Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Teksti Kimmo Alatulkkila | Kuva Scanstockphoto

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille suomalaisille kuitenkin osaamista, jota ei kaikilla ole. Se antaa energia-asioissa etulyöntiaseman, jota ei aina tulla ajatelleeksi. Suomessa on toimivat kaukolämpöverkot, kun muualla maailmassa kiinteistöt lämpiävät pääosin kaasulla tai sähköllä. Meillä on myös vahvat sähköverkot ja potentiaalia kasvattaa uusiutuvaa tuuli- ja aurinkovoimaa.

Näiden lisäksi Suomessa on vahvaa prosessiteollisuutta, jonka tehtävä on pääasiassa tuoda vientituloja. Mikäli prosessiteollisuuden sivuvirtoja ja hukkalämpöjä pystyttäisiin kaupungeissa nykyistä enemmän hyödyntämään, parannettaisiin suomalaisten vientiyritysten toimintaedellytyksiä. Samalla luotaisiin nykyistä puhtaampaa tulevaisuutta ja tuettaisiin Suomen ilmastotavoitteita.

Kaupunkien ekosysteemi ainutlaatuinen alusta vedylle

Energiayhtiöiden olemassa oleva infrastruktuuri mahdollistaa Suomelle merkittävän kilpailutekijän vetytalouden liiketoiminnassa onnistumiselle. Kun se yhdistetään EU:n tuki-instrumentteihin, voisimme olla pitelemättömiä.

Vetytalous ei ole yksinäinen susi, joka pärjää ilman laumaansa. Vetytalouden onnistumisen edellytykset ovat tiiviissä paikallisessa yhteistyössä, jossa eri energiamuodot tarvitsevat toisiaan. Ne on saatava elämään tietynlaisessa ”symbioosissa”.  

Vetytalous onkin Suomessa kannattavampaa kuin sellaisessa maassa, jossa lämmölle ei ole tarvetta tai kysyntää. Meillä on paljon sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tarkoitettuja voimalaitoksia (CHP), joiden biogeeniset savukaasut voidaan jatkojalostaa vedyn kanssa teollisessa mittakaavassa metaaniksi tai metanoliksi. Lopputuote voidaan saattaa yhteistyökumppaneiden avulla maailmanmarkkinoille esimerkiksi raskaan liikenteen, laivojen tai lentokoneiden polttoaineiksi.

Kaukolämpöverkot voisivat toimia vetytalouden katalyyttinä. Vedyn valmistuksen yhteydessä syntyvä lämpöenergia voidaan hyödyntää suoraan tai lämpöpumppujen avulla kaukolämmön tuotannossa.

Me Oulun Energialla tutkimme ja edistämme monenlaisia tapoja päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuonna 2030. Julkistimme juuri suunnitelmamme noin 100 megawatin vetylaitoksen rakentamisesta Ouluun. Laitoksen hankekehitysvaihe on juuri käynnistynyt.

Näemme, että vetytalous voisi tarjota meille ja koko Suomelle suunnattomia mahdollisuuksia puhtaamman energiantuotannon, mutta myös viennin näkökulmasta. Kaupunkienergiayhtiöt voisivat olla suomalaisen viennin kehityksen kärjessä: meidän vain pitää ottaa nämä valttikortit käyttöön – ja mahdollisimman pian. Vain yhteistyöllä luodaan tuleville sukupolville elinvoimainen, puhtaampi tulevaisuus tänne pohjolaan.

Kirjoittaja

Kimmo Alatulkkila

kirjoittaja on Oulu Energia Oy:n kehitysjohtaja

#energiatalous #vetytalous
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja