Tukieuroja vai markkinahumua?

Joustavaa tuotantoa — vaikka väkisin

28.05.2025, kello 14:18

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Joustavaa kysyntää, joustavaa tarjontaa ja energiavarastoja. Näitä Suomen sähkömarkkinoilla tarvitaan. Joustoihin kykeneviä ja säätiloista riippumattomia voimalaitoksia ei kuitenkaan näytä syntyvän markkinaehtoisesti. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä pohti keinoja tilanteen korjaamiseksi.

Suomi saa uutta tuulivoimalaitostehoa joka vuosi yli tuhat megawattia. Lisäksi aurinkosähköä tuottavia laitoksia rakennetaan entistä enemmän. Uudet voimalaitokset tuottavat entistä enemmän puhdasta sähköä ja parantavat Suomen sähköomavaraisuutta, mutta samalla sähköjärjestelmän sääriippuvuus kasvaa.

Petteri Orpon hallituksen mielestä investoinnit sääriippuvaiseen sähköntuotantoon tarvitsevat rinnalleen joustoihin kykeneviä voimalaitoksia. Niiden avulla voidaan ylläpitää toimitusvarmuutta kaikenlaisissa olosuhteissa ja hillitä sähkön hintavaihteluita — ne täyttävät tuulivoimalaitosten jättämiä reikiä.

Näin ajattelee myös fossiilittoman jouston mekanismeja pohtinut työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä. Työryhmän raportti julkistettiin 27.5.2025.

Työryhmän mielestä ongelma voidaan korjata investointitukien tai fossiilittoman jouston tukimekanismin avulla — siis taloudellisen tuen avulla.

Työryhmä arvioi, että tehovaje on noin 800 megawattia vuonna 2030.

Mistä rahat?

Tarjouskilpailuun perustuva investointituki olisi yksi tapa kasvattaa porkkanoita investoijien houkuttimeksi. Työryhmä toteaa, että tukea voisi saada mikä tahansa teknologia, kunhan se täyttää tekniset vaatimukset — eli kykenee tuottamaan päästötöntä sähköä säätilasta riippumatta.

Tarvittavan tuen määrää työryhmä ei osaa arvioida. Karkean laskelman mukaan rahaa tarvittaisiin kuitenkin satoja miljoonia euroja. Todennäköisesti sähkönkäyttäjät maksavat viulut.

Euroopan unionin näkökulmasta tämänkaltaiset tuet ovat valtiontukia. Yleensä valtiontuet ovat kiellettyjä, koska ne sotkevat markkinoiden toimintaa ja vaikuttavat yritysten väliseen kilpailuasetelmaan. Työryhmä ei arvioinut laatimiensa ehdotusten valtiontukivaatimuksia — tai niiden soveltuvuutta. Jos tukien käyttöön päädytään, on ne joka tapauksessa hyväksytettävä EU-komissiolla.

Toisaalta EU:n uusi sähkömarkkinamallin asetus velvoittaa jäsenmaita laatimaan fossiilitonta joustoa koskevan tavoitteen. Asetuksen mukaan jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön fossiilittoman jouston tukijärjestelmiä.

Työryhmän raportti on nyt lausuntokierroksella. Lausuntoaika päättyy 26.6.2025.

Miten markkinat reagoivat?

Työryhmän kaavailema fossiilittoman jouston tukimekanismi on todennäköisesti EU:n valtiontukisääntöjen mukainen ratkaisu. Mekanismin käytön vaikutuksia sähkömarkkinoiden toimintaan ei kuitenkaan vielä tiedetä.

— Tukimekanismilla voi olla isoja sähkömarkkinoita vääristäviä vaikutuksia, toteaa Energiateollisuus ry:n energiakauppajohtaja Pekka Salomaa.

Työryhmä ei kuitenkaan selvittänyt tukimekanismien markkinavaikutuksia riittävästi.

— Työryhmällä ei ollut aikaa arvioida tukimekanismin vaikutuksia olemassa olevan tuotantokapasiteetin toimintaedellytyksiin ja markkinaehtoisesti toteutettaviin investointeihin.

Salomaan mielestä ei ole järkevää tukea taloudellisesti sähköntuotantomuotoja, jotka syrjäyttävät saman verran muuta sähköntuotantoa markkinoilta.

— Perusteellisen vaikutusarvioinnin tekeminen on välttämätöntä, mikäli esitys etenee jatkovalmisteluun.

Salomaa muistuttaa, että työryhmä ei ollut kaikissa asioissa yksimielinen eikä onnistunut löytämään yhteisymmärrystä annetun ajan puitteissa.

— Jatkovalmistelussa juuri näihin asioihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Salomaa arvelee, että tukikriteerit täyttävien tuotantomuotojen valikoima jää suppeaksi. Nopea säädettävyys ei ole suurimpien voimalaitosten ominaisuus vesivoimalaitoksia lukuun ottamatta.

— Hyvä, että raportin näkökulma on teknologianeutraali. Tämä mahdollistaa investoinnit monenlaiseen tuotantoon tai kulutusjoustoihin. Samalla olemassa olevien vanhenevien voimalaitosten käyttöikää voidaan ehkä pidentää.

Salomaan mielestä oleellista on huolehtia siitä, että eri teknologiat, mutta myös asiakkaiden kulutusjoustojärjestelmät voivat aidosti kilpailla keskenään.

— Joustavia ja fossiilittomia tuotantomuotoja ovat esimerkiksi erilaiset tavat hyödyntää synteettisiä kaasuja tai biokaasuja.

#energiamarkkinat #sähkömarkkinat