Toimitusjohtaja Markus Rauramo, Fortum:

Integraatio tekee Suomelle hyvää

03.11.2025, kello 06:58

Teksti Petri Sallinen | Kuva Pekka Hannila

Euroopan sähkömarkkinoiden yhdentyminen on Suomen kaltaisten maiden etu. Integraatio saattaa kuitenkin hidastua, kun ajatukset yhteisen hyvän kehittämisestä yhä useammin kyseenalaistetaan. Näin toteaa Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo.

Euroopan sähkömarkkinat ovat jotain ainutlaatuista maailmassa. Yhtenäisellä markkina-alueella asuu 600 miljoonaa sähkönkäyttäjää, jotka kuluttavat vuosittain noin 3000 terawattituntia sähköä. Rauramon mielestä lähtökohdat hyvin toimivalle sähkökaupalle ovat erinomaiset.

— Euroopan unioni on maailman suurin yhtenäinen markkina-alue. Lisäksi Euroopan sähköjärjestelmä on fyysisesti hyvin integroitunut muihin suuriin markkina-alueisiin verrattuna. Esimerkiksi USA:ssa, Australiassa tai Japanissa markkinat muodostuvat saarekkeista ja yhteydet eri alueiden välillä ovat huonot.

Siksi eurooppalaista sähkömarkkinaintegraatiota kannattaa syventää. Se parantaa entisestään järjestelmän tehokkuutta.

— Kun uusia sähkön siirtoyhteyksiä rakennetaan ja joustot otetaan mahdollisimman hyvään käyttöön, niin kaikkien hyvinvointi lisääntyy, Rauramo toteaa.

Samaan aikaan geopolitiikka kovenee. Sen seurauksena kansallinen ajattelu korostuu — kuinka syvään integraatioon EU-maat ovat lopulta valmiita? Rauramo toteaa, että nyt Euroopassa etsitään kipupisteitä.

— Ajatukset yhteisen hyvän kehittämisestä kyseenalaistetaan jo eri puolilla maailmaa, mutta Suomen kaltaiselle pienelle vientivetoiselle taloudelle integraatio on kaikissa olosuhteissa hyväksi. Iso yhtenäinen markkina-alue on hyvä asia, joka parantaa huoltovalmiutta ja resilienssiä.

— Taloudellinen epävarmuus voi hidastaa investointipäätösten tekemistä, mutta suuressa kuvassa merkittäviä muutoksia ei tapahdu.

Rauramo muistuttaa, että energia on Euroopassa kansallinen kompetenssi. Viime kädessä EU:n jäsenmaat päättävät aina itse siitä, mitä tekevät, vaikka EU-tasolla oltaisiin yksimielisiä esimerkiksi päästöttömään energian painotuksista.

— Euroopan unionin olisi kuitenkin pidettävä kiinni ilmastotavoitteistaan. Kun tavoitteet ovat selvillä ja niiden saavuttamista tuetaan, niin sähköä käyttävä teollisuus ja kotitaloudetkin tietävät, mihin ollaan menossa.

Tähän mennessä Eurooppa on käyttänyt kaksinkertaisen määrään maakaasua sähköön verrattuna. Asetelman kääntäminen päinvastaiseksi on Rauramon mielestä mahdollista, mutta sen jälkeen energiajärjestelmät näyttävät hyvin erilaisilta kuin nyt.

— Hintavaihtelut yleistyvät ja ne ovat nykyistä suurempia, mutta aika-ajoin tarjolla on runsaasti hyvin edullista sähköä. Tämä antaa mahdollisuuden kehittää uusia liiketoimintamalleja.

Rauramo huomauttaa, että Pohjoismaissa toimitaan jo nyt tulevaisuuden markkinoilla.

Yhteistyö ja yhteiset linjaukset myös teknologisissa kysymyksissä vahvistavat EU:n kilpailukykyä.

— Yhteinen eurooppalainen tyyppihyväksyntä ydinvoimalle, joustojärjestelmille, aurinkopaneeleille tai tuulivoimalle tuovat skaalaetuja. Mitä suurempi skaala erilaisissa hankintaketjuissa saadaan aikaiseksi, sitä tehokkaammin voidaan toimia.

— Tässä Yhdysvallat ja Kiina ovat Eurooppaa parempia, vaikka maiden sähköjärjestelmät ovatkin hajanaisemmat, Rauramo huomauttaa.

Kun Isoon-Britanniaan päätettiin rakentaa samanlainen ydinvoimalaitos kuin Olkiluoto kolme, vaativat paikalliset viranomaiset 8000 muutosta suunnitelmaan.

— Tällä tavalla menetetään skaalaetuja, Rauramo toteaa.

Onko energia-ala valmis?

Puhtaan sähkön kysyntänäkymät ovat Pohjoismaissa hyvät. Puhdas sähkö on vastaus terästeollisuuden, alumiiniteollisuuden, kemianteollisuuden ja vetytalouden tarpeisiin. Myös akkuteollisuus ja datakeskukset hyötyvät sähköjärjestelmän puhdistumisesta.

Teollisuuden sähköistyminen ja fossiilitaloudesta irtautuminen parantavat kiistattomasti teollisuuden kilpailukykyä. Tästä huolimatta teollisuuden sähkönkäyttö ei ole kasvanut Suomessa tai muissa Pohjoismaissa.

Rauramon mielestä sähköistyminen tapahtuu kuitenkin vääjäämättä — ennemmin tai myöhemmin.

— Sähköistymiseen ohjaa Euroopan unionin ilmastopolitikka, mutta myös teollisuustuotteita ja raaka-aineita ostavien asiakkaiden odotukset. Kun Euroopan autoteollisuus ilmoittaa, että tiettyyn vuoteen mennessä autojen valmistamisen on oltava päästötöntä, niin tämä ohjaa terästeollisuuden toiminnan päästöttömäksi.

— Sähköistyminen toteutuu poliittisten päätösten, regulaation ja teollisuuden omien lupausten kautta. Tästä huolimatta tehokkuutta ei voi sivuuttaa: sähkönkäyttöön perustuva teollisuusprosessi on aina tehokkaampi kuin fossiilinen, Rauramo huomauttaa.

Entä onko energiatoimiala valmis sähköistymiseen?

— Energiatoimiala on valmis, mutta ei joka paikassa. Suomi sen sijaan on hyvissä asemissa. Sähköntuotanto on päästötöntä, sähköverkot, maantiet, rautatiet ja satamat ovat kunnossa. Suomessa yhteiskunnallinen infrastruktuuri on aina tukenut raskaan teollisuuden toimintaa.

Vaikka sähköverkkojen rakentamisen hitaus on Suomessa kestopuheenaihe, ovat pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt tehneet Rauramon mielestä hyvää työtä.

— Teollisia sähkönkäyttökohteita voidaan kohtuullisen hyvin liittää verkkoihin. Uusien sähköverkkojen rakentaminen on kaikkialla hidasta, mutta Suomessa se ei ole niin hidasta kuin muualla.

Euroopan laidalla on oltava parempi

Pohjoismaissa on hyvät edellytykset rakentaa uutta päästötöntä sähköntuotantoa. Tuuliolosuhteet kannustavat tähän ja maapinta-alaa on paljon suhteessa väestöön. Rauramo mainitsee vahvuutena myös itse rakentamisen.

— Peruskallio on lähellä maanpintaa. Alun perin raskaan teollisuuden tarpeita varten rakennettujen syväsatamien kautta painavia komponentteja voidaan kuljettaa helposti. Tuulivoimalaitosten torneja tai tuuliturpiinien lapoja ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja.

Yllättäen Rauramo kehuu luvituksen toimivan Suomessa sujuvasti, vaikka lupaprosessien hitaus on ollut energia-alan huolenaihe jo pitkään.

— Luvitus toimii Suomessa paremmin kuin muissa maissa. Prosessit ovat sujuvia ja ne ottavat kansalaisten mielipiteet huomioon. Työ sujuu viranomaisten kanssa mutkattomasti.

Investointeja suunnittelevalle energiayhtiölle toimintaympäristön ennustettavuus on oleellista. Myös tieto sähköä käyttävien asiakkaiden investointiaikeista auttaa suunnittelussa. Rahoitusratkaisuita varten tarvitaan pitkälle ulottuva näkymä.

Millä tavalla Ruotsi ja Suomi eroavat investointiympäristöinä toisistaan?

— Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomi ja Ruotsi ovat toisiaan lähellä. Kummassakin maassa on samankaltainen raskaan teollisuuden perintö ja hyvä infrastruktuuri. Kumpikin maa on ollut avoinna kaikenlaiselle päästöttömälle sähköntuotannolle, vaikka Ruotsissa oli aikoinaan ydinvoimavastainen kautensa. Tältä osin asenneilmapiiri on Suomessa parempi, Rauramo analysoi.

Suomen ja Ruotsin haittoina on se, että maat sijaitsevat Euroopan laidalla. Rauramon mielestä puutetta voi paikkailla tekemällä asioita paremmin kuin muut.

Taloudellista tukea vai ei?

Markkinat on tehokas tapa ohjata rakentamista. Rauramo kuitenkin toteaa, että nykyisillä sähkön hinnoilla Fortum ei rakenna uutta ydinvoimaa — ei Ruotsiin eikä Suomeen.

— Ydinvoimalaitoksen rakennusaika on pitkä ja pääomia on sijoitettava vuosikymmeniksi. Ilman riskienjakomekanismeja Fortum ei rakenna uutta ydinvoimaa, Rauramo huomauttaa.

Rauramon mielestä oleellista ei ole se, toteutetaanko uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisen riskienjako Mankala-periaatteella, PPA-sopimusten kaltaisilla ratkaisuilla vai valtiollisin tukimenetelmin. Rahoitusta voidaan helpottaa monenlaisilla keinoilla.

— Keskustelemme säännöllisesti suurten sähkönkäyttäjien kanssa siitä, millä ehdoilla voisimme rakentaa uuttaa ydinvoimaa.

Rauramo huomauttaa, että päästöttömään sähköntuotantoon perustuva eurooppalainen energiajärjestelmä on mahdollinen ilman ydinvoimaa, mutta sillä olisi suuria vaikutuksia maankäyttöön ja verkonrakentamiseen.

— Ilman ydinvoimaa toimiva päästötön sähköjärjestelmä vaatii tuekseen tasapainottamista ja varastointiratkaisuita. Valinnat vaikuttavat myös siihen, millä tavalla sähkön hinta vaihtelee markkinoilla.

Fortum haluaa joka tapauksessa ylläpitää valmiuksiaan ja osaamistaan rakentaa uutta ydinvoimaa. Loviisan ydinvoimalaitoksen reaktorit on korvattava jollain tavalla viimeistään vuonna 2050.

— Jos tavoitteena on korvata Loviisan vanhenevat reaktorit uusilla reaktoreilla, on päätöksiä asiassa tehtävä jo ensi vuosikymmenellä.

Hintavaihtelut — valuvika vai ominaisuus?

Hintojen vaihtelu sähkömarkkinoilla ei ole enää uutinen. Sähkön hinta vaihtelee, kun tuulivoimalaitokset ja aurinkovoimalaitokset toimivat säätilojen mukaan. Hintavaihtelut voimistuvat ja yleistyvät, kun sääriippuvaista sähköntuotantoa rakennetaan lisää.

Hintavaihtelut huolestuttavat sähkönkäyttäjiä. Ajoittain kansalaiset huutelevat päättäjiä apuun hillitsemään sähkömarkkinoiden tapahtumia lainsäädännöllisin keinoin.

— Hintavaihtelut luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla syntyy uudenlaista sähkönkulutusta, joka kykenee reagoimaan ja sopeutumaan hintavaihteluihin, Rauramo toteaa.

— Sähkönmyyjän olisi osattava viestiä kuluttajalle, paljonko sähkö keskimäärin maksaa markkinoilla, joilla hintavaihtelut ovat yleisiä. Lisäksi voidaan kannustaa joustavaan sähkönkäyttöön. Se tuo taloudellista hyötyä.

Kiinteähintaiset sopimusmallit tuovat helpotusta niille asiakkaille, jotka arvostavat sähkökaupassa vakautta. Yrityksille samaa edustavat PPA-sopimukset, jotka määrittelevät sähkölle kiinteän hinnan pitkälle tulevaisuuteen. Pörssisähkösopimusten suosio on kuitenkin kasvussa.

— Norjassa ja Ruotsissa pörssisähkösopimus on yleisin tapa ostaa sähköä. Sama toteutuu myös Suomessa: uusista sähkösopimuksista suurin osa on pörssisähkösopimuksia, Rauramo kertoo.

— Sähkönmyyjän ja politiikan on osattava selittää, minne olemme menossa ja miksi näin tapahtuu. Mitä hyvää ja mitä huonoa tämänkaltaisesta toiminnasta seuraa.

Kasvu kumpuaa teollisuudesta

Saksan ja Venäjän seikkailujen jälkeen Fortum palasi kotiin pohjoismaiseksi energiayhtiöksi. Viimeisten vuosien aikana Fortum on kasvanut ennen kaikkea kotitalousmarkkinoilla. Tällä hetkellä yhtiöllä on kokonaisuudessaan jo yli kaksi miljoonaa kotitalous- ja yritysasiakasta.

— Kotitalousmyynti on hyvää ja kiinnostavaa liiketoimintaa. Voimme tarjota kotitalouksille nykyaikaisia digitaalisia palveluita, mutta samalla meillä on halu ja kyky vastata puhelimeen ja sähköposteihin, Rauramo toteaa.

— Asiakkaiden keskuudessa kaikki uusi aiheuttaa epätietoisuutta, jota voidaan ratkoa hyvän asiakaspalvelun avulla. Puhelinpalvelu voi tuntua yksinkertaiselta asialta, mutta siitä on haluttu pitää kiinni.

Koska pörssisähkötuotteet ovat samankaltaisia, haluaa Fortum erottautua kilpailijoistaan palvelun avulla.

— Suuri asiakaspohja ja tehokkaat prosessit antavat mahdollisuuden kokeilla ja kehittää uusia tuotteita.

Fortum odottaa kuitenkin suurimman kasvun tapahtuvan teollisuusasiakkaiden parissa. Näkemystä vahvistaa teollisuusyritysten yhteydenotot ja halu ostaa päästötöntä sähköä.

Rauramo kertoo, että Fortum ryhtyi jo kymmenkunta vuotta sitten kehittämään teollisuuden tarpeita varten ”saitteja”, jotka sisältävät järeän sähköliittymän ja suoran pääsyn kantaverkkoon.

Saitti on valmiiksi kaavoitettu tai kaavoituksen avulla räätälöitävä teollisuusalue. Fortumin tekemä esivalmistelu alueella nopeuttaa teollisuuden investointien toteutumista yhdestä neljään vuotta.

Fortum ei kuitenkaan itse investoi alueilla toteutettaviin hankkeisiin. Konsepti kuitenkin tukee Fortumin asiakkaiden hankekehitystä ja yhteistyötä teollisuuden kanssa.

Tällä hetkellä Fortumilla on tusinan verran saitteja. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 400 hehtaaria ja alueiden sähköliittymien teho 1,3 gigawattia. Kohteita on mm. Espoossa, Vihdissä ja Kirkkonummella.

Saiteilla toimii jo Microsoftin datakeskuksia, joiden tuottamaa hukkalämpöä käytetään Fortumin kaukolämpöverkossa Espoossa.

#energiapolitiikka #energiatalous