Sähköjärjestelmä ottaa opikseen

Kriisi on muutoksen ajuri

15.12.2022, kello 14:45

Teksti Petri Sallinen | Kuva Lehtikuva Oy

Suomalainen yhteiskunta on hyvin hereillä. Sähköpulan mahdollisuus on havaittu ja kiertävien sähkökatkojen todennäköisyys on tiedostettu. Näin toteaa kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Jouluna kinkkuja voi paistaa hyvillä mielin, mutta sähkösaunaan kaikkien ei ehkä kannata mennä yhtä aikaa. Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen mielestä tämä talvi on todellinen suomalaisen sähköjärjestelmä stressitesti.

— Kyseessä ei ole suomalaisen tai eurooppalaisen energiapolitiikan epäonnistuminen, vaan sähköjärjestelmää vastaan tehty hyökkäys. Se alkoi jo viime syksynä, kun venäläiset ryhtyivät vaivihkaa rajoittamaan maakaasun toimituksia Keski-Eurooppaan. Tämä johti lopulta myös siihen, että 1300 megawatin tehoa vastaava sähkön tuonti Venäjältä Suomeen loppui.

Ruusunen huomauttaa, että Suomi ei ole eurooppalaisilla energiamarkkinoilla saari, jossa yksin kansallisilla toimenpiteillä voitaisiin ratkaista energiahintakriisi tai sähkön saatavuuden ongelmat. Kriisin ratkaiseminen ei ole maaottelu, vaan syvällisen yhteistyön paikka, jossa samalla vahvistetaan yhteistä sähköjärjestelmää.

— Korkeat hinnat ovat ennen kaikkea tulonjako-ongelma, joihin on aiheellista puuttua. Sen sijaan markkinamekanismin näpelöinti ei ongelmaa ratkaise.

Kiertävien sähkökatkojen todennäköisyyttä on vaikea ennustaa. Kantaverkkoyhtiö muistuttaa, että katkojen toteutumiseen vaikuttaa kolme asiaa. Kuinka kylmää ulkona on, miten sähköä on saatavilla Ruotsista Suomeen ja saadaanko Olkiluodon uusi ydinvoimalaitos käyttökuntoon.

— Sähkö on nyt kallista myös naapurimaissa, mutta Pohjoismaissa tilanne on kuitenkin parempi kuin Keski-Euroopassa, Ruusunen huomauttaa.

Kriisi vahvistaa

Tammikuun tai helmikuun tilannetta on vielä mahdoton arvioida. Kantaverkkoyhtiössä kuitenkin uskotaan, että ennen joulua sähkökatkoja ei tarvitse toteuttaa. Kunhan helmikuusta selvitään, niin tämän jälkeen helpottaa — jo pelkästään valon määrän lisääntyminen vähentää tarvetta käyttää sähköä valaistukseen.

Uusi talvi lymyilee kuitenkin vuoden päässä. Ruusunen arvioi, että vuodessa maailman kaasumarkkinat eivät ehdi toipua tai palautua energiakriisiä edeltävään tilaan. Päinvastoin kysyntää kaasusta voi jopa kiihtyä, mikäli Kiinan kansantalous piristyy.

Suomalaisen sähköntuotantojärjestelmän omavaraisuus paranee kuitenkin kohisemalla. Investoinnit tuulivoimaan näyttävät jatkuvan. Jo vuodenvaihteessa suomalaisen tuulivoimalaitoskapasiteetin raja ylittää 5000 megawattia.

— Kriisistä huolimatta Suomella on hyvät mahdollisuudet sähköistyä puhtaan sähkön avulla ja tarjota teollisuudelle edullista päästötöntä sähköä. Kun kotimaisen tuotannon määrä kasvaa, painuvat hinnat alas ja entistä lähemmäs Ruotsin hintoja, Ruusunen huomauttaa.

Vaikka tulevaisuuden sähkön hintoja peilaavien futuurien hintasignaalit eivät vähäisen kaupankäynnin volyymin vuoksi ole tällä hetkellä kovin luotettavia, ovat suomalaisten ja saksalaisten futuurien hintaerot revähtäneet jo valtaviksi. Ruusunen ennustaa, että tulevaisuudessa pohjoinen sähkömarkkina-alue erottuu muuta Eurooppaa selvästi edullisemmaksi hinta-alueeksi. Tämä helpottaa selviämään tulevista kriiseistä. Samalla se parantaa Suomen kilpailukykyä.

Kantaverkot järjestelmän ytimessä

Mitä Pohjoismaissa pitäisi tehdä, jotta kriisinsietokyky paranisi?

— Investoimall kantaverkkoihin nykyistä enemmän, Ruusunen lataa.

Erityisesti Ruotsissa eteläisten alueiden ja pohjoisten alueiden välisissä siirtoyhteyksissä on puutteita. Sähköä tuotetaan paljon Pohjois-Ruotsissa, mutta kantaverkon pullonkaulojen vuoksi sähköä ei saada siirretyksi riittävästi Etelä-Ruotsin suuriin käyttökeskuksiin. Siksi sähkön hinta nousee etelässä, kun kysyntä kasvaa.

— Ruotsin sisällä on erillisiä hinta-alueita, joiden muodostaminen perustuu kantaverkon kykyyn — tai kyvyttömyyteen — siirtää sähköä. Suomessa tällaiseen järjestelyyn ei ole tarvinnut mennä.

Norjassa on samankaltaisia ongelmia siirtää sähköä maan sisällä. Hyvin toimivat kantaverkot ovat kuitenkin kaikkien pohjoismaiden etu, koska maat toimivat yhteisillä markkinoilla.

— Onneksi kantaverkkoinvestoinnit on nostettu Ruotsissa uuden hallituksen hallitusohjelmaan asti, Ruusunen toteaa.

Miten markkinat reagoivat tuotannon vaihteluihin?

Sähkön tuotanto vaihtelee tulevaisuudessa entistä enemmän, kun tuulivoiman kaltaiset tuotantomuodot lisääntyvät. Ruusunen huomauttaa, että samalla sähkönkäyttö kykenee yhä helpommin reagoimaan tuotannon ja sähkönhinnan vaihteluihin älyteknologian avulla.

— Sähköauton akku esimerkiksi kannattaa ladata silloin, kun tuulee. Koska voiton maksimointi ohjaa yritystoimintaa, niin tämä johtaa sellaisiin ratkaisuihin, joiden avulla myös halvan sähkön käyttö voidaan maksimoida.

Sähköjärjestelmän kehittyminen ei kuitenkaan poista sitä mahdollisuutta, että mikä tahansa voimalaitos voi yllättäen vikaantua, jolloin se ei tuota sähköä markkinoille. Ilmiönä tämä on samankaltainen kuin sääriippuvaisten laitosten toiminta.

— Tulevaisuudessa tuotantovajeitten säätäminen ei ehkä ratkea kokonaan markkinaehtoisesti, vaan tarvitaan myös muita ratkaisuita. Tässäkin mielessä tulevaisuuden sähköjärjestelmä voi näyttää erilaiselta, Ruusunen toteaa.

Vapaaehtoisista toimista apuja

Ruususta ilahduttaa se, että Meri-Porin kivihiilivoimalaitos ei päätynyt lukkojen taakse tehoreservikäyttöön. Nyt laitos voi suoltaa sähköä markkinoille 350 megawatin teholla. Lisäksi säästötoimiin tarttuneet kansalaiset ja yritykset ovat säästötoimillaan onnistuneet vähentämään sähkönkäyttöään 1300 megawatin tehoa vastaavalla määrällä.

— Kantaverkkoyhtiö on solminut vapaaehtoisuuteen perustuvia sopimuksia teollisuuden ja julkisen sektorin kanssa sähkönkäytön vähentämisestä tiukoissa tilanteissa. Lisäksi olemme sopineet siitä, että teollisuuden varavoimakoneilla voidaan tarvittaessa tuottaa sähköä myös verkkoon. Näillä toimilla olemme keränneet jo noin 350 megawatin tehoa vastaavan potin.

 

#energiamarkkinat #energiansäästö