EU:n kaasupaketti avaa tien uusille kaasuille

Kaasut puhdistuvat sodan varjossa

02.05.2022, kello 12:51

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kaasut puhdistuvat sodan varjossa

Miten saada ilmastopäästöjä aiheuttavat kaasut salonkikelpoisiksi? Tähän hakee vastauksia EU-komission kaasupaketti. Ukrainan sota on jo ehtinyt muuttaa unionin suhdetta kaasujen käyttöön, mutta kaasupaketin ydinajatukseen sota ei ole vaikuttanut.

EU-komission kaasupaketti on laaja direktiivikokonaisuus. Se määrittelee yhteiset pelisäännöt uusiutuvien kaasujen, maakaasun ja vedyn kaupankäynnille. Viime vuoden joulukuussa julkaistussa paketissa on myös kaasumarkkinoita koskevia asetuksia ja asetus energia-alan metaanipäästöjen vähentämisestä.

— Tavoitteena on edistää fossiilisten kaasujen puhdistumista ja luoda markkinat päästöttömille kaasuille, kertoo Energiateollisuus ry:n kaasumarkkina-asiantuntija Heikki Lindfors.

Euroopan energiatalous on perustunut jo vuosikymmenet runsaaseen maakaasun käyttöön. Terawattitunteina kaasua liikkuu Euroopan energiamarkkinoilla selvästi enemmän kuin sähköä. Maakaasu on kuitenkin hiilidioksidipäästöjä aiheuttava fossiilinen polttoaine, mikä sopii huonosti ilmastonmuutoksen aikaan.

Euroopan unionin käyttämästä maakaasusta 40 prosenttia on peräisin Venäjältä. Riippuvuus venäläisestä maakaasusta on tiedostettu jo vuosia sitten, mutta eurooppalaisen energiapolitiikan harjoittamista riippuvuus ei ihmeemmin ole häirinnyt. Tästä esimerkkinä Venäjältä Saksaan rakennettu lähes käyttövalmis Nord Stream 2 -kaasuputki, joka Ukrainan sodan seurauksena jäi käyttämättömänä makaamaan Itämeren pohjaan.

Vain muutaman kuukauden ikäistä kaasupakettia ei kuitenkaan tarvitse avata tai sen sisältämiä linjauksia ei tarvitse päivittää Ukrainan sodan vuoksi. Ei edes sen vuoksi, että sodan seurauksena unioni on nopeuttamassa Venäjän kaasuriippuvuutta vähentäviä toimia.

— Paketissa kyse on ennen kaikkea Euroopan unionin kaasumarkkinoiden pelisäännöistä. Ukrainan sota ei vaikuta siihen, minkälaisia pelisääntöjä unionin sisämarkkinoilla on tarkoitus käyttää, Lindfors huomauttaa.

Sen sijaan kaasujen varastointia ja toimitusvarmuutta koskevan asetuksen sisältöön Ukrainan sota ja sotaa edeltäneet Venäjän tekemiset vaikuttavat. Kaasujen varastoinnista julkaistiin keväällä 2022 erillinen asetus.

— Varastointia ja toimitusvarmuutta ohjaavassa asetuksessa ei suoraan puhuta Ukrainan sodasta, Lindfors toteaa.

— Asetusta kirjoitettaessa vuoden 2021 aikana tapahtuneet Venäjän markkinamanipulaatiotoimet olivat kuitenkin jo yleisesti tiedossa. Nykyään myös ymmärretään, että Gazpromin toimet kaasumarkkinalla olivat osa laajempaa Venäjän vaikuttamiskampanjaa, Lindfors kertoo.

Viime kesänä käynnistyneellä kampanjalla Venäjä vaikutti maakaasun saatavuuteen Euroopassa. Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom ryhtyi säännöstelemään maakaasun vientiä — Euroopassa sijaitsevia Gazpromin kaasuvarastoja enää täytetty. Lisäksi Gazprom supisti kaasun vientiä talven kynnyksellä.

Venäjän vaikuttamiskampanja aiheutti niukkuutta Keski-Euroopan kaasumarkkinoilla. Maakaasun, kivihiilen, sähkön ja päästöoikeuksien hinnat kääntyivät jyrkkään nousuun: eurooppalainen energiahintakriisi oli valmis.

