Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Suomi ja Ruotsi ennakkosuosikit

Investointikisa alkaa

12.05.2023, kello 06:35

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Investointikisa alkaa

Teollisuus vihertyy. Se himoitsee yhä enemmän puhdasta sähköä ja vetyä. Suomella ja Ruotsilla voi olla näitä tarjolla tulevaisuudessa kahmalokaupalla. — Investoinnit piristäisivät vientiteollisuutta ja toisivat helpotusta valtiontalouteen, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Suomelle on avautumassa historiallinen tilaisuus houkutella maahan suuren kokoluokan teollisia investointeja. Tähän antaa mahdollisuuden puhdas energia, jota Suomi kykenee tuottamaan kilpailukykyisesti ja markkinaehtoisesti — jos näin halutaan.

Maatuulivoimalaisten rinnalle on nousemassa merituulivoimalaitoksia. Niiden tuottaman puhtaan sähkön avulla voidaan mm. vedestä valmistaa vetyä, joka soveltuu raaka-aineeksi moneen. Vety on keino varastoida energiaa ja muokata teollisuuden prosesseista päästöttömiä.

— Suomen pian aloittavalla hallituksella on nyt suuri rooli. Hallitukselta tarvitaan nopeita määrätietoisia toimia, jotka avaavat investointimahdollisuudet. Samalla Suomen olisi otettava aktiivisempi rooli Euroopan unionissa, jotta Suomesta kasvaisi kokoaan suurempi jäsenmaa, Leskelä toteaa.

Investoinnit eivät tule itsestään Suomeen. Leskelän mielestä Suomen teollisuuspolitiikan pitäisi olla houkuttelevaa. Tavoitteena pitäisi olla selkeä kuva Suomesta puhtaan energian kohdemaana, jossa on hyvä elää ja harjoittaa teollisuustoimintaa.

— Pitkäjänteinen teollisuuspolitiikka ja poukkoilematon veropolitiikka. Näistä on hyvä aloittaa.

Ruotsi on kisassa samoilla apajilla kuin Suomi. Uudet merituulivoimalaitokset sijoittuvat sinne, minne syntyy ensimmäisenä vetylaitoksia. Leskelä huomauttaa, että merituulivoimarakentamisen pelisääntöjä pitäisi nopeasti selkiyttää. Samalla maatuulivoimalaitoksia olisi saatava myös Itä-Suomen hyville tuulialueille.

Muutos haastaa myös suomalaisen energiatoimialan. On kyettävä tuottamaan uusia palveluita ja innovatiivisia tuotteita, joita kehittyvä energiakauppa ja entistä aktiivisemmat asiakkaat tarvitsevat.

— Asiakkaat ovat nyt keskiössä. He odottavat energiayhtiöiltä vastuullista toimintaa ja palveluilta helppoutta, Leskelä toteaa.

Energiakriisi kuritti ja opetti

Näin massiivisia muutoksia energiajärjestelmä ei ole aikaisemmin kokenut — ei hyvässä eikä pahassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki energiasta ilkeän aseen eurooppalaisia ja suomalaisia vastaan. Hyökkäyksen kylkeen masinoidusta energiakriisistä on toistaiseksi selvitty hyvin, vaikka suomalaisesta energiapaletista katosi monta viipaletta venäläistä sähköä, maakaasua ja puuhaketta. Uhkasta kasvoi uusi alku.

— Viime talvena koettu kriisi oli suomalaisen yhteiskunnan energiaymmärryksen korkeakoulu. Yleinen tietoisuus energiasta kasvoi, huoltovarmuus tuli monelle tutuksi ja kansantalous kykenee nyt ottamaan paremmin iskuja vastaan, Leskelä analysoi.

— Pitäkööt venäläiset fossiilinsa. Suomi selviää ilman niitä.

Leskelä huomauttaa, että energiakriisi ei ole vielä ohi. Vaikka energian hinta on jo laskenut reilusti talven pahimmista hetkistä, on Suomen selvittävä seuraavastikin talvesta. Hintapaineet jatkuvat ja siksi joissakin tilanteissa turvetta ja fossiilisiakin polttoaineita saatetaan vielä tarvita. Samalla biopolttoaineiden hankintaan on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

— Kriisin aikana kansalaisten luottamus sähköyhtiöitä kohtaan koki kovan kolauksen. Kaikki eivät ymmärrä esimerkiksi sitä, miksi talven aikana solmittuja kalliita kiinteähintaisia sähkösopimuksia ei voi kohtuullistaa. Nyt on pohdittava sitä, miten asiakkaiden luottamus saadaan takaisina.

Kriisi lisäsi myös luottamusta energiatoimialaa kohtaan. Päätöksenteossa kuunneltiin yhä enemmän energia-alan ammattilaisten näkemyksiä. Tässä auttoi se, että energiaverkot ja kaukolämpötoiminta osoittivat vahvuutensa. Kaukolämpöjärjestelmä kykeni nopeasti sopeutumaan polttoaineiden saatavuudessa tapahtuneisiin muutoksiin.

— Hyvin toimivat energiaverkot ovat suomalaisten vahvuus. Nykyisten vahvuuksien päälle on helppo rakentaa uuttaa, Leskelä toteaa.

Jukka Leskelä puhui Energiateollisuus ry:n kevätseminaarissa Seinäjoella 11.5.2023.

#energiamarkkinat
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja