Hallitukselta odotetaan konkreettisia toimia

Investoinneille vauhtia — energia ei ole este

19.09.2023, kello 12:28

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Puhdasta sähköä on hyvin tarjolla. Energian saatavuus ei ole este toteuttaa puhtaan siirtymän investointeja Suomessa.

— Teollisia puhtaan siirtymän investointeja on jonossa kymmenien miljardien edestä. Niiden toteuttamiseksi tarvitaan kuitenkin konkreettisia toimia. Niitä ovat mm. lupamenettelyjen rakenteelliset ja sisällölliset uudistukset. Investointiympäristön pitäisi rakentua sellaisista elementeistä, jotka lisäävät luottamusta.

Näin toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

— Hallitus on tunnistanut puhtaan siirtymän mahdollisuudet hyvin, mutta se ei vielä riitä.

Käytännössä tämä tarkoittaa panostuksia puhtaan siirtymän investointeihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ne taas tarvitsevat tuekseen osaavaa työvoimaa ja lupajärjestelmän uudistamista.

— Kun vientiteollisuuden suhdannenäkymät heikkenevät, voi kansantalous saada uutta potkua kotimaahan sijoittuvista puhtaan siirtymän investoinneista, Leskelä huomauttaa.

Siksi hallituksen budjettiriihessä pitäisi varmistaa riittävät panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

— Tämä olisi vahva signaali puhtaan siirtymän yrityksille ja niihin kytkeytyville toimialoille siitä, että olemme yhteiskuntana sitoutuneet viemään uudistuksia läpi. Uudistustyötä varten tarvitaan myös riittävät resurssit, Leskelä toteaa.

Puhdas sähkö herätti kiinnostuksen

Suomalainen sähköntuotanto on kasvanut kuluneen vuoden aikana reippaasti. Esimerkiksi maaliskuun aikana sähköä tuotettiin enemmän kuin sitä käytettiin. Yli 90 prosenttia suomalaisesta sähköntuotannosta on jo päästötöntä.

Tämä on nähty maailmalla. Suomi kiinnostaa investointikohteena aikaisempaa enemmän sellaisia yrityksiä, joille puhdas sähkö ja yhteiskunnallinen vakaus ovat tärkeitä tuotannontekijöitä. Kehityksen pullonkaulana ei ole enää sähköntuotanto, vaan kysyntä.

Visionäärien ennusteissa Suomi käyttää tuplaten sähköä nykyiseen verrattuna. Tämä ei kuitenkaan näy tämän hetken sähkönkäyttötilastoissa. Suomalaisten sähkönkäyttö on päinvastoin laskenut. Tällä hetkellä se on alimmillaan tähän vuosituhannen aikana.

Syy sähkönkäytön vähenemiseen voi olla energiakriisin aikana opittu säästeliäisyys, joka on tarttunut arkielämän rutiineihin, vaikka itse kriisi on helpottanut. Tämän on huomannut Suomen Omakotiliitto ry.

— Kotitaloudet ovat lisänneet sähkönkäyttöön ja energiankäyttöön liittyviä säästötoimia. Yhtenä syynä tähän on energiakriisistä saadut kokemukset, toteaa Suomen Omakotiliitto.

Säästötoimiin kannusti myös Astetta Alemmaksi -kampanja ja kallis sähkö.

Miten käy bioenergian?

Suomen Koneyrittäjät on huolissaan hallituksen kaavailuista leikata kestävän metsätalouden kannustejärjestelmän (Metka) kustannuksia. Hallitus aikoo leikata Metkasta 12,7 miljoonaa euroa. Tulevat vuodet pitäisi pärjätä 38 miljoonan euron budjetilla.

Leikkaukset kohdistuvat taimikkojen ja nuorten metsien hoitamiseen sekä pienpuun keräämiseen hoitotoimien yhteydessä. Koneyrittäjien mielestä tämä ei edistä energiapuun keräämistä nuorista metsistä, vaikka kotimaista bioenergia tarvitaan entistä enemmän.

— Keruutuki on keskeinen ohjauskeino nuorten metsien hoidossa, koneyrittäjät toteavat.

— Tuen avulla nuorten metsien hakkuista ja harvennuksista saadaan kaupallisesti kiinnostavia. Samalla metsien arvo nousee ja energiantuotantoon saadaan sopivaa raaka-ainetta.

Määrärahojen leikkaukset eivät vahvista bioenergian vakaata ja ennakoitavaa saatavuutta.

Koneyrittäjien mielestä polttamiseen perustuvassa bioenergian tuotannossa on turvauduttava jatkossa yhä enemmän kuitupuun ja tuontipuun käyttöön.

— Nuoren metsän hakkuut ja turvetuotanto Suomessa hiipuvat, epäilee Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

#bioenergia #energiatalous