Teollisuuden sähkönkäyttö kyykkäsi

31.10.2025, kello 10:48

Suomi käytti syyskuussa sähköä 5989 gigawattituntia. Tämä on 2,9 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Mistä kuukauden sähkönkäyttö muodostuu? Sähkötilastoissa sähkönkäyttö jakaantuu kahteen pääryhmään: teollisuuden sähkönkäyttöön ja muuhun kulutukseen. Teollisuus on helppo nakki — muu kulutus sen sijaan on epämääräinen massa.

Muu kulutus sisältää käytännössä kaiken muun sähkönkäytön, mikä pyörittää kansantaloutta. Siinä kiinteistöjen lämmitys on merkittävä ryhmä. Muita sähköä käyttäviä toimialoja ovat palvelutoiminta ja maatalous. Melko uusi ryhmä porukassa on kaukolämpöyhtiöiden sähkökattilat.

Sähkökattilat ei ole enää marginaaliryhmä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi, että tämän vuoden lopulla noin 50 sähkökattilaa keittää vesiä yhteensä 2000 megawatin teholla. Vuonna 2040 sähkökattiloiden yhteenlaskettu teho saattaa olla peräti 6000 megawattia.

Tällainen teho jättää jälkensä sähkötilastoihin — ja muuttaa tilastoinnin normaalin. Kantaverkkoyhtiön tilastoissa sähkökattiloiden käyttö näkyy jo nyt. Kun sähkön hinta painuu sopivalle tasolle, jysähtävät kaikki sähkökattilat päälle.

Sähkökattiloita voidaan käyttää vaikka hellepäivänä — ylipäätään silloin, kun sähkö on halpaa. Ideana on varastoida kuumaa vettä talven tarpeita varten.

Ilmiö on mielenkiintoinen, mutta hankaloittaa tilastofriikkien analyysejä, koska muu kulutus on muutenkin sekalainen joukko erilaista sähkönkulutusta. Sekametelisoppaa olisi kiva sortteerata tarkemmin. Tässä sopiva toive joulupukille, koska toivetta ei voi raksia viime viikolla ilmestyneestä lelukirjasta.

Teollisuus syöksykierteessä

Teollisuus käytti sähköä syyskuussa 2608 gigawattituntia. Tämä on 5,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Näin alhaalla teollisuuden sähkönkäyttö oli viimeksi vuoden 2024 maaliskuussa.

Teollisuuden sähköistyminen ei vielä näy tilastoissa. Sähköistyminen tarkoittaa sitä, että teollisuus korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä päästöttömällä sähköllä. Syy teollisuuden sähkönkäytön alakuloon on suhdanteissa. Kun vienti ei vedä, valmistetaan tuotteita vähemmän.

Sähkötilastoista ei selviä tarkempi teollisuustoimialojen jako. Metsäteollisuus on toimialoista suurin sähkönkäyttäjä, mutta metalliteollisuus ja kemianteollisuus ovat lähes yhtä suuria käyttäjiä. Teollisuuden toimialakohtainen sähkönkäyttö julkaistaan vain vuositilastossa kerran vuodessa.

Muu kulutus nousussa

Muu sähkönkäyttö oli syyskuussa 3381 gigawattituntia. Tämä on peräti 10,2 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa. Toukokuun jälkeen muu kulutus on kasvanut 7–11 prosenttia joka kuukausi.

Tätä voi selittää sähkökattiloiden aktiivinen käyttö halvan sähkön aikana. Esimerkiksi toukokuussa sähkön muu kulutus oli jopa 11,3 prosenttia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa.

Kesäkuukausien aikana kiinteistöjen lämmitystarve sen sijaan on olematon. Suomessa on yhä noin 500 000 sähkölämmitteistä kiinteistöä, joiden tekemiset näkyvät sähkötilastoissa. Lämpöpumput ja maalämmitysjärjestelmätkin tarvitsevat sähköä. Lämmityssähkön käyttö näkyy sähkötilaistoissa vasta sitten, kun lämmityskausi alkaa.

Lämmityksen osalta muu kulutus heittelehtii eri vuosien välillä. Lämmityksen tarvetta ohjaa puhtaasti ulkolämpötila. Jos talvikuukaudet ovat kylmiä, niin muun kulutuksen tilastokäyrä puhkaisee katon.

Vesivoiman käyttö supistui — tuonti kasvussa

Syyskuussa vesivoimalaitokset tuottivat sähköä 745 gigawattituntia — 25,6 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Toisaalta viime vuoden syyskuussa tapahtui sama ilmiö: kuukauden aikana vesisähköä jauhettiin 26,1 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2023 syyskuussa.

Vesisähkön määrään vaikuttaa kaksi asiaa: käytettävissä olevan veden määrä ja markkinasähkön hinta. Vesisähköä ei kannata tuottaa, jos tarjolla on halpaa tuulisähköä tai edullista tuontisähköä. Silloin on parempi jättää vedet altaisiin tulevaa käyttöä varten.

Tyhjästä on myös vaikea nyhjäistä, jos vesitilanne on heikko.

Edullista tuontisähköä on ollut tarjolla koko vuoden. Tammikuun alusta syyskuun loppuun päättyneellä kaudella sähköä tuotiin 8420 gigawattituntia — 22,6 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten samalla jaksolla.

Syyskuun aikana sähköä tuotiin 861 gigawattituntia. Tämä on 48 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Näin markkinat toimivat. Sähköä kannattaa ostaa sieltä, mistä sitä halvimmalla saa.

Tuulivoimaa hieman enemmän

Tuulisähköä tuotettiin syyskuun aikana 1752 gigawattituntia — 6,3 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Myös ydinvoiman tuotanto on nousujohteisella uralla. Ydinsähköä syntyi kuukauden aikana 2390 gigawattituntia. Tämä on 8,2 prosenttia enemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Lämpövoima on kroonisessa syöksykierteessä. 642 gigawattitunnin potti on 8,8 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Tästä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa valmistetun sähkön osuus oli 540 gigawattituntia — 9,9 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa.

Yhteistuotantolaitoksissa tuotetun sähkön kilpailukyky on ollut jo pitkään heikko, koska fossiilisten polttoaineiden käyttäminen on kallista. Toisaalta kaukolämmön tarve ohjaa yhteistuotantolaitosten käyttöä. Vielä syyskuussa kaukolämmön tarve ei ole hirmuista, mikä vaikuttaa myös yhteistuotantolaitoksessa sivutuotteena syntyvän sähkön määrään.

Lähes kaikki kivihiiltä käyttävät yhteistuotantolaitokset suljettiin tämän vuoden keväällä. Ainoastaan Vaskiluodon Voiman omistama yhteistuotantolaitos jauhaa ajoittain markkinaehtoisesti sähköä kivihiilellä. Kivihiilen kieltolaki lopettaa kivihiilen energiakäytön vuoden 2029 jälkeen.

Lisää tilastotietoa löytyy täältä.

#tilastot

Jaa artikkeli: