Ydinvoiman asemasta kiistellään

Kestävä rahoitus politisoituu?

22.10.2021, kello 14:15

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Rahan hinta ratkaisee. Euroopan unionin kestävän rahoituksen kriteeristö – taksonomia – kannustaa rahoituksen ehtoja säätämällä kohti puhtaita investointeja. Työlääksi osoittautunut savotta on politisoitunut pahasti.

Raha on tehokas konsultti. Lainarahan hinnalla voi olla suuri merkitys, kun eurooppalaisia investointeja ohjataan kohti päästöttömiä muotoja. Ilmastopäästöjen vähentäminen ja rahan hinta ovatkin Euroopan unionin kestävän rahoituksen kriteeristön keskiössä. Tavoitteena on laatia eurooppalaiselle rahoitusalalle yhtenäiset kestävän kehityksen standardit.

Yhteisten läpinäkyvien ja uskottavien standardien avulla sijoittajat kykenevät arvioimaan ja vertailemaan rahoittamiensa kohteiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Läpinäkyvyys toteutetaan raportointijärjestämän avulla.

Suomessa finanssiala on ajanut koko Euroopan kattavan kestävän rahoituksen periaatteiden luomista. Ilmastomuutos lisää taloudellisia riskejä, mutta samalla yritysten investointeja rahoittavat toimijat ovat entistä kriittisempiä ja tiedostavampia.

— Yritykset eivät voi yksin arvioida investointikohteiden ilmasto- tai ympäristövaikutuksia. Siksi olisi hyvä, että kestävän rahoituksen kriteeristö rakennettaisiin Euroopan unionin puitteissa, toteaa Finanssiala ry:n vastuullisuusasiantuntija Elina Kamppi.

Alun perin finanssiala toivoi, että kestävän rahoituksen kriteerit perustuisivat tieteeseen ja tutkimuksiin. Tällä tavalla rahoitusalalle luodut kriteerit ohjaisivat kohti Pariisiin ilmastosopimukseen kirjattuja tavoitteita.

— Työn edetessä tiede ja tutkimus ovat kuitenkin väistyneet. EU-käsittelyssä asia on politisoitunut. Enää ei ole kyse pelkästään rahoitusta ohjaavista periaatteista, Kamppi huomauttaa.

Teknologianeutraalisuuden unohtaminen kestävän rahoituksen kriteereissä on Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostaman mielestä yksi merkittävimmistä ongelmista. Kestäväin rahoituksen kriteereissä otetaan jo kantaa energiantuotantomuotojen keskinäiseen paremmuuteen.

— Kestävää rahoitusta ohjaavat periaatteet muistuttavat jo enemmän ympäristönormeja kuin ilmastoystävällisen rahoituksen kriteereitä.

Investoinnit vauhdittuvat

— Parhaimmillaan hyvin laaditut kestävän rahoituksen kriteerit vauhdittavat investointeja ja houkuttelevat uusia investoijia Euroopan ulkopuolelta unionin alueelle, toteaa asiantuntija Sakari Suominen Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Suominen kuitenkin pelkää, että hyvä ydinidea on karkaamassa käsistä. Politiikka on hiipimässä mukaan, vaikka kaikki rahoitukseen liittyvä toiminta ei ole luonteeltaan poliittista.

— Kestävän rahoituksen kriteereistä ei ole vielä lopullisesti sovittu EU:n piirissä. Tästä huolimatta monet haluavat laajentaa jo nyt sapluunaan käsittämään muitakin osa-alueita kuin ilmastopäästöjen vähentämisen.

Elina Kamppi ei koe ongelmana kestävän kehityksen rahoitusta koskevien periaatteiden laajentamista koskettamaan esimerkiksi luontokatoa.

— Kun toimintaympäristö muuttuu, aiheuttaa se transitioriskejä ja kun luonto muuttuu, aiheuttaa se fyysisiä riskejä. Tässä mielessä vanhat periaatteet ovat yhä ennallaan.

Kamppi huomauttaa, että kompromisseja on pakko tehdä.

— Finanssialalla on ollut jo pitkään käytössä vihreitä rahoitusinstrumentteja. Lisäksi osa toimijoista ei suostu enää rahoittamaan fossiilitalouden hankkeita. Tässä mielessä rahoitusala toimii omista lähtökohdistaan.

 

Energiatoimiala keskiössä

Kestävän rahoituksen kriteeristö kattaa kaikki toimialat. Vaikka kenttä on energia-alaa laajempi kokonaisuus, on energiatoimiala sen ytimessä. Pelkästään EU-alueen energiajärjestelmään pitäisi EU-komission arvion mukaan investoida vuosittain 350 miljardia euroa, mikäli mielitään vähentää hiilidioksidipäästöjä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tämän lisäksi rahaa tarvitaan muiden toimialojen päästöjä vähentäviin hankkeisiin.

Kokonaan uusien kohteiden lisäksi rahoitusta tarvitaan myös olemassa olevien kohteiden saneeraamiseen ja päivittämiseen.

Ydinvoiman ja maakaasun asema kestävän rahoituksen kriteeristössä ovat osoittautuneet erityisen hankaliksi. Ydinvoima on päästötön energiantuotantomuoto, jonka käyttö sopii ilmastopolitiikan toteuttamisen työrukkaseksi. Maakaasu sen sijaan on fossiilinen polttoaine, mutta maakaasulla ja ennen kaikkea maakaasuinfrastruktuurilla on merkittävä rooli vetytalouden toteutuksessa. Maakaasu voidaan puhdistaa hiilestä ja maakaasun käyttöä varten rakennettu infrastruktuuri soveltuu biokaasuille.

Etenkin ydinvoima on hyvä esimerkki siitä, mitä teknologianeutraaliuden sivuuttaminen tarkoittaa käytännössä. Silloin otetaan kantaa yksittäisen tuotantomuodon asemaan, vaikka periaatteiden pitäisi ohjata pelkästään päästöttömiin ratkaisuihin.

— Samalla tavalla suurennuslasin alle kestävän rahoituksen kriteeristössä voivat joutua vesivoima tai biopolttoaineiden seospoltto, Energiateollisuus ry:n Kostama pohtii.

Se ainakin tiedetään, että Saksa ja Itävalta eivät kelpuuta maakaasua ja ydinvoimaa kestävän rahoituksen kriteeristöön. Ydinvoimamaa Ranska sen sijaan venkoilee vastaan.

Jos ydinvoima jää kestävän rahoituksen kriteeristön ulkopuolelle, kallistuu kaikenlainen ydinvoimarakentamiseen liittyvä rahoitus. Tämä koskee myös olemassa olevien laitosten käytön jatkamista.

— Jos ydinvoimahankkeiden lainarahan korko kallistuu prosentilla, nousee ydinvoimalaitoksella tuotetun sähkön hinta 1–4 euroa megawattitunnilta. Jos lainaa on otettu sata miljoona, maksetaan korkoja vuosittain miljoonaa euroa enemmän, Kostama huomauttaa.

EK:n Sakari Suominen kertoo, että lopullisesti ydinvoiman ja maakaasun asemasta kestävän rahoituksen kriteeristössä päätetään vasta ensi vuonna.

— Saattaa olla, että asiassa tehdään vielä kompromissi. Tämä voi tarkoittaa sitä, että pienet ydinreaktorit kelpuutetaan mukaan, mutta vanhaa ydinvoimaa ei kelpuuta.

 

#energia ja Eurooppa #energiatalous