Poliitikkopaneeli Kuopiossa:

Datakeskukset — hyviksiä vai pahiksia?

27.05.2026, kello 15:23

Teksti Petri Sallinen | Kuva Laura Blässar

Riittääkö kaikille sähköä? Pitäisikö datakeskusten rakentamista rajoittaa? Poliitikkopaneeli pureskeli energiapolitiikan tuoreimpia ilmiöitä Kuopiossa.

Sähkön riittävyys, sen hinta ja datakeskukset — kolme energiaan liittyvää kärkiasiaa, jotka huolettavat kansalaisia. Kun kansa on jostain huolissaan, on kansalaisten huomiosta elävien poliitikkojen tartuttava asiaan tavalla tai toisella. Näin tapahtui Energiamurros 2026 — investoinnit, innovaatiot ja ihmiset -seminaarissa.

— Sähkönhinta, sähköntuotanto, siirto ja datakeskukset sekoittuvat iloisesti kansalaiskeskustelussa, toteaa Kuopion kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Sakari Pääkkö.

Kokoomusta edustava Pääkkö huomauttaa, että datakeskusten laatua on kuitenkin syytä miettiä. Juuri nyt pelottelun ilmapiiri hallitsee turhankin paljon keskustelua, mutta kaikki datakeskukset eivät ole samanlaisia. Samalla saattaa unohtua se, että datakeskusten ympärille syntyy uusia ekosysteemeitä, jotka tuovat alueellista hyvää.

— Samoja asioita pohditaan joka puolella maailmaa. Joissakin USA:n osavaltioissa on jo ehdotettu datakeskusten totaalista kieltämistä. Suomen on huolehdittava kilpailukyvystään, mutta tästä huolimatta myös säätelystä on voitava keskustella.

Pääkkö muistuttaa, että meillä on oltava ymmärrys siitä, mitä kaikkea voidaan säädellä ja mitä vaikutuksia säätelyllä on — ja jos säädellään, niin säätelyn on oltava ennustettavaa.

Datakeskusten kieltäminen voisi johtaa siihen, että Suomi jäisi tekoälykehityksen ulkopuolelle. Siksi Pääkkö ei halua suhtautua datakeskuksiin on-off-periaatteella.

— Petteri Orpon hallituksen teettämä datatalouden tiekartta on hyvä, mutta datakeskusten sovittaminen valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja alueellisesti kaipaa tarkempaa suunnittelua.

Energiapaneelin osallistuivat Kokoomuksen Sakari Pääkkö, SDP:n Teemu Backnäs ja Keskustan  Markku Siponen.

Mikä on Suomen virallinen linja?

SDP:n Teemu Backnäs toteaa, että datakeskukset ovat kaksiteräinen miekka. Kuopion kaupunginhallituksessa vaikuttava poliitikko kysyy, mikä on Suomen virallinen linja asiassa — ja tarvitaanko sellaista?

— Jos datakeskuksia ei saa rakentaa Suomeen, rakennetaan niitä Ruotsiin. Ruotsalaiset keräävät hyödyt ja meille jäävät haitat, koska Suomi ja Ruotsi toimivat samoilla sähkömarkkinoilla.

Haitta tarkoittaa sitä, että sähköä ei ehkä enää riitä samalla tavalla tuotavaksi Ruotsista Suomeen tai että kysynnän kasvu Ruotsissa nostaa sähkön hintaa myös Suomessa.

— Markkinat yksin eivät riitä ohjaamaan datakeskusten rakentamista. Pitäisi olla joku kansallinen elin, joka arvioi datakeskuksia ja ohjaisi niiden rakentamista. Tällä pidettäisiin huoli siitä, että datakeskukset eivät söisi vihreän siirtymän hyötyjä, Backnäs huomauttaa.

— Toisaalta monella kunnalla on intressi saada alueelleen datakeskuksia.

Backnäsin mielestä virkamiehiltä ja poliitikoilta tarvitaan aktiivisuutta, jotta datakeskuksia ei rakenneta keskelle ei-mitään. Niiden pitäisi sijoittua riittävän lähelle kuntainfrastruktuuria, jotta keskusten tuottamat hukkalämmöt voitaisiin hyödyntää alueiden kaukolämpöverkoissa.

— Datakeskukset tasaavat sähkönhintavaihteluita, koska ne käyttävät tasaisesti sähköä. Osaltaan tämä tervehdyttää sähkömarkkinoiden toimintaa, Backnäs pohtii.

Keskustan kansanedustaja Markku Siponen kaipaa datakeskusten sijoitteluun parempaa kokonaiskoordinaatiota. Siksi valtiovallan pitäisi ohjata datakeskusten sijoittumista.

— Datakeskushankkeet ovat hyvin erilaisia. Meidän olisi tarpeellista arvioida datakeskuksista saatavia hyötyjä. Oleellista olisi voida käyttää datakeskuksista saatavat hukkalämmöt.

Entä mitä muita investointeja datakeskukset tuovat paikkakunnalle? Siponen toivoo, että mukanaan ne toisivat maakuntiin ainakin uutta puhdasta sähköntuotantoa. Tätä kaivataan erityisesti Itä-Suomessa.

Kuinka energiapolitiikka vaikuttaa?

Poliitikot saavat kansalaisilta myös sähkömarkkinoiden toimintaan liittyvää palautetta. Backnäs kertoo, että monet kansalaiset odottavat sähkön olevan mahdollisimman halpaa.

— Tuulivoima herättää yhä tunteita. Politiikan tekijöiden tehtävänä olisi hälventää kansalaisten pelkoja tietoon perustuvalla viestinnällä. Itse haluaisin edistää vihreän siirtymän investointeja, jotta päästäisiin eroon fossiilisista polttoaineista.

Siposen mielestä energia-asioihin on suhtauduttava avarakatseisesti. Näkökulman on syytä olla omaa kuntaa tai maakuntaa laajempi — joskus on hyvä tarkastella asioita jopa Suomen rajojen ulkopuolelta.

— Tuulivoimarakentamisen painottuminen läntiseen Suomeen on tällä hetkellä yksi pahimmista ongelmista. Huoltovarmuuden ja aluetalouden kannalta olisi parempi, jos laitoksia rakennettaisiin tasaisesti eri puolille Suomea.

— Lännessä ja idässä tuulee eri aikoina, joten tämä tasaisi sähköntuotannon eroja. Ukrainan sota osoitti sen, että Suomi on yhä turhan riippuvainen fossiilienergiasta. Omavaraisuutta on syytä korostaa.

Pääkkö muistuttaa, että energiamurros kytkeytyy vahvasti kaupunkikehitykseen ja kaavoitukseen. Se, millä tavalla alueellisesti kaavoitetaan rakennuspaikkoja esimerkiksi tuulivoimalaitoksia varten, vaikuttaa valtakunnallisesti koko Suomen energiapolitiikkaan, kasvuun ja uuden liiketoiminnan syntymiseen.

Kannustimia — ei rajoitteita

Kokoomuksen Pääkkö korostaa markkinoiden roolia.

— Poliittinen päätöksenteko voi asettaa kannustimia, jotta tavoitteet saavutetaan. Vaihtoehtoja ei saisi kuitenkaan rajoittaa poliittisin päätöksin.

Pääkkö muistuttaa, että ydinvoima oli Suomessakin pitkään pannassa. Rajoituksia ei kuitenkaan tarvita, jos asioihin suhtaudutaan teknologianeutraalisti.

— Saksa ampui itseään jalkaan, kun se päätti luopua ydinvoimasta tutkimatta sitä, mihin ydinvoimasta luopuminen johtaa.

Keskustan Siponen huomauttaa, että markkinat eivät ole kyenneet hoitamaan Itä-Suomen tuulivoimaongelmaa, koska siihen liittyy maanpuolustuksellinen ulottuvuus. Joissain tapauksissa valtiotakin tarvitaan mukaan ratkomaan ongelmia.

SDP:n Backnäs ottaisi uutta tekniikka rohkeasti ja ennakkoluulottomasti käyttöön. Teknologianeutraalius on hyvä konsultti, kunhan käyttöön otettavat energiantuotantomuodot ovat päästöttömiä. Ydinvoima kelpaa hyvin Backnäsille, mutta puun käyttö pitäisi saada kestävämmälle tasolle.

Miksi sähköpopulismi on helppoa?

Populismin avulla omissa kannattajissa on helppo herättää voimakkaita tunnereaktioita. Backnäsin mielestä päättäjien pitäisi käyttää enemmän faktoihin perustuvaa viestintää.

— Pitäisi osata kertoa se, että esimerkiksi Saksaan verrattuna suomalainen sähkö on todella edullista tai että hintapiikeiltä voi suojautua kiinteähintaisen sähkösopimuksen avulla.

Sähkö on tuote, jonka käyttö on välttämätöntä ja jonka hintaan liittyvät muutokset vaikuttavat välittömästi kuluttajan kukkaroon. Siksi sähköpopulismi on helppoa. Pääkkö toteaa, että lähes yhtä helppoa on suositella ratkaisuksi hintasäätelyä.

— Hintasäätely tuhoaa kuitenkin markkinaehtoisen toiminnan, josta ei hyödy kukaan.

Sähkön hintavaihtelut eivät kuitenkaan ole enää yhtä vaikeasti käsiteltävä asia kuin vielä muutama vuosi sitten. Jos kuluttaja haluaa suojautua hintavaihteluilta, on kiinteähintainen sähkösopimus ratkaisu. Samalla sähkökaupan tuotevalikoima on monipuolistunut.

Siposen kokemuksen mukaan sähkön siirtohinnat puhuttavat enemmän kuin sähköenergian hinta.

— Ovatko päättäjät laatineet liian tiukat kriteerit sähkön toimitusvarmuudelle, mikä lisää investointitarpeita ja nostaa siirtohintaa? Toimitusvarmuusvaatimukset voisivat olla hieman löyhemmät.

Kasvusta kasvukipuja

Suomen sähkönkäytön ennustetaan kaksinkertaistuvan. Tämä tarkoittaa sitä, että uusin voimalaitoksiin ja siirtojohtoihin on investoitava olan takaa. Investoinnit taas vaativat rahaa, jota saadaan myymällä sähköä ja verkkopalvelua. Kaikki tämä voi nostaa sähkönhintaa ainakin lyhyellä aikavälillä.

— Halvalle sähkölle on ottajia. Kun sähkönkysyntä kasvaa, nousee myös hinta. Sivutuotteena Suomeen syntyy uutta sähköä käyttävää taloudellista toimintaa, joka tuo kansantalouteen lisäarvoa, Backnäs toteaa.

Pääkön mielestä energiainvestoinnit ovat tähän asti olleet hyvin hallinnassa. Tulevaisuudessa edessä on kuitenkin haasteita.

— Kumpaan investoidaan ensin: sähköverkkoihin vai sähköntuotantoon? Jos voimalaitoksia rakennetaan paljon ja nopeasti, ei sähköverkon kapasiteetti kestä ottamaan vastaan kaikkea uutta sähköntuotantoa.

Siponen huomauttaa, että sähköverkon puutteet saattavat jopa estää uusien voimalaitosten rakentamisen.

— Luvituksen sujuvoittamisessa on vielä tekemistä. Joissakin uusiutuvan energian hankkeissa on jopa otettu takapakkia. Itä-Suomen tuulivoimarakentamisen ohjauksessa hanskat ovat pudonneet hallitukselta tiskiin, vaikka valtion pitäisi olla mukana ratkaisemassa tutkaongelmaa.

Pääkkö on samaa mieltä. Luvituksen on oltava ennakoitavaa ja samanlaista eri puolilla Suomea.

Saadaanko energiavaalit?

Energiavaaleja ei ole ensi vuonna luvassa, mutta energiateemoista olisi syytä keskustella vaalien yhteydessä. Näin ainakin poliitikkoraati toivoo.

Siponen nostaisi kärkeen energiaomavaraisuuden. Se saavutetaan mahdollisimman monipuolisen energiapaletin avulla ja hajautetulla energiajärjestelmällä.

— Ympäristöasioiden toteutumista voitaisiin edistää kiertotalouden keinoin. Tästä on apua mm. kotimaiselle lannoiteteollisuudelle.

Backnäs ennustaa, että keskustelu vihreästä siirtymästä jatkuu. Jos kaikki menee putkeen, voi Suomesta muodostua Norjan kaltainen energiaan erikoistunut vientimaa.

— Vain me itse voimme pilata vihreän siirtymän mahdollisuudet. Jos onnistumme vähentämään riippuvuutta tuonnista, eivät globaalit energiashokit pääse vaikuttamaan samalla tavalla kuin nyt.

Pääkkö nostaisi keskusteluun liikenteen energiankäytön ja ydinvoiman.

— Kun liikenne sähköistyy, supistuu liikenteen verokertymä. Seuraavalla vaalikaudella liikenteen verotusta olisi uudistettava perusteellisesti.

Poliitikkopaneeli keskusteli energiasta Energiateollisuus ry:n kevätseminaarissa Kuopiossa 21.–22.5.2026.

#energiapolitiikka