Kaukolämpöä, maalämpöä vai jotain muuta?

Kaukolämmitys ei ole selviö

04.09.2025, kello 14:31

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Asuntosäätiö on Suomen neljänneksi suurin asuntojen omistaja. Kaukolämmitys on kiinteistöissä merkittävä kuluerä, jota seurataan tarkasti.

Asuntosäätiö omistaa 18 500 asuntoa 33 eri paikkakunnalla. Suurin osa asunnoista on asumisoikeusasuntoja. Asuntosäätiön kiinteistöistä 595 lämpenee kaukolämmöllä, jota ostetaan 30:lta eri kaukolämpöyhtiöltä.

— Käytämme vuosittain 17,5 miljoonaa euroa kaukolämmön hankintaan. Kustannuserä on melko suuri, jos sitä vertaa Asuntosäätiön 200 miljoonan euron vuotuiseen liikevaihtoon, toteaa Asuntosäätiön kiinteistöjohtaja Rain Köiv.

Köiv huomauttaa, että kaukolämmön hinta on noussut rajusti monella paikkakunnalla vuoden 2021 jälkeen. Kallistuva lämpö, mutta myös Asuntosäätiön energiatehokkuustoiminta on vähentänyt kiinteistöjen lämmönkulutusta.

— Viimeisten neljän vuoden aikana olemme onnistuneet vähentämään kaukolämmön kulutusta yhdessä asukkaidemme kanssa neljällä prosentilla. Samana aikana kaukolämmön hinta on kuitenkin noussut 21,6 prosenttia.

Köiv toteaa, että energiatehokkuustoimenpiteitä on vaikea perustella asukkaille, jos lopputulos on tämä.

— Asuntosäätiö toimii omakustanneperiaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaat maksavat kaikki kustannukset. Jos kaukolämmön hinta nousee, siirtyvät kustannukset suoraan asukkaiden maksettaviksi.

Lämmitysmuodot tarkkailussa

Asuntosäätiön asukkaat ja omistajat seuraavat tarkasti eri lämmitysmuotojen hintakehitystä. Köiv kertoo, että jo 50 öljylämmityskiinteistöä on siirretty maalämmitykseen.

— Kaukolämmityskohteissa maalämpö on myös vaihtoehto. Sähköllä lämmitettäviä kiinteistöjä sen sijaan ei kannata siirtää maalämpöön.

Paine siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön on kova.

— Paineita tulee omistajilta ja asukkailta. Maalämpöjärjestelmä käyttää vähemmän energiaa ja kalleimmillaankin maalämpö on edullisempaa kuin halvin kaukolämpö. Siirtyminen kaukolämmöstä maalämpöön ei kuitenkaan ole suoraviivaista, koska maalämmitysjärjestelmät ovat erittäin kalliita.

Energian tarve vähenee

Asuntosäätiö on mukana energiatehokkuustoiminnassa. Tähän ohjaa myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Köiv huomauttaa, että tehokas energiankäyttö on osa Asuntosäätiön vastuullisuustyötä.

— Vastuullisuus on sisäänrakennettu arvo Asuntosäätiön kaikessa toiminnassa. Se on keskeisin ja tärkein arvo, joka kattaa myös sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun.

Asuntosäätiö on ottamassa käyttöön energianhallintajärjestelmän. Se tarkoittaa sitä, että kiinteistöjen energiankäyttöä on tehostettava kymmenellä prosentilla vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoden 2024 tilanteeseen. Lisäksi säätiö tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä.

— Suurin osa Asuntosäätiön aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä on peräisin kaukolämmöntuotannon päästöistä. Tällä hetkellä noin kolmannes käyttämästämme energiasta on päästötöntä, mutta tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä kaikki hankkimamme kaukolämpö olisi hiilineutraalia.

Energian tarve Asuntosäätiön kiinteistöissä vähenee, kun remonttien yhteydessä rakenteita tiivistetään ja eristyksiä parannetaan. Lämmintä käyttövettä kuluu vähemmän, kun vesikalusteita uusitaan.

— Asunnoistamme noin tuhat saneerataan joka vuosi. Olisi hyvä, jos kaukolämmityksen liityntätehoa voitaisiin pienentää sitä mukaa, kun kiinteistön kaukolämmön tarve vähenee, Köiv huomauttaa.

Uudet tuotantomuodot kiinnostavat

Köiv odottaa kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöjen laskevan nollaan.

— Emme kuitenkaan jää odottamaan tätä, vaan haemme jatkuvasti uusia kestäviä ratkaisuja. Kestävyyden lisäksi ratkaisuihin vaikuttaa myös hinta.

Kulutusjoustojärjestelmät ovat Köivin mielestä mielenkiintoisia, mutta Asuntosäätiö ei halua joutua niiden maksumieheksi.

— Kulutusjoustojärjestelmiin investointien on tuotettava selvää taloudellista hyötyä.

Köiv toteaa, että kaukolämmitys on kiinteistön omistajan kannalta helppo ratkaisu. Silloin ei tarvitse miettiä mitään, vaan kaikki tulee annettuna.

— Toisaalta emme voi myöskään vaikuttaa siihen, millä tavalla kaukolämpöä tuotetaan tai miten joustojärjestelmiä ohjataan.

Köiv epäilee, että yksittäisen kiinteistön etu voi unohtua, jos kiinteistön omistaja luovuttaa oikeudet säätää kiinteistön energiajärjestelmää ulkopuoliselle. Silloin alueellinen etu voi ohittaa yksittäisen kiinteistön edun.

— Kaikki uudet kaukolämmityksen tuotantomuodot kiinnostavat, kunhan ne ovat päästöttömiä eivätkä aiheuta kiinteistönomistajalle lisäkuluja.

— Kaukolämmöntuotannon sähköistyminen on kiinnostava asia, mutta miten sähköistyminen vaikuttaa sähkön hintaan? Jos sähkön hinta nousee, siirtyvätkö kustannukset kaukolämmön hintaan? Nouseeko sähköistyvän kaukolämmön hinta, kun kantaverkon kustannukset kasvavat?

Läpinäkyvyyttä hinnoitteluun

Asuntosäätiöllä on kokemuksia kymmenien kaukolämpöyritysten hinnoittelutavoista. Köiv kaipaa ennen kaikkea läpinäkyvyyttä hinnoitteluun. Kuinka suuri on energian osuus hinnasta, mikä on investointien osuus ja paljonko päästökaupan kuluja vyöryy kaukolämmön hintaan?

— Kaukolämpöyritysten hinnoittelu on hyvin erilaista eri paikkakunnilla. Voisiko kaukolämmön laskutusta yhtenäistää, jotta vertailtavuus eri yhtiöiden välillä paranisi?

Köiv toivoo kaukolämpöalalle kilpailua — markkinoiden avaamista samaan tapaan kuin sähkömarkkinoilla.

— Olisi ihanteellista, jos voisimme kilpailuttaa 600:n kiinteistömme kaukolämmön hankinnan, jolloin kisan voittaja toimittaisi lämmöt kaikkiin kohteisiin.

Asuntosäätion kiinteistöjohtaja Rain Köiv esiintyi Kaukolämpöpäivillä Lappeenrannassa 27.8.2025

 

#energiamarkkinat