa.

Ongelmia saattaa aiheuttaa kesäaikaan syntyvä lämpö, ellei sitä voi kannattavasti varastoida tulevaa käyttöä varten.

— Uusiin datakeskuksiin voidaan jo suunnitteluvaiheessa lisätä lämmönvaihtimet. Jälkiasennus vanhaan datakeskukseen voi olla hankalaa, koska laitteet vievät tilaa. Yhteistyössä taas ratkaisevaa on se, kuka investoi lämpöpumppuihin, joilla hukkalämmöt otetaan talteen, Davidsainen sanoo.

Kaupungeilla ja kunnilla on myös tärkeä rooli, jotta datakeskuspaikat kaavoitettaisiin mahdollisimman lähelle kaukolämpöverkkoja.

— Datakeskusten tuottamia hukkalämpöjä ei ole kuitenkaan tarjolla loputtomasti, Davidsainen muistuttaa.

— Datakeskus on pitkäaikainen kertaluonteinen investointi, joka tuottaa hukkalämpöä rajallisen määrän.

#hukkalämpö #kaukolämpö