— Nyt Euroopan unionissa varaudutaan siihen, että vastaavanlaisia markkinamanipulaatioita ei voi toteuttaa enää koskaan, Lindfors huomauttaa.

Suomen kannalta EU:n kaasupaketti on hyvä esitys. Lindfors kuitenkin muistuttaa, että paketti on vasta komission esitys. Esitys on menossa poliittiseen käsittelyyn ja monen jäsenmaan näkökannat ovat vielä arvoitus.

— Kun puhtaille ja vähähiilisille kaasuille sekä vedylle saadaan luotua toimivat markkinat, voidaan fossiilisen maakaasun käyttöä vähentää asteittain. Kaasutalous puhdistuu ja energiariippuvuus Venäjästä vähenee, toteaa Energiateollisuus ry:n kaasumarkkina-asiantuntija Heikki Lindfors.

Kaasu on kaikkialla

Keski-Euroopassa kaasuverkosto ulottaa lonkeronsa lähes jokaiseen kiinteistöön. Eurooppalaisen kaasuinfrastruktuurin suuri vahvuus on se, että verkoston tekniikka ja laitteet sopivat kaikenlaisille metaanikaasuille — ei pelkästään fossiiliselle maakaasulle. Tämä on myös kaasupaketin ydinajatus: miten korvata fossiilinen maakaasu biokaasuilla, synteettisellä metaanilla ja vedyllä. Kun tässä onnistutaan, lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

— Kun puhtaille ja vähähiilisille kaasuille sekä vedylle saadaan luotua toimivat markkinat, voidaan fossiilisen maakaasun käyttöä vähentää asteittain. Kaasutalous puhdistuu ja energiariippuvuus Venäjästä vähenee, Lindfors toteaa.

Samalla kaasualan maine kohenee, kun ilmaston kannalta puhtaiden kaasujen pääsyä markkinoille edistetään.

— Siirtymä fossiilikaasutaloudesta puhtaiden kaasujen talouteen pitäisi kuitenkin toteuttaa markkinaehtoisesti, ilman yhteiskunnan tukia. Tärkeimpiä toimia ovat puhtaiden kaasujen verkkoon pääsyn helpottaminen, markkinaesteiden purkaminen, kaasuinfrastruktuurin kehittäminen ja uusien teknologioiden käyttöönoton edistäminen.

Jos jotain halutaan tukea taloudellisesti, niin Lindforsin mielestä tämä olisi toteutettava teknologianeutraalisti.

— Tukitoimilla ei kannata hirttäytyä jonkun tietyn teknologian käytön edistämiseen, koska puhtaiden kaasujen markkinoiden kehittymistä on vaikea ennustaa.

Kolmen lain kokonaisuus

EU:n kaasupaketti on käytännössä nykyisin käytössä olevien kaasumarkkinalakien laajennus. Maakaasumarkkinoita varten aikoinaan laadittu säädöskokonaisuus laajenee nyt käsittämään myös päästöttömät ja vähähiiliset kaasut sekä vedyn. Laajennetussa lainsäädännössä puhtaita kaasuja käsitellään pitkälti samalla tavalla kuin maakaasua. Varsinaiset tukitoimet tehdään muiden lainsäädäntöpakettien kautta.

Kokonaan uutena asiana kaasupaketti esittelee metaanipäästöjä ohjaavan asetuksen. Se täydentää Fit for 55 -paketin linjauksia, joilla ohjataan unionin hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Kaasupaketti sisältää myös kaasujen toimitusvarmuutta ja varastointia parantavia keinoja.

— Kaasupaketti asettaa Suomessa uusia velvoitteita maakaasuverkoista vastaavalle Gasgrid Finland Oy:lle ja paikallisille kaasuyhtiöille. Tulevaisuudessa kaasun on virrattava verkoissa kahteen suuntaan. Tuottajan on voitava myydä esimerkiksi biokaasunsa mihin tahansa kohtaan kaasuverkkoa kytkeytyneelle käyttäjälle, toteaa Energiateollisuus ry:n kaasumarkkina-asiantuntija Heikki Lindfors.

— Suomen kaasujärjestelmä on syöttö-otto-tyyppinen, eli kaasua saa syöttää ja ottaa käyttöön verkkoon mistä tahansa kohdasta. Vaatimus asettaa teknisiä haasteita siirrettäessä kaasua matalapaineisesta jakeluverkosta korkeapaineiseen siirtoverkkoon.

Lindfors arvioi, että kaasupaketin toteuttaminen ei aiheuta Suomessa muita kovin suuria muutoksia. Suomalainen kaasujärjestelmä on jo nyt pitkälti paketin vaatimusten mukainen.

 

Kaasujen kirjava joukko

EU:n kaasupaketin esitysten toteuttaminen ei auta Euroopan unionia Ukrainan sodan aiheuttamasta pinteestä. Kaasupaketin toimien vaikutukset näkyvät vasta reilun viiden vuoden kuluessa. Ukrainan sota ja halu vähentää nopeasti energiariippuvuutta Venäjästä kuitenkin aikaistavat toimia ja niiden vaikutuksia.

— Lyhyellä aikavälillä irtautuminen venäläisestä fossiilikaasusta ei muuta pysyvästi Euroopan energiatalouden perustaa. Venäläinen maakaasu on ehkä korvattavissa, mutta aluksi se korvautuu jostain muualta hankitulla maakaasulla, Lindfors huomauttaa.

Erilaisia puhtaita kaasuja on melkoinen määrä. Joulukuussa julkaistu kaasupaketti ei vielä sisällä tarkkoja määritelmiä siitä, minkälaisia puhtaat tai vähähiiliset kaasut voisivat olla. Komissio aikoo julkistaa tarkemmat määritelmät myöhemmin — viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä.

Paketti sisältää kuitenkin alustavan listauksen. Listaus antaa vähintään viitteitä tulevista puhtaan kaasun määritelmistä. Esimerkiksi ”uusiutuvia kaasuja” ovat uusiutuvalla energialla tuotettu vety ja biometaani. Jos fossiilisesta maakaasusta poistetaan hiilikomponentti, on lopputulos ”sinistä vetyä”.

Vetyä voidaan valmistaa vedestä sähkön avulla, mutta kaasupaketin määritelmän perusteella ei ole yhdentekevää minkälaista sähköä elektrolyysissä käytetään. Esimerkiksi ydinsähköllä tuotettu vety ei olisi lainsäädännössä statukseltaan yhtä edullisessa asemassa kuin tuuli- ja aurinkosähköllä tuotettu vety.

Muita paketissa mainittuja puhtaita kaasuja ovat bio-SNG ja häkäpönttökaasusta jalostettu metaani.

Omavaraisuutta liuskekaasusta?

Liuskekaasusta povattiin energiavallankumouksen tekijää 2010-luvun alussa. Yhdysvalloissa liuskekaasun keräämistä varten onnistuttiin kehittämään tuotantotekniikka, joka teki maasta nopeasti kaasuomavaraisen. Nykyisin amerikkalaista liuskekaasua myydään myös Eurooppaan nesteytetyssä muodossa.

Amerikkalaisten onnistuminen uudenlaisen energialähteen hyödyntämisessä havaittiin myös Euroopassa. Olisiko amerikkalaisten idea mahdollisuus kopioida myös Eurooppaan? Periaatteessa kyllä, koska liuskekaasua esiintyy myös Euroopassa. Runsaimmat esiintymät ovat Puolassa, Ranskassa, Norjassa, Ukrainassa ja Etelä-Ruotsissa. Lisäksi Tanskassa, Iso-Britanniassa, Alankomaissa ja Saksassa liuskekaasua on jonkin verran. Suomessa sitä ei kuitenkaan ole.

Kyse on kuitenkin kaasun hinnasta ja sen kilpailukyvystä muihin energialähteisiin verrattuna. Liuskekaasun tuottaminen on kalliimpaa kuin tavanomaisen maakaasun. Jos tarjolla on halpaa öljyä ja edullista putkikaasua, ei liuskekaasu pärjää kisassa.

Myös liuskekaasuesiintymien välillä on eroja. Amerikkalaiset esiintymät ovat helpommin hyödynnettävissä kuin eurooppalaiset. Vuonna 2015 laskettiin, että Brittein saarilla tuotetun liuskekaasun hinta olisi kaksinkertainen amerikkalaiseen liuskekaasuun verrattuna.

Nyt tilanne on kuitenkin toinen kuin 2010-luvun alkupuolella. Ukrainan sota, eurooppalainen energiahintakriisi, ilmastonmuutoksen torjunta ja maailman talouden epävakaus ovat nostaneet energioiden ja päästöoikeuksien hintaa. Aikaisemmin kalliista energiamuodoista on yllättäen tullut kilpailukykyisiä. Samalla liuskekaasun tuotantotekniikat ovat kehittyneet.

Tasaisesti tarjolla

Maailman liuskekaasuvarannot ovat reilut 210 terakuutiometriä. Tästä Euroopan alueella sijaitsee 18 terakuutiometriä. Liuskekaasua esiintyy myös sellaisissa maissa, joissa ei ole öljyä tai maakaasua. Vaihtoehtoisia hankintalähteitä on siis huomattavasti enemmän.

Liuskekaasu on maakaasua, joka on syntynyt liuskekivikerrosten väliin jääneestä kasvi- ja eläinperäisestä aineksesta. Aikoinaan eloperäinen aines on jäänyt saviperäisten kerrosten väliin puristukseen, mädäntynyt ja muuttunut metaanikaasuksi. Kun saviperäiset kerrokset ovat aikojen kuluessa kivettyneet liuskekiveksi, on kaasu jäänyt vangiksi liuskeiden väliin.

Liuskeiden väliin jäänyt kaasu vapautetaan säröttämällä kiviaines. Tähän käytetään vesisärötystekniikkaa, joka murtaa kiven tai tekee siihen halkeaman — särön, jonka kautta ahdinkoon joutunut kaasu vapautuu.

Liuskekaasua voidaan käyttää samoilla laitteilla ja samalla infrastruktuurilla, jotka on rakennettu maakaasun käyttöä varten.

EU-komissio julkisti jo 2010-luvun puolivälissä suosituksia liuskekaasun hyödyntämisestä Euroopassa. Liuskekaasun hyödyntämisen suurimpia esteitä Euroopassa ovat tiukat kansalliset ympäristömääräykset ja maankäyttöä säätelevät lait. Esimerkiksi joissakin EU-maissa maaperän poraamista säädellään tiukasti — joissakin maissa poraaminen tai liuskekaasun tuotanto on jopa kiellettyä. Vesisärötystekniikkaa kohtaan on myös epäilyjä — etenkin sen vaikutukset pohjavesiin aiheuttavat huolta.

 

Miten tukea markkinoiden kehittymistä?

Puhtaille kaasuille ja vedylle siis luodaan kokonaan uudet markkinat. Tähän tähtää myös suunnitteilla oleva markkinoiden säätely. Lindforsin mielestä tässä piilee sekä vaara että mahdollisuus: jättääkö säätely riittävästi tilaa uuden toimialan kehittymiselle vai aiheuttaako säätely vain hidasteita ja uusia esteitä.

— Ainakin kaasua käyttävän asiakkaan asema on huomioitu paketissa hyvin. Tästä esimerkkinä on asiakkaan oikeus halutessaan hankkia puhdasta tai vähähiilistä kaasua. Tämä mahdollisuus vahvistaa myös kotimaisen biokaasun asemaa markkinoilla, Lindfors toteaa.

Esityksen mukaan yritykset voivat toimia kaasumarkkinoilla monissa eri rooleissa: kaasuntuottajina, myyjinä tai kaasun varastointipalveluita tuottavina osapuolina. Kaasuverkonhaltijoiden ja kaasuvarastojen omistajien taas on kohdeltava kaikkia toimijoita syrjimättömästi ja tasapuolisesti.

— Puhtaita kaasuja ja vetymarkkinoita varten suunnitellut uudet säädökset ovat käytännössä nykyisen maakaasumarkkinoita ohjaavan lainsäädännön laajennus, Lindfors toteaa.

Kaasupaketissa EU-komissio kuitenkin ehdottaa puhtaille ja vähähiilisille kaasuille muutamia maakaasusta poikkeavia etuja. Esimerkiksi puhtaita ja vähähiilisiä kaasuja voisi syöttää kaasujärjestelmään halvemmalla kuin fossiilista maakaasua. Toinen etu olisi kaasun varastoinnista maksettava alhaisempi hinta.

Lisäksi komissio velvoittaisi kaasuverkkojen haltijat tarjoamaan puhtaille ja vähähiilisille kaasuille ”riittävästi kiinteää kapasiteettia jakelu- ja siirtoverkoista taloudellisesti mielekkäissä rajoissa”.

— Puhtaille kaasuille kaavaillut ohituskaistat ja alennukset verkkotariffeissa ovat päteviä tapoja edistää päästöttömien kaasujen pääsyä markkinoille, Lindfors sanoo.

— Ohituskaistojen räätälöinnissä on kuitenkin syytä olla tarkkana. Jos kompensaatiot ovat liian avokätisiä, voi tämä sotkea kaasumarkkinoiden toimintaa ja vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen.

Metaanipäästöt kuriin

Kaasuntuotanto ja kaasunjakelu aiheuttavat metaanipäästöjä ilmakehään. Metaani on kasvihuonekaasu, josta ilmasto ei tykkää. Metaanipäästöt heikentävät myös kaasujen ympäristöystävällisyyttä. Siksi metaanipäästöt halutaan saada kuriin EU:n kaasupaketin sisältämän metaanipäästöasetuksen avulla. Metaanipäästö voi olla vuoto tai ulospuhallus esimerkiksi huoltotilanteessa.

Metaanipäästöasetuksen taustalla vaikuttaa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen yhteinen tavoite vähentää maailman metaanipäästöjä 30 prosentilla vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Yli sata maata on jo ottanut haasteen vastaan. Kolme maailman suurinta metaanin päästelijää — Kiina, Intia ja Venäjä — eivät ole lähteneet mukaan.

Metaanipäästöasetus koskee koko energiasektoria energiaketjun alusta loppuun asti. Kaasuteollisuuden lisäksi asetuksella valvotaan myös öljy- ja kivihiiliteollisuudessa syntyviä metaanipäästöjä.

— Metaanipäästöasetus on aika merkittävä uusi säädös. Tästä huolimatta se ei ole aiheuttanut suurempia intressiristiriitoja. Kaikki haluavat ratkaista asian, kertoo Energiateollisuus ry:n kaasumarkkina-asiantuntija Heikki Lindfors.

Maailman metaanipäästöjä seurataan ja ne mitataan. Päästöt raportoidaan International Methane Emissions Observatory (IMEO) -nimiselle järjestölle, joka on YK:n, EU:n, CACC:n ja IEA:n yhdessä perustama organisaatio. IMEO koostaa tiedot, seuraa päästöjen kehittymistä ja arvioi mahdolliset poikkeamat satelliittimittausten ja yritysten raportoimien päästöjen välillä.

 

Puhtaiden kaasujen osuus kasvaa

Euroopan unionin tavoitteena on, että vuonna 2050 putkissa liikkuvasta kaasusta kaksi kolmasosaa olisi vähäpäästöistä tai uusiutuvalla energialla tuotettua. Loppu kolmannes olisi fossiilista maakaasua, josta hiilidioksidi otettaisiin talteen käytön yhteydessä.

Tältä osin unionin tavoite ei ole muuttumassa — energiahintakriisistä ja kansainvälisen politiikan kiristymisestä huolimatta.

— Puhtaiden ja vähähiilisten kaasujen asema vahvistuu samalla kun maakaasuriippuvuutta Venäjästä vähennetään. Ukrainan sota voi siis nopeuttaa päästöttömien kaasujen vahvistumista. Toisaalta energiahintakriisi toi pakettiin sääntelyelementtejä, joilla halutaan suojella asiakkaita hintojen kohtuuttomalta vaihtelulta, Lindfors toteaa.

Vähentääkö nesteytetty kaasu riippuvuutta venäläisestä maakaasusta — lue lisää maakaasumarkkinoista.

#biokaasu #kaasu #maakaasu
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja