Blogit
Tuotanto Vieraskynä Matias Siponen
Kenelle kuuluu vastuu jätteen energiahyödyntämisen päästöistä?
17.04.2024, kello 14:16
Markkinat Omakynä Antti Kohopää
Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus
22.03.2024, kello 13:48
Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...
Omakynä Tuotanto Marja Rankila
Pienistä puroista kasvaa suuri virta
20.03.2024, kello 15:12
Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...
Eduskuntavaalit 2023, osa 4 Perussuomalaiset:
Kotimaista energiaa
20.03.2023, kello 11:56
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen ja kotimaista energiaa. Ne ovat parasta ilmastopolitiikkaa. Näin toteaa perussuomalaisten energiapoliittinen ohjelma.
Monipuolinen ja kotimaisuuteen perustuva energiantuotanto tukee työllisyyttä, talouskasvua ja kotitalouksien ostovoimaa. Perussuomalaisten energiapoliittisen ohjelman mukaan tällainen energiantuotantojärjestelmä on myös ekologisesti kestävä.
Puolue ilmoittaa energia- ja ilmastopolitiikkansa perustuvan ”teknilliseen ja taloudelliseen realismiin, ei sokeaan idealismiin ja moralismiin”. Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristön, ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan edut voidaan sovittaa yhteen. Samalla varmistettaisiin teollisuuden, liikenteen ja muun yhteiskunnan toimintaedellytykset.
Hajautettu ja omavarainen
Perussuomalainen energiantuotantojärjestelmä on ”monipuolinen, hajautettu ja omavarainen”.
Järjestelmän selkärangan muodostaa ydinvoima. Energiaturpeen käytöstä puolue ei halua luopua, vaan turvetuotantoon liittyvä osaaminen on säilytettävä Suomessa. Kivihiilen käyttöä voidaan jatkaa vielä tovi — sen käytöstä perussuomalaiset eivät halua luopua ainakaan ”etuajassa”.
Perussuomalaisten mielestä tuulivoiman syöttötariffien maksaminen on keskeytettävä. Uusia tuotantotukia ei Suomessa tarvita. Sen sijaan energia-alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen kannattaa panostaa.
Sähköverkkoyhtiöiden omistus olisi pidettävä kotimaisissa käsissä. Samalla olisi varmistettava siirtohinnoittelun kohtuullisuus. Perussuomalaiset järjestäisi kotitalouksille ja teollisuudelle sähkönveron alennuksen.
Järjestelmätason ongelma
Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutos on ”järjestelmätason ongelma, joka on ratkaistava ensisijaisesti energiantuotannon ja maailmankaupan rakenteellisilla muutoksilla”. Suomi voi kuitenkin näyttää esimerkkiä siitä, ”kuinka moderni yhteiskunta sovittaa älykkäästi yhteen taloudelliset ja ympäristölliset näkökulmat”.
— Tärkeää on myös pitää esillä niitä asioita, jotka voimakkaimmin lisäävät globaaleja päästöjä. Näitä ovat maailman väestöräjähdys, fossiilisten polttoaineiden käytön nopea kasvu kehittyvissä maissa sekä teollisen tuotannon siirtyminen runsaasti fossiilista energiaa käyttäviin kehittyviin maihin.
Perussuomalaiset huomauttaa, että ilmastotoimien osalta Suomi on tehnyt enemmän kuin oman osansa. Suomen hiilidioksidipäästöt henkeä kohti ovat eurooppalaista keskitasoa, vaikka kiinteistöjen lämmitystarve on suuri, vaikka välimatkat ovat pitkiä ja vaikka vientiteollisuus on energiaintensiivistä.
Hintaputkesta apuja?
Sähkömarkkinamalliin sovitettu hintaputki määrittelisi sähkön hinnalle minimin ja maksimin, joiden välillä sähkön hinta vaihtelisi kysynnän ja tarjonnan perusteella. Miten hintaputki sopisi pohjoismaisille sähkömarkkinoille?
— Hintaputkia on käytössä jo nyt useampia, toteaa Energiateollisuus ry:n energiakauppajohtaja Pekka Salomaa.
— Päivää edeltävän sähkönkaupan hintaputki tosin on varsin lavea ja säätösähkömarkkinoiden putki vieläkin laveampi. Suomen valtio on jo esittänyt hintaputken kaventamista päivää edeltävän kaupan osalta.
Salomaan mielestä perussuomalaisten ehdottama kapeaksi asetettu hintaputki on ongelmallinen ja lisää toimijoiden riskejä.
— Tällä hetkellä kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen toteutuu hinnan avulla. Tämä varmistaa sen, että kaikki mahdollinen voimalaitoskapasiteetti ja kysyntäjoustot saadaan käyttöön, kun sähköstä on niukkuutta.
Matalalle asetettu kattohinta — tai kapea hintaputki — jättäisi kalleimmat tuotantomuodot ja kysyntäjoustot markkinoiden ulkopuolelle. Jos niitä haluttaisiin kuitenkin käyttää, pitäisi ne ottaa käyttöön erikoisjärjestelyiden avulla. Korkealle asetettu lattiahinta taas johtaisi sähkön ylitarjontaan.
Yhteismarkkinat — kaikkien etu
Kansainvälisen kaupan tuomat hyödyt havaittiin jo 1800-luvun alussa. Koko Euroopan unioni ja unionin kattavat yhteiset sähkömarkkinat perustuvat tähän ajatukseen. Pohjolan ja Baltian maiden erottaminen omaksi sähkömarkkina-alueekseen sopii ajatukseen huonosti — myös teknisesti.
— Tanskan sähköjärjestelmä on vahvasti kiinni Saksan ja Hollannin sähköjärjestelmissä. Vastaavasti Puola on kiinni Baltian maissa ja se on tärkeä yhteys erityisesti Liettualle, Salomaa huomauttaa.
— Todennäköisesti operaation seurauksena sähkökauppa Suomesta Baltiaan loppuisi. Tämä voisi olla jopa turvallisuuspoliittinen uhka Suomelle. Epävakaus Baltian sähköjärjestelmässä kasvaisi, samoin Baltian maiden riippuvaisuus Venäjän sähköjärjestelmästä.
Syöttötariffilupaus sitoo valtiota
Suomessa otettiin käyttöön vuonna 2011 syöttötariffijärjestelmä. Järjestelmä takaa sen, että tuulivoimatuottaja saa aina tuottamastaan sähköstä tietyn ennalta määritellyn hinnan. Jos sähkön markkinahinta on alhaisempi kuin takuuhinta, maksaa valtio takuuhinnan ja markkinahinnan välisen erotuksen.
Aikoinaan järjestelmän avulla haluttiin varmistaa investoinnit tuulivoimaan. Vuoden 2017 jälkeen järjestelmään ei ole kuitenkaan otettu uusia voimalaitoksia. Tukea maksetaan 12 vuotta.
— Sähkön markkinahinta on jo pidempään ollut korkealla. Siksi syöttötariffitukia ei ole maksettu vuoden 2021 puolenvälin jälkeen, Salomaa kertoo.
Nykyään kaikki tuulivoimalaitokset rakennetaan markkinaehtoisesti — ilman valtion tukia. Tällä hetekellä selvä vähemmistö Suomen tuulivoimalaitoksista on syöttötariffin piirissä. Viimeiset tuet maksetaan vuonna 2029.
Salomaa huomauttaa, että Energiateollisuus ry vastusti syöttötariffien käyttöönottoa: se on taloudellisesti tehoton tapa edistää voimalaitosten rakentamista.
— Tukien maksua ei kuitenkaan voi keskeyttää. Valtion sitoutuminen aikoinaan syöttötariffiin tarkoittaa sitä, että kesken syöttötariffikauden valtio ei voi irtautua siitä. Tämä johtuu perustuslain omaisuudensuojaa koskevista säännöksistä.
Millä keinoilla vauhtia investointeihin?
Suomi tarvitsee lisää voimalaitoksia. Perussuomalaiset varmistaisi investointiedellytykset muuttamalla energiantuotannon rakennetta ja ohjausta. Sähkömarkkinoilla puolue ottaisi käyttöön hintaputken, joka määrittelisi sähkön hinnalle minimin ja maksimin. Kysynnän ja tarjonnan perusteella hinta pääsisi vaihtelemaan putken sisällä.
Perussuomalaiset eivät innostu pelkän sähkön ja vedyn viennistä. Se olisi yhtä hölmöä kuin pelkän sellun vienti. Parempi olisi, että Suomi käyttää tuottamansa puhtaan vedyn itse. Jos jotain energiatuotteita viedään, niin se olisi oman tarpeen yli jääneitä korkean jalostusasteen tuotteita. Sellaisia ovat mm. synteettiset muoviraaka-aineet, synteettiset polttoaineet tai ammoniakki.
Pohjoismaista ja Baltiasta oma markkina-alue
Pohjoismaista ja Baltiasta olisi parasta muodostaa oma sähkömarkkina-alue, jonka hinnanmuodostukseen ”sähköpulasta kärsivä ja likaista sähköä tuottava Keski- ja Länsi-Eurooppa eivät vaikuttaisi”, perussuomalaiset toteavat.
— Uudella markkina-alueella puhdasta sähköä riittäisi kaikissa tilanteissa. Alueelta voitaisiin tarvittaessa viedä yli oman tarpeen jäävää sähköä Keski-Eurooppaan hyvään hintaan.
Korona tai Ukrainan sota eivät ole perussuomalaisten mielestä energiakriisin juurisyitä, vaikka ne ovatkin pahentaneet tilannetta. Varsinaisia syitä ovat ylikireä ilmastopolitiikka, toimivan energiantuotannon alasajo, EU:n katastrofaaliset ilmasto- ja energiapolitiikan virheet, EU:n yhteiset sähkömarkkinat ja epäoikeudenmukainen hintamekanismi.
Tuulivoima heikentää luotettavuutta
Kivihiilen ja energiaturpeen alasajo ovat perussuomalaisten mielestä romuttamassa suomalaisen huoltovarmuusjärjestelmän. Samalla muita maita kireämmät päästövähennystavoitteet ovat nostaneet sähkön hintaa.
— Vihreän siirtymän tavaramerkiksi on noussut tuotannoltaan epävakaa ja käyttöiältään lyhyt tuulivoima, joka romuttaa nopeasti sähköjärjestelmämme luotettavuutta. Tuulivoima ajaa säävarmaa perusvoimaa pois markkinoilta ja aiheuttaa mittavia ongelmia ympäristölle, eläimille, ihmisille ja taloudelle, perussuomalaiset toteavat.
Pohjoismaiden ja Baltian kanssa muodostettu yhteinen sähkömarkkina-alue helpottaisi myös huoltovarmuuden toteutumista.
— Jos uusi yhteinen markkina-alue ei jostain syystä toteutuisi, on Suomen energiajärjestelmää kehitettävä pelkästään suomalaisista lähtökohdista. Silloin Suomen alueelle rakennettaisiin riittävästi säävarmaa perusvoimaa — CHP-laitoksia ja ydinvoimaa — jotka yhdessä tuuli- ja aurinkovoiman kanssa riittäisivät kaikissa olosuhteissa Suomen tarpeisiin.
Lue myös Perussuomalaisten Petri Hurun blogi (9.3.2023) >
#energiapolitiikka
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